Metropolialueen kuntajakoselvitys Metropolområdets kommunutredning Millaiseen metropoliin Helsingin valtuusto Matti Vatilo Kuntajakoselvittäjä

Suunta  Väestö  Asuntomarkkinat  Sosiaalinen kestävyys  Liikkuminen  Yhdyskuntarakenne  Ympäristö  Asema suhteessa kilpailijoihin pp.kk.vvvv 2 Osasto

pp.kk.vvvv 3 Osasto Lähde: Helsingin seudun asuntostrategia 2025, luonnos

pp.kk.vvvv 4 Osasto Sipoo Vantaa Helsinki Kirkkonummi Espoo Vihti Tuusula K. Kerava 18 % 20% 27 % 37 % 27 % 40 % 18 % 17 % 14 % 40 % 34 % 31 % 28 % © MML, 2012 Huomioitu vain > 10% pendelöinti

Todellisuus  Verrokkina Tukholman seutu:  Tukholmassa alle 8 kilometrin etäisyydellä keskustasta asukasta enemmän kuin vastaavalla alueella Helsingissä  Tukholmassa autoistumisen kasvu on pysähtynyt ja autoistumisaste on alempi kuin Helsingin seudulla  Tukholman seudulla alakeskukset kasvavat ja monipuolistuvat toisin kuin Helsingin seudulla  Työpaikat sijoittuvat Tukholmassa Helsingin seutua enemmän jalankulkuvyöhykkeille  Kehysalue kasvaa Helsingin seudulla enemmän kuin Tukholman seudulla (Lähde Pohjoiset suurkaupungit) pp.kk.vvvv 5 Osasto

Näin naapurissa… pp.kk.vvvv 6 Osasto EKKV, Ote maakuntakaavayhdistelmästä

pp.kk.vvvv 7 Osasto

Monikeskuksinen metropolikaupunki Metropolikaupunki on monikeskuksinen. Strategisella tasolla kunta toimii yhtenä kokonaisuutena. Lähipalvelut ja niitä koskeva kunnallinen päätöksenteko sen sijaan voidaan hajauttaa lähemmäs asukkaiden päivittäistä elinpiiriä. Palvelualueet, ”kotikaupungit” (15-20) ovat entisistä kuntarajoista riippumattomia ja ne tukeutuvat alueidensa kaupunkikeskuksiin. SYKE:n paikkatietoanalyysien perusteella (YKR, UZ II 2014) metropolin ydinalueella monikeskuksisuuden kriteerit täyttäviä alakeskuksia väestön, työpaikkojen ja kaupallisten palvelujen perusteella ovat nykyisin Espoon keskus, Herttoniemi, Itäkeskus, Leppävaara, Malmi, Matinkylä, Myyrmäki, Pasila, Tapiola, Tikkurila ja Vuosaari. Kaupunkikeskusten verkko muodostuisi niitä kehittämällä ja täydentämällä. Sipoossa Nikkilä ja Söderkulla omaavat potentiaalia kehittyä monipuolisiksi alakeskuksiksi osana metropolikaupunkia.

pp.kk.vvvv 9 Osasto Helsingin seudun ydinalueiden keskukset ja tärkeimmät työpaikkakeskittymät. Keskittymät on rajattu maa-alaltaan saman suuruisiksi alakeskusten kanssa (200–250 ha). (Lähde: Pohjoiset suurkaupungit 2014)

pp.kk.vvvv 10 Osasto Yksikeskuksinen kaupunki Virtaukset yksisuuntaisia. Yksi hallitseva keskus ja alakeskukset Hierarkinen rakenne. Monikeskuksinen kaupunki Kaikkien keskusten välillä kaksisuuntaisia virtauksia Keskukset joko samankaltaisia tai erikoistuneita Lähde: Lähellä kaupungissa ja Vesa Kanniainen

pp.kk.vvvv 11 Osasto Lähde: Skenaarioista visioihin, Helsingin yleiskaavoitus 2013 keskusverkosto PÄÄKESKUKSET PAIKALLIS-/ALUEKESKUKSET

Seuraa metropoliselvitystä: Metropoliselvitys.fi Metropolutredningen.fi Twitter: