Tietojärjestelmätieteen ydin Tieteenalan identiteettikriisi 2000-luvulle tultaessa

Orlikowski & Iacono Desperately seeking th ”IT” in IT research IT artefaktan käsitteistyksiä –1. Työkalu (Tool view) Labour substitution tool Productivity tool Information processing tool Social relations tool

IT artefaktan käsitteistyksiä 2 Proxy (korvike): Itse tekniikan sijasta tarkastellaan jotakin toista ”muuttujaa” –Technology as perception (helppokäyttöisyys) –Technology as diffusion (käytön leviäminen) –Technology as capital

IT artefaktan käsitteistyksiä 3 Ensemble view of Technology: web of computing –Technology as development project, sidosryhmät –As production network –As embedded systems, in a social context –As structure

IT artefaktan käsitteistyksiä 4 Computational view –As algorithm –As model IT artefaktan käsitteistyksiä 5 –Nominal view As absent

Tutkimusaineisto Aikakauslehden ISR julkaisemat artikkelit –Tool 20% black-boxed –Proxy 18% reduced to surrogate –Ensemble 13% –Computational 24% abstracted from social life –Nominal 25% absent

Teorianmuodostusta tarvitaan / IT artefakta Never just objects: action and effect Embedded in time, place, discourse and community Multiplicity – but not whole, uniform, unified Emerge from ongoing social and economic practices Not static or unchanging, but dynamic

Benbasat & Zmud Under-investigating phenomena intimately associated with IT-based systems and over-investigating phenomena distantly associated with IT-based systems Tietojärjestelmätieteen identiteetti on tärkeä Määrittely: käsitteet ja ilmiöt Tutkimuksen ja tutkijoiden luokittelu Tieteenalan suuntaaminen uudestaan

Tietojärjestelmätieteen identiteetin peruskäsitteet IT artefakta –Tehtävät Rakenteet –Kontekstit IT artefaktan kehittäminen IT artefaktan käyttö IT artefaktan vaikutukset

Peruskäsitteet Välittömästi sidoksissa IT artefaktaan (nomologinen verkko) –IT managerial, methodological and operational practices –IT managerial, methodological and operational capabilities –The IT artifact –Usage –Impact

Kaksi virhetyyppiä Errors of exclusion –IT artefaktaa tai peruskäsitteitä ei käytetä Errors of inclusion –Tutkimus sisältää (liikaa) muiden tieteenalojen käsitteitä ja menetelmiä

Suositus Ei saisi julkaista IS-lehtiin kuulumattomia artikkeleita –Tutkitaanko nomologisen verkon käsitteitä tai niiden suhteita? –Mikä on ulkopuolisuuden aste, paljonko vieraita konstruktioita käytetään / tutkitaan? –Mikä on nomologisen verkon tiheys?

Weber Still desperately seeking the IT artefact Onko tieteenala kriisissä? Darwinismi –Antaa kaikkien kukkien kukkia –Elinkelpoiset jäävät henkiin –(tutkimusrahoitus?)

Tieteenalan kriisi Kuhn: The structure of tha scientific revolution Paradigma, osittain näkymätön sääntöjoukko, tutkimuksen käytäntö, tieteen normaalivaihe Kun vallitsevan teorian selitysvoima ehtyy, tapahtuu vallankumous ja syntyy uusi paradigma Husserl: Tieteen perusolemukseen kuuluu aina kriittisyys myös omia perusoletuksiaan kohtaan Jos tämä kriittisyys herpaantuu, on tiede joutunut kriisiin (vrt. Kuhnin normaalivaihe)

Miten identiteetin voi muodostaa? Esim. Benbasat & Zmud Induktiivinen malli ei ehkä toimi Tunnistettava ja luokiteltava tutkittavat ilmiöt Ongelmana on toisilta tieteenaloilta lainatut teoriat Jääkö TJT ikuisesti referenssitieteiden läänitykseksi? Esim. psykologia käyttöliittymätutkimuksessa Tarvitaan uutta teorianmuodostusta - tai vanhan teorian korjaamista

Teorian alueena IS, ei IT Vrt. Teoria autosta, avaruussukkulasta tai sähköhammasharjasta Ydinalueena representaatio Teoriat puuttuivat myös muilta tieteenaloilta, poikkeuksena ontologia Siis tällä alalla voidaan kehittää TJT:n omaa teoriaa –Entä jos tällainen teoria olisi sattunut olemaan ennestään?

Galliers Tiukka vastaväitös B & Z artikkelille –IS as an inter-disciplinary field of study and as a discipline –Any field of study is bound to have embrace change Kuhn’s paradigmatic revolution vs. Evolution –Korostaa ihmisen toiminnan omaleimaisuutta epäformaalisuuden ja tavoitteiduuden kautta –On närkästynyt vaatimuksesta ottaa IT-based systems TJT:n ensisijaiseksi mielenkiinnon kohteeksi

TJT:n tutkimusalue Ei rajaus eikä painopiste voi olla ennalta määrätty tai kiinnitetty –Esim EDI ja Internet –Etiikka ja digital divide Rajaus ei voi kiinnittyä organisaatioihin tai yksilöihin Systeemiteoriassa rajat pitää määrätä –Rajauksen tekee kulloinenkin tarkastelija –Samoin TJT:ssä Myös muissa tieteissä rajat venyvät Tutkijat julkaisevat ristiin

Monitieteisyys Referenssitieteisiin tukeutuminen –Tietojenkäsittelytiede, käyttäytymistieteet, päätöksentekotiede(?), organisaatioteoria, liiketaloustiede, operaatiotutkimus + muita? Ovatko nämä tieteenaloja? Keen: Our backgrounds, training and interests are very different. We must make that as a strength not a cause of argument Todellisuus on jakamaton. Todellisen ongelman ratkaiseminen on mahdoton tai laaduton kapean tutkimusotteen käyttäjälle.

Monitieteisyys taulukkona DisciplinarityTrans-disciplinarity BoundaryOrganisationSociety Central artifactITPeople/information FocusInwardOutward ScopeNarrowBroad Reference disciplines OB, CS etc.IS PropertiesDefinedEmergent Inter-disciplinarityA threatAn opportunity

Alter Tulkinta väittelystä –Yhteisesti hyväksytyn TJT-ytimen puuttuminen –Hyväksytyn TJT-teorian puuttuminen –IT-piirteitä painottavien tutkimusten osuus on hämmästyttävän vähäinen –Pitääkö TJT-tutkimus suunnata vain sille luonteenomaisiin konstruktioihin, muuttujiin ja ongelmiin? –Kärsiikö TJT mahdollisesti identiteettikriisistä?

IT-artefakta Ongelmallinen käsite, 4 eri määritelmää B & Z käsitys –Information technology –The tasks –Task structure –Task context within which it is used Alterin vastine: Work system

Work system A work system can be defined as a system in which –human participants and/or machines perform –work using –information, –technology and other resources to produce –products and/or services for internal or external –Customers Plus the relevant environment, infrastructure and strategies

Luopuminen artefaktakeskeisyydestä Budjetointi artefaktana (B & Z) – Miksi??? Onko tekniikan palanen IT-artefakta kun sitä tarkastellaan irrallaan käyttöympäristöstään? Voiko IT-artefakta olla yleiskäyttöinen työkalu ilman ajateltua työympäristöä? Onko käsiteltävä informaatio osa IT-artefaktaa? Kuuluvatko tehtävät IT-artefaktaan? Kuuluvatko ihmiset IT-artefaktaan? Myös epäsuorat käyttäjät? Onko tietojärjestelmä IT-artefakta? Johtopäätöksenä: IT-artefaktan käyttökelpoisuus on huono

Siilo Nomologinen verkko –IT-artefakta –Käyttö –Vaikutus –IT managerial, methodological, and technological capabilities –IT managerial, methodological, and operational practices Intiimissä suhteessa

TJT:n laajuus: Liitteen 2 taulukko Theory or model related to IT use or systems in operation Tool in use or system in operation Unplanned adaptation and change Projects and planned change Information IT as tool IT as infrastructure IS on computer IT/IS in experimental setting IS in operation IT-reliant work system Interorganisational work system Organisation Firm Industry Society

Ahtaan fokuksen ongelmia Kuka on asiakas, tiedeyhteisö vai käytäntö? Miksi pitää erottaa iso osa nykytutkijoista? –Muutosvastarinta, BPR IT-artefakta vs. Muu artefakta Miksi 2. ja 3. kertaluvun vaikutuksia Not invented here Why do we believe that real problem is an identity crisis of the IS discipline?

Muita tieteenaloja identiteettikriisissä Liite 3 –Sosiologia –Antropologia –Political science –Public administration –Maantiede –International relations –Markkinointi –Kasvatustiede –Kirjastotiede –Ekologia –Jne

Vaihtoehtona Systems in Organisations –Lynne Markus (1984) Long-term direction and survival Ubiquity of IT-reliant systems in organisations Ubiquity of business problems related to systems Competetive advantage Indentity Inclusiveness Implementation

Kaksi vaihtoehtoa, olettamukset Core subject matter Problems faced by the IS discipline Value proposition for research Value proposition for business education, business and society Competetive advantage within academia Importance of the identity crisis of IS discipline Attitude toward the uniqueness of the IS discipline Desirability of more research focusing on IT-related variables Importance of encouraging research to address the core of the discipline Measure of whether research addresses the discipline’s core topics Inclusion of interests of the IS reesearch community