1 ILMASTONMUUTOS NYT – Sanoista tekoihin Ilmastovastaava Leo Stranius Kirkkonummen kansalaisopisto 40 vuotta

2 Uhanalaisten lajien ja luontotyyppien hoitohanke (ULLA) Kunnostaa ja hoitaa uhanalaisten lajien esiintymisalueita ja itsessään uhanalaisia luontotyyppejä Työllistää pitkäaikaistyöttömiä ja vaikeasti työllistyviä Toiminta-alueena Länsi-Uusimaa Henkilöstöön kuuluu projektivastaava, taloudenhoitaja, työnjohtaja ja noin 25 työllistettävää, jotka palkataan tekemään varsinaista kunnostustyötä, kuten raivausta, niittoa ja aitojen rakentamista Päärahoittajana Uudenmaan TE-keskus Vuonna 2009 noin 50 hoitokohdetta (kaksi kohdetta myös Kirkkonummella)

3

4 Hyviä ja huonoja uutisia

5 Huonoja uutisia Päästöt lisääntyvät nopeammin kuin pahimmissa ennusteissakaan on arvioitu. Neljännes kaikista maapallon lajeista uhkaa kuolla sukupuuttoon. Korallit ja Amazonian sademetsä häviävät sekä jäätiköt sulavat, miljardit ihmiset kärsivät vesipulasta, äärimmäiset sääilmiöt lisääntyvät. Ilmaston lämpeneminen uhkaa riistätyä palautekytkentöjen seurauksena käsistä. Nykyiset poliittiset toimet eivät riitä.

6 Hyviä uutisia Aikaa päästövähennyksille on vielä joitakin vuosia. Tarvittava teknologia on olemassa. Päästöjen vähentäminen on halpaa verrattuna tilanteeseen, jossa mitään ei tehdä. Ihmiset ovat valmiita muutokseen.

7 Esityksen sisältö IPCC: Lämpenemisen seuraukset ja globaalit päästövähennystarpeet Kansainväliset neuvottelut, EU:n ilmastopolitiikka sekä kansallinen ilmasto- ja energiastrategia Muutos on mahdollinen: Mitä me voimme tehdä? Yhteenveto

8 Pienikin lämpeneminen aiheuttaa suuria muutoksia Lahde: VNK julkaisuja 13/2008: Kahden asteen ilmastotavoite - mitä riskejä vältetään, miten paljon päästöjä tulee vähentää

9 Lähde: Ilmatieteen Pääjohtaja Petteri Taalas, YTV ilmastoseminaari

10 IPCC:n neljäs arviointiraportti Maailman keskilämpötila ei saa nousta yli 2ºC esiteolliseen aikaan verrattuna. Maailman päästöjen kasvu on saatava taitettua laskuun viimeistään vuosina Globaalien päästövähennysten oltava vähintään: 50 – 85 % v.1990 tasosta v.2050 mennessä. IPCC Fourth Assessment Report, Working Group III, Summary for Policymakers, Table SPM.5

11 IPCC: Teollisuusmaiden osalta päästövähennystarve % vuoteen 2050 mennessä

12 Päästöt kasvavat nopeammin kuin pahimmatkaan ennusteet Lähde: Ilmatieteen Pääjohtaja Petteri Taalas, YTV ilmastoseminaari

13 Kioton jälkeiset kansainväliset neuvottelut etenevät Balilta Kööpenhaminaan

14 EU valmis vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään 20/30 prosentilla vuoteen 2020 Uusiutuvan energian osuus nostetaan 20 prosenttiin Energiatehokkuutta parannetaan 20 prosentilla

15 Suomen oikeudenmukainen päästövähennystavoite -125% vuoteen 2030 mennessä! Lähde: Greenhouse Development Rights -malli

16 Suomen kasvihuonekaasupäästöt Lähde: Tilastokeskus, Kasvihuonekaasut -80%! -95%! -30%!

17 Mitä Suomen pitäisi tehdä? Vähintään 30 prosentin kotimaiset päästövähennystoimet vuoteen 2020 mennessä Tarvitaan ilmastolaki vuosittaisista viiden prosentin päästövähennyksistä. –Vähennykset riittäisivät ilmastotieteen kanssa yhteensopiviin päästövähennyksiin (-38% 2020 ja ) Energiatehokkuuden parantamien 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä Uusiutuvien energialähteiden voimakas lisääminen

18 Muutos on mahdollinen

19 Ilmastonmuutos huolestuttaa suomalaisia kaikkein eniten TNS Gallup Oy 1/2009

20 Kuinka saada ihmiset toimimaan? Usko muiden valmiuteen toimia –Tieto ja tunne, että muutkin osallistuvat muutokseen –Yhteisöllisyyden ja vertaisuuden merkitys Ristiriidaton viesti eri tahoilta –Avaintoimijoiden rooli merkittävä Lähde: Ilmastoasenteiden muutos ja muuttajat (Valtioneuvoston kanslian taustaselvitys) muutos/pdf/fi.pdfhttp:// muutos/pdf/fi.pdf

21 Mitä minä voin tehdä?

22 Mitä minä voin tehdä? Suomessa yksityisen kulutuksen kasvihuonekaasupäästöistä ¾ muodostuu asumisesta, liikkumisesta ja ruuasta. –Vähennä omaa energiankäyttöäsi ja lämpimän veden kulutusta –Vaihda ekoenergiaan osoitteessa: –Liiku julkisilla kulkuvälineillä, pyöräile ja kävele. Vältä lentämistä, laivamatkustamista ja autoilua. –Älä osta mitään ellei ole pakko, mieti kulutuksesi vaikutuksia. –Suosi ilmastoystävällistä kasvisruokaa, vähennä lihansyöntiä. Kannusta päättäjiä toimimaan tulevaisuutemme puolesta ja ottamaan ilmastoasiat huomioon päätöksenteossa.

23 Mitä kansalaisopisto voi tehdä? Ilmastonmuutos mukaan kursseihin ja viestintään –Miten ilmastonmuutos voi näkyä kieli- tai ruuanlaittokurssilla? –Piilo-opetussuunnitelma? Onko oma toiminta hiilineutraalia? –Rakennukset ja energia, liikkuminen, ruoka Merkittävä rooli ihmisten muutospotentiaalin laukaisijana Seuranta ja mittaaminen: energia, vesi, paperi, jäte, liikkuminen, hankinnat

24 Yhteenveto Ilmaston lämpeneminen etenee nopeammin kuin hurjimmatkaan ennusteet Teollisuusmaiden päästövähennysten tulee olla vähintään % vuoteen 2050 mennessä. –Siirtyminen hiilineutraaliin yhteiskuntaan edellyttää perustavaalaatua olevia muutoksia elämässämme. Ihmiset ovat valmiita muutokseen – ja kansalaisopisto voi tehdä paljon –Tarvitaan yhteiskunnallisia rakenteita tukemaan järkeviä valintoja.

25 KIITOS ! Ota yhteyttä: Leo Stranius puh Lisätietoja: Ilmastoblogi osoitteessa: