Ilmastonmuutos – seuraukset ja torjuminen Kaisa Kosonen, Greenpeace

Greenpeace Alkoi protestina USA:n Alaskassa tekemiä ydinasekokeita vastaan 1971. Seuraavaksi valaanpyynnin vastustus 1980-luku voimakkaan kasvun aikaa Suomeen 1989

Greenpeace nyt Tukijoita maailmanlaajuisesti n. 3 milj. Suomessa n. 20 000 Kampanjat: ilmasto, meret, metsät, valaat, ydinvoima & ydinaseet, ympäristömyrkyt, GMO, reilu kauppa & rauha Kantavat periaatteet: - riippumattomuus - väkivallattomuus - tinkimättömyys

Greenpeace - keinot

Ilmastonmuutos - seuraukset

Jäätiköiden sulaminen Ilmaston lämpeneminen on alkanut sulattaa jäätiköitä kaikissa maanosissa pelottavalla vauhdilla. Yli kolme neljäsosaa maailman makean veden varannoista on sitoutunut jäätiköihin ja mannerjäihin. Kaikkein herkimpiä ilmaston lämpenemiselle ovat juuri vuoristojäätiköt. 1990-luvun puolivälistä lähtien jäätiköiden sulamistahti on kiihtynyt selkeästi. Monet jäätiköt, jotka ovat elintärkeitä makean veden lähteitä ja vesivarastoja uhkaavat sulaa kokonaan lähivuosikymmeninä. Yksin vuoden 2003 helleaallon arvellaan sulattaneen 10 % Italian ja Sveitsin Alppien jäätiköistä.

Tulvat ja merenpinnan nousu Tulvien ennustetaan lisääntyvän jo entisestään tulvista kärsivillä alueilla. Lähivuosikymmenin päästöt voivat johtaa lämpenemiseen, joka sulattaa Grönlannin mannerjään lähes kokonaan. Tämä nostaisi merenpintaa noin 7 metriä. Länsi-Antarktisen jääkilven sulaminen toisi arviolta 5 metriä lisää. Vuosisadan loppuun mennessä merenpinta voi nousta arviolta puoli metriä – mahdollisesti tuplastikin enemmän. Jo metrin nousu hukuttaisi alleen satojen miljoonien ihmisten elinalueet.

Kuivuudet Sademäärien arvellaan vähenevän jo entisestään kuivuudesta kärsivillä alueilla. Tämä on vakava uhka ruuantuotannolle. Toisaalta vaarassa ovat muun muassa Amazonin trooppiset sademetsät, joita uhkaa kuivuminen ja muuttuminen savanniksi.

Ilmaston ennustettavuus vaikeutuu Äkilliset sääilmiöiden vaihtelut Myrskyjen lisääntyminen ja niiden tuhovoiman kasvaminen. Vuonna 2005 havaittiin eniten trooppisia sykloneita ja hurrikaaneja sitten mittausten alkamisen vuonna 1851. Etelä-Brasiliaa maaliskuussa 2004 runnonut hurrikaani Catarina löi tiedemiehet ällikällä, sillä ilmiön ei pitänyt olla mahdollinen. Kyseessä oli tiettävästi ensimmäinen ja tähän mennessä ainoa hurrikaani Etelä-Atlantilla.

Sukupuuttoaalto kiihtyy Ilmasto lämpenee niin nopeasti, että vain harvat kasvi- ja eläinlajit pysyvät muutostahdissa mukana. Joillakin lajeilla (kuten jääkarhu) ei yksinkertaisesti ole mahdollisuutta muuttaa elinaluettaan. Suurin osa maailman koralleista on tuhoon tuomittuja jo sillä lämpenemisellä, mihin olemme nykypäästöillä sitoutuneet.

Ei vain ”ympäristöongelma”, vaan inhimillinen kriisi ja turvallisuusuhka trooppiset taudit leviävät Vesipula ja nälkä lisääntyvät ympäristöpakolaisuus lisääntyy Konfliktien vaara kasvaa

Tuntemattomat seuraukset ja nk. megariskit Ilmaston lämpeneminen voi käynnistää ilmiöitä, jotka kiihdyttävät ilmastonmuutosta entisestään.  palautemekanismit laajamittainen hiilen tai metaanihydraattien vapautuminen ikiroudasta tai mannerjalustojen sedimenteistä Hiilinielujen muuttuminen hiililähteiksi Grönlannin ja Länsi-Antarktiksen sulaminen suurten merivirtojen muuttuminen  Kynnysarvoja on vaikea määrittää etukäteen.

Paljonko on paljon?

Paljonko on paljon? Maailman keskilämpötila on noussut nyt n. 0,7 astetta esiteolliseen aikaan verrattuna. Ilman päästövähennystoimia lämpötila voi vuosisadan loppuun mennessä nousta jopa liki kuusi astetta (tai mahdollisesti enemmänkin). Viime jääkauden ollessa laajimmillaan lämpötilan arvellaan olleen vain n. 5 astetta nykyistä kylmempi.

0,7 astetta näkyy jo Kulunut vuosikymmen oli pohjoisen pallonpuoliskon lämpimin 1000 vuoteen jäätiköiden vetäytyminen eli sulaminen ikiroudan sulaminen jokien ja järvien jääpeitekauden lyheneminen kasvukausien piteneminen korkeilla ja keskileveysasteilla kasvien ja eläinten levinneisyyden siirtyminen napoja kohti tai ylemmäs vuoristoissa eräiden kasvi- ja eläinpopulaatioiden pieneneminen puiden kukinnan, hyönteisten ilmestymisen ja lintujen muninnan aikaistuminen

Paljonko on paljon? Kansainvälinen ilmastonmuutoksen puitesopimus (1992) määritti perimmäiseksi tavoitteeksi lämpenemisen hillitsemisen vaarattomalle tasolle. Tätä ei ole kyetty YK:n tasolla konkretisoimaan. EU:n tavoitteena on rajoittaa maailman keskilämpötilan nousu alle kahden asteen.  Tämä on tutkijoiden keskuudessa yhä enemmän tukea saava ehdoton yläraja lämpenemiselle.  Ei estä kaikkia seurauksia, mutta voi estää kaikkein vakavimmat ja peruuttamattomimmat seuraukset.

Paljonko on paljon?

Toisin sanoen… 1°C liikaa koralleille 2°C voi olla liikaa Grönlannin jäätiköille 2,5°C – 3°C lämpeneminen voi lisätä vesipulaa kolmella miljardin ihmisen osalta 3°C 3 – 3,5 miljardia ihmistä voi asua maissa tai alueilla, joiden odotetaan kärsivän merkittäviä satomenetyksiä kolmen asteen lämpenemisellä. 2 - 3 °C liikaa Amazonin sademetsille 4°C  seurauksia voi vain aavistella!

EU:n tavoitteena on rajoittaa maailman keskilämpötilan nousu kahta astetta pienemmäksi. Tämä on tieteellisesti, teknisesti ja taloudellisesti mahdollista, mutta aika on käymässä vähiin.

Kehitys nyt

Source: IEA; World Energy Trends, 2005

Source: IEA; World Energy Trends, 2005

Tarvittavat päästövähennykset

Maailman päästöt on puolitettava v. 2050 mennessä  IEA:n ennustus (vain CO2) Päästövähennykset, joita lämpenemisen rajoittaminen kahta astetta pienemmäksi edellyttää.

Kansainvälinen ilmastopolitiikka

Kansainvälinen ilmastopolitiikka Teoria ilmastonmuutoksesta on sata vuotta vanha. Ilmastonmuutostutkimus on kerännyt todistusaineistoa puoli vuosisataa maailman ensimmäisen ilmastokonferenssi 1979 v. 1988 perustettiin hallitustenvälinen ilmastonmuutoksen tutkijapaneeli IPCC. Toimintaan osallistuu noin 2500 tutkijaa. Toronton protokolla v. 1988  tavoite -20 % v. 2005 mennessä Rion ympäristökokous 1992  ilmastonmuutoksen puitesopimus Kioton pöytäkirja 1997  sitovat päästövähennysvelvoitteet & aikataulu. Voimaan 2005.

Kioton pöytäkirja Ratifioinut 165 maata, ml. Kiina ja Intia! USA ja Australia ulkopuolella Teollisuusmaat – 5 % v. 1990 päästötasosta kauteen 2008 – 2012 mennessä. Kehitysmaille ei sitovia velvoitteita. Tarkoitus tiukentaa sitoumuksia uusien sitoumuskausien myötä.

Kiina ja Intia syypäät? Kiina ja Intia ovat mukana Kioton pöytäkirjassa. Sille, että kehitysmaat eivät saaneet sitovia velvoitteita ensimmäisellä kaudella on selkeä syy. Teollisuusmaat ovat tuottaneet n. 80 % ilmakehässä nyt olevista kasvihuonekaasuista, vaikka niissä asuu vain 1/4 maapallon väestöstä. Yksi amerikkalainen tuottaa yli 20 kertaa enemmän päästöjä kuin intialainen.

Onneksi ratkaisut ovat jo olemassa - ne on vain otettava käyttöön

1. Energiantuhlaus lopetettava

2. Fossiiliset polttoaineet korvattava uusiutuvilla

3. Metsien hävitys lopetettava

Uusiutuvat energialähteet Energia, jonka saamme auringosta tunnissa on enemmän kuin koko ihmiskunta kuluttaa vuodessa. Aurinkoenergia (keräimet, paneelit, lämpövoimalat tuulivoima Geoterminen energia & lämpöpumput vesivoima bioenergia (puujätteet, peltobioenergia, biokaasu ym. Aalto- ja vuorovesienergia

Uusiutuvaa energiaa riittää

Ja sitä voidaan ottaa nopeasti käyttöön

Eikö se ole tavattoman kallista? Taloudellisten kannattavuuslaskelmien tekeminen ilmastotieteen ja -politiikan yhteydessä on hyvin vaikeaa ja usein harhaanjohtavaa. On kuitenkin jo selvää, että ilmaston lämpenemisen torjuminen alle kahden asteen tulee halvemmaksi kuin torjumatta jättäminen. Fossiiliset polttoaineet ja ydinvoima vain näennäisesti halpoja Ulkoiskustannukset (esim. hiilivoiman todelliset kustannukset olisivat kaksinkertaiset) Julkiset tuet (250 – 300 mrd $ /vuosi) Uusiutuvien hinnat tulleet nopeasti alaspäin tuotannon volyymien kasvettua.

Ainoa, mikä todella puuttuu on…

…poliittinen tahto

Onneksi kansalaisten, yritysten, yhteisöjen ja poliitikkojen nopeasti kasvava rintama eri puolilla maailmaa on alkanut vaatia muutosta.