Euroopan yhteistyö ja turvallisuuspoliittiset kysymykset II MS:n jälkeen

Sodan hinta Kuolleita 55 miljoonaa Haavoittuneita 35 miljoonaa Kadonneita 3 miljoonaa juutalaisvainojen uhreja 5 – 6 miljoonaa yli 13 miljoonaa saksalaista muutti pois Neuvostoliiton valtaamilta alueilta

1. II MS:n perintö Liittoutuneiden suunnitelmat sodanjälkeisten olojen järjestämiseksi voitettuja on rangaistava Nürnberg -45- 46: 12 kuolemaan tuomittua Suomessa ei kuolemantuomioita voittajien keskinäiset suhteet jako itään ja länteen

Suunnitelmien kehittyminen jo sodan aikana länsivallat tekivät useita suunnitelmia Saksan asioiden järjestämisestä esim. Teheran -43 Jalta ja Potsdam: Mitä sovittiin? Jalta -45 Roosevelt, Churchill, Stalin Sovittiin Saksan jakamisesta neljään miehitysvyöhykkeeseen Stalin: suurvallat saavat tuoda hallintojärjestelmänsä valloitetuille alueille → Euroopan jako itään ja länteen Potsdam -45 Truman, Churchill (Clement Attlee), Stalin Jaltan päätös sinetöitiin: Saksan ja Itävallan jako, Euroopan jako

Saksan ja Itävallan jako

1946 Churchill: Rautaesirippu laskeutunut Itämeren Stettinistä Ardianmeren Triesteen

Rauhansopimukset Pariisi -45 Itävallan kanssa -55 Japaniin amerikkalaismiehitys -52 asti armeija kiellettiin

Yhdistyneet kansakunnat YK perustettiin 1945 sodan voittajavaltioiden johdolla 192 jäsenmaata Periaatteet Rauhan ja turvallisuuden säilyttäminen Kansojen itsemääräämisoikeus Taloudellinen ja sosiaalinen tasa-arvo

Elimiä: Toimintaa: Tärkein elin turvallisuusneuvosto, jossa 15 jäsenmaata kerrallaan, tärkeimmillä mailla veto-oikeus Yleiskokous avoin foorumi Järjestöä johtaa pääsihteeri apunaan sihteeristö Toimintaa: Rauhanturvajoukot edistävät turvallisuuspolitiikkaa Edistää kansainvälistä kehitysyhteistyötä Demokratisoinut kansainvälistä politiikkaa

2. Aluemuutoksia Neuvostoliiton alue kasvoi oli vallannut Viron, Latvian, Liettuan ja Puolan itäosat, jotka liitettiin NL:oo miehitysarmeija alueluovutuksia Suomelta, Tsekkoslovakialta, Romanialta, Saksalta Puolan länsiraja länteen päin: Oder-Neissen-linja länsiliittoutuneiden joukkoja Länsi-Saksaan

Saksan kysymys pohjana jako miehitysvyöhykkeisiin Saksa riisuttiin aseista Sotateollisuus hävitettiin sotarikollisia rangaistiin demokratia palautettiin rauhansopimus jäi solmimatta miehitysvyöhykkeet jäivät pysyviksi

3. Kylmän sodan syntyvaiheet Kylmä sota –käsite Poliittisia erimielisyyksiä mm. miehitysalueista Keski- ja Itä-Eurooppaan oli syntynyt valtatyhjiö, jonka täyttämisestä USA ja NL kilpailivat maailma jakautui kaksinapaiseen järjestelmään, jossa eri blokkien johdossa olivat USA ja Neuvostoliitto

Kansandemokