Kysymyksiä: Mitä alueita Hitler valtasi ennen maailmansodan alkua? Miten muulla tavoin Hitler rikkoi Versaillesin rauhansopimusta? Miten valloituksissa näkyy Saksan kokema nöyryytys Versaillesin rauhansopimuksessa? Miksi Hitleriä ei pysäytetty (esim. Brittien toimesta)? Määrittele Appeasement – politiikka ja arvioi sen järkevyyttä ja toimivuutta Miten Italia ja Japani pyrkivät kasvattamaan valtaansa 1930-luvulla?

Hitlerin ulkopolitiikka 1935 - 1939 Puola Ranska SAKSA Reinin maa Tsekkoslovakia Itävalta 1. Yleinen asevelvollisuus Saksaan 1935

Hitlerin ulkopolitiikka 1935 - 1939 Puola Ranska SAKSA Tsekkoslovakia Itävalta 1. Yleinen asevelvollisuus Saksaan 1935 2. Reininmaan demilitarisoidun alueen miehitys maaliskuussa 1936

Hitlerin ulkopolitiikka 1935 - 1939 Puola Ranska SAKSA Tsekkoslovakia 1. Yleinen asevelvollisuus Saksaan 1935 2. Reininmaan demilitarisoidun alueen miehitys maaliskuussa 1936 3. Itävallan liittäminen Saksaan (Anschluss) 1938

Hitlerin ulkopolitiikka 1935 - 1939 Puola Ranska SAKSA Tsekkoslovakia 1. Yleinen asevelvollisuus Saksaan 1935 2. Reininmaan demilitarisoidun alueen miehitys maaliskuussa 1936 3. Itävallan liittäminen Saksaan (Anschluss) 1938 4. Tsekkoslovakian sudeettialueen (paljon saksalaisia) liittäminen 1938

Hitlerin ulkopolitiikka 1935 - 1939 Puola Ranska SAKSA 1. Yleinen asevelvollisuus Saksaan 1935 2. Reininmaan demilitarisoidun alueen miehitys maaliskuussa 1936 3. Itävallan liittäminen Saksaan (Anschluss) 1938 4. Tsekkoslovakian sudeettialueen (saksalaisperäisiä) liittäminen 1938 5. Loput Tsekkoslovakiasta liitetään Saksaan keväällä 1939

Hitlerin ulkopolitiikka 1935 - 1939 Molotov - Ribbentrop - sopimus Puola Ranska SAKSA 1. Yleinen asevelvollisuus Saksaan 1935 2. Reininmaan demilitarisoidun alueen miehitys maaliskuussa 1936 3. Itävallan liittäminen Saksaan (Anschluss) 1938 4. Tsekkoslovakian sudeettialueen (saksalaisperäisiä) liittäminen 1938 5. Loput Tsekkoslovakiasta liitetään Saksaan keväällä 1939 6. Sopimus Stalinin kanssa Itä-Euroopan jaosta elokuussa 1939

Hitlerin ulkopolitiikka 1935 - 1939 Puola Ranska SAKSA 1. Yleinen asevelvollisuus Saksaan 1935 2. Reininmaan demilitarisoidun alueen miehitys maaliskuussa 1936 3. Itävallan liittäminen Saksaan (Anschluss) 1938 4. Tsekkoslovakian sudeettialueen (saksalaisperäisiä) liittäminen 1938 5. Loput Tsekkoslovakiasta liitetään Saksaan keväällä 1939 6. Sopimus Stalinin kanssa Itä-Euroopan jaosta elokuussa 1939 7. Hyökkäys Puolaan 1.9.1939 => Toinen maailmansota alkaa Euroopassa.

Miksei Hitleriä pysäytetty ajoissa?

Millainen maailma olisi, jos…?

Länsi ja Hitler – Appeasement: Briteillä ja Ranskalla ei ollut varaa joutua sotaan. Varsinkin Briteillä oli huolena Euroopan lisäksi myös Aasia. Joutuminen yhtä aikaa Japanin ja Saksan hampaisiin merkitsisi Briteille imperiumin loppua Britit harjoittivat myöntyväistä politiikkaa (appeasement), Hitleriä ja Mussolinia kohtaan koska: Yleinen mielipide oli voimakkaan pasifistinen Varustelumenoja ei haluttu lisätä talousongelmien vuoksi He halusivat pitää Italian ja Saksan erillään. Kova linja olisi yhdistänyt nämä kaksi diktatuuria He eivät halunneet Välimerellä konfliktia , joka sitoisi laivastovoimia (pehmeys Mussolinia kohtaan) He olivat epäluuloisia Stalinin suhteen (idästä ei tukea) USA oli eristäytynyt Ranskan kanssa oli vaikea saada yhteistä säveltä aikaan He halusivat lisää aikaa varusteluun - Ranskalaisilla oli ongelmana sama, eli pitää Italia ja Saksa erillään Belgian neutraalius vaikeutti Ranskan strategista asemaa Espanjan sisällissota 1936 alkaen merkitsi Ranskan joutumista strategisesti ahtaalle, se oli Espanjan ja Saksan välissä!

Appeasement käytännössä: Brittien pääministeri Chamberlain toteutti appeasementia seuraavasti: Ei rajua reaktiota Reininmaan miehitykseen (Saksa ”omalla takapihallaan”) Yritettiin aserajoitussopimuksia Tsekkoslovakian kriisi 1938 pyrittiin ratkaisemaan neuvotteluin, mutta loppupeleissä Britit pesivät kätensä ja jättivät Tsekit yksin Hitleriä vastaan vasta keväällä 1939, kun Hitler valtasi loput Tsekkoslovakiasta lupauksensa vastaisesti, Britit alkoivat valmistautua täysillä sotaan!

Akselivaltojen ulkopolitiikka: Mussolini hyökkäsi Abessiniaan (Etiopia) 1935 Britit ja Ranska ajoivat vain talouspakotteita kansainliitossa, jottei Italia ajautuisi Saksan syliin Abessinian kriisi osoitti kansainliiton heikkouden, tämä hyödynnettiin nopeasti Akselivallat lähentyivät: 1937 Antikomintern sopimus kommunismin vastustamiseksi 1937 syntyi Berliinin ja Rooman välillä kumppanuus suhde => ”Berliinin – Rooman akseli” => ”akselivallat” Japani mukaan tähän sodan aikana 1940 * Japanista oli tullut käytännössä sotilasdiktatuuri 1932 * Japanin yhä aggressiivisempi toiminta Mantsuriassa (1931 hyökkäys sinne) ja lopulta täysi sota Kiinaa vastaan 1937 alkaen

Sotarikokset: Kaikki tietävät juutalaisten tuhoamisen, mutta jo ennen varsinaista sotaa tapahtui seuraavaa: Italia käytti myrkkykaasuja Abessiniassa Espanjan sisällissodassa pommitettiin Guernican kaupunki pahoin, siviilejä kuoli Japani valtasi Kiinassa Nankingin 1937, jolloin 200 000 ihmistä teurastettiin ja tuhansia raiskattiin ja pahoinpideltiin

Japanin politiikan taustat ja motiivit: 1910 japani julisti Korean siirtomaakseen, kausi kesti toisen maailmansodan päättymiseen 1945. Japani riisti maata, pakkosiirsi runsaasti korealaisia orjatyöhön Japaniin. Sotilaat saivat yhä enemmän valtaa Japanin politiikassa. Mantshuria oli 1905 palautettu Kiinalle, mutta Japani hamusi sitä yhä. Etelä-Mantshurian rautatieyhtiö oli joutunut Japanin haltuun ja siitä tuli taloudellisen valloituksen valtaväylä, jota myöten Japanin vaikutusvalta laajeni. Mantshuriassa oli oma hallituksensa, mutta sen kuunteli Japanin ohjeita herkällä korvalla. Jännitys kasvoi, kun Venäjäkin halusi päästä osalliseksi. Mantshuria joutui kuitenkin taloudellisiin vaikeuksiin ja Japani päätti ratkaista ne miehittämällä maan 1931. Heikot kiinalaiset joukot lyötiin helposti Kiina pyysi apua Kansainliitosta, Japani sai käskyn vetää pois joukkonsa, mutta se vakiinnutti valtansa Mantshuriassa ja perusti sinne "itsenäisen" Mantshukuon valtion, jota Kansainliitto ei kuitenkaan tunnustanut. Lopputulos oli Japanin eroaminen Kansainliitosta 1932. Japanin asevoimat Kiinan mantereella eli Kvantungin armeija syyllistyi lukuisiin hirmutekoihin. Pahimpana niistä pidetään Nankingin verilöylyä 1937, missä väitetään kaupungissa riehuneen yksikön viikon mellastuksen aikana tappaneen yli 200 000 ihmistä pääasiassa pistimin. Sotavuosina Mantshuriassa toimi myös Yksikkö 731, se oli raakaan ja rikolliseen ihmisten silpomiseen keskittynyt laitos, jossa vangeilla tehtiin kokeita saksalaisen tohtori Mengelen tapaan.