Lyhyt Suomen taloushistoria KTS. Forum 2 s. 177-183

Maatalousyhteiskunnasta…. 1800-1960 Talouden murroskausi 1860: - viljasta karjatalouteen Metsäteollisuus kasvaa 1800-luvun lopulla: - sahatavara – rahaa maaseudulle Elintason ja talouden tasainen kasvu vuoteen 1914: - maanhankintalait 1-11 ms välinen aika: kansantuote kaksinkertaistuu: - metsäteollisuuden tuotteita (80%) viedään länteen 1929 maailmanlaajuinen lama: -Suomessa suurtyöttömyys (10-15%), sahatavara ei mene kaupaksi Sotavuodet 1939-1945 poikkeusaikaa: -siirtoväen asuttaminen ja sotakorvaukset

1950-60 –luvulta eteenpäin.. (JATKUU TÄSTÄ PE 15.8.2014) 1950-60 rakennemuutos: kaupungistuminen käynnistyy teollisuuden kokonaistuotanto 6-kertaistuu vuoteen1980 ja tuottavuuden kasvu 11 ms jälkeen idänkauppa kasvaa: metalliteollisuus Efta 1961 ja EEC 1973: metsäteollisuus 1973 Öljykriisi: - OPEC nostaa raakaöljyn hintaa talouspakotteena USAlle

palveluyhteiskunnaksi Nopea rakennemuutos: Suomi muuttui suoraan maatalousyhteiskunnasta palveluyhteiskunnaksi

Elinkeinorakenteen muutos suomessa Elinkeinot: alkutuotanto, jalostus ja palvelut Millä aloilla ihmiset työskentelevät (kts. Oppikirja s. 182) Suuri muutos/murros 1960: maaseudulta kaupunkielinkeinoihin Metsä- ja metalliteollisuudesta teknologiateollisuuteen 1990- luvulla: Nokian tarina

Tänään Tärkeimmät teollisuuden alat: metsä-, paperi-, elektroniikka- ja metalliteollisuus 2010-luvulla: alkutuotanto n. 3%, palveluammatit n. 70%, jalostus n. 25% 2010 luvulla: - paikallista ja kansainvälistä palvelutuotantoa, Suomen perinteisen vientiteollisuuden rakenteellinen murros globalisaation paineissa http://www.sitra.fi/teollisuuden- tulevaisuus

Bruttokansantuote (BKT) Mittaa kansantuotteessa tapahtuneita muutoksia Hyödyllinen mittari, kun verrataan eri vuosien talouden tilaa ja sen kasvua Käytetään myös elintason mittarina BKT/asukas Käytetään, kun tehdään talousennusteita Eri maiden BKT:tä vertaamalla voidaan verrata eri kansantalouksien elintasoa keskenään KANSANTALOUS=

TULKITAAN KUVIOITA S. 182 JA S. 183/Forum 2 Kuvio havainnollistaa selkeästi lukutietoja, jotka tilastossa vaativat pitkän ja joskus vaikeaselkoisen sarjan. Kuviosta on kuitenkin usein hankala saada tarkasti selville sen tekemisessä käytettyjä lukuja. Kuvio tarjoaa nopean yleiskuvan esitettävästä asiasta: onko kyseessä asian nousu vai lasku, muuttuuko jokin selvästi vai pysyykö ennallaan.

Miten vastaan yhteiskuntaopin kuviotehtävään? Kun tulkitaan kuviota, ajatuksena ei ole toistaa vuosi vuodelta kuvion tietoja! On hyvä pyrkiä kertomaan kuviossa ilmenevien tietojen muutosta, esimerkiksi puolittumista tai kaksinkertaistumista. Näin vastauksen lukija näkee, että vastaaja on ajatellut vastausta.

Miten vastaan yhteiskuntaopin kuviotehtävään? Hyvässä kuvion tulkinnassa opiskelija osaa kuvailla kehitystä ja tehdä johtopäätöksiä kehityksestä Muutosten selittämisessä on tärkeää ottaa huomioon ajanjakso, jota kuvio kuvaa. Selityksiä etsittäessä on tarpeen miettiä, mitä suomalaisessa yhteiskunnassa yleisesti tapahtui näinä vuosikymmeninä. Huomioi myös, onko kyseessä lyhyen vai pitkän aikavälin muutos.

KUVIO S. 182 Kuvio kuvaa muutosta1860-luvulta 2010-luvulle koskien palveluiden, jalostuksen ja alkutuotannon osuutta bruttokansantuotteesta teollistumisen alkuajoista nykyajan palveluyhteiskuntaan… - ”Jos vertaan… ” - ”Vuonna 1860 maatalouden osuus… Vuonna 2010 sen osuus… Jos puolestaan tarkastellaan palveluita, niin…”

KUVIO S. 182 ”Samaan aikaan kun maatalouden osuus vähenee, palveluiden osuus bruttokansantuotteesta suurenee lähes samaa tahtia….” ”Teollisuuden osuus tarkasteluajankohtana pysyy melko tasaisena, mutta 1950-luvulta lähtien sen osuus nousee…Syynä tähän on…”

Kuvio s. 183 Kuvio kuvaa kotitalouksien menojen muutosta 1900-luvulta 2010-luvulle. Muuttujina on…. ”Elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien osuus kulutuksesta on vaihdellut eniten: sen osuus on laskenut…Kehityksen voi selittää….minkä selittää….” ”Asumisen osuus on kasvanut varsinkin 1990-luvun jälkeen.. kun taas…” ”Kulttuurin ja vapaa-ajan osuus on kasvanut varsinkin 1970-luvulta lähtien, mikä johtuu….”

Julkisen sektorin säästötoimet pahensivat laman vaikutuksia lamaT Suomen talouden tasainen kasvu päättyy 1990-luvun alussa syvään lamaan: -NL hajoaa ja lännen vienti tyrehtyy, kotimaan rahamarkkinat ylikuumenee… Lama= Julkisen sektorin säästötoimet pahensivat laman vaikutuksia 1990-l lamasta seurasi kokonaistuotannon lasku, investointien hiipuminen ja työttömyyden nousu

lamaT EU 1995, EMU 1999 ja talousalueen tasaava vaikutus: - nostavat talouden nousuun 2000-luvun alun teknologiakupla: tietotekniikkayritysten pörssikurssit romahtavat 2008 rahoitusmarkkinakriisi (finanssikriisi) Yhdysvalloista (Lehman Brothers): - Suomen talous pysyi ylijäämäisenä 2010 Kreikka ym. valtioiden velkakriisit Euroalueella 2014 taantuma: - Nokia menetetään, -puu- ja telakkateollisuuden rakennemuutos, - valtion velka kasvussa

Katsaus tämän päivän kansantalouden tilanteeseen suomessa Suomi on osa kansainvälistä taloutta ja politiikkaa: - Venäjän elintarviketuonnin kielto EU-maista 7.8.2014 Hyvinvointi: Hyvinvointivaltio kallis ylläpitää, palvelurakenteen uudistaminen (esim. SOTE), huoltosuhteen heikkeneminen = veronmaksajien osuus vähenee, tulonsiirtojen tai eläkkeiden varassa elävien määrä kasvaa Työllisyys: Työttömyys 9, 2 % (Tilastokeskus, kesäkuu 2014) Koulutus: Valtion määrärahat pienenee, toimipisteitä supistetaan Ilmapiiri: Pessimistinen, rakentava poliittinen keskustelu puuttuu

Katsaus tämän päivän kansantalouden tilanteeseen suomessa Julkinen talous: BKT – 0,4 %: - Suomen valtion velkaantuminen (lähes 60 % bruttokansantuotteesta). Kestävyysvaje=valtio kuluttaa enemmän rahaa kuin mitä valtion kassaan kertyy esim. kansalaisten veroina. Elinkeinoelämä: Vienti väheni 1,7,%, tuonti väheni 2,9,%, investoinnit 1,8 %, edellisestä neljänneksestä (huom. Investoinnit väheni jopa 6,5 % vuodentakaisesta) Ulkomaankauppa: Kauppatase alijäämäinen vuodesta 2011 eli Suomi pystyy viemään vähemmän kotimaassamme valmistettuja tuotteita ulkomaille kuin mitä ulkomailta tuodaan tänne. Lähde: Kansantalouden tilinpito 2014, 1. neljännes. Tilastokeskus. www.stat.fi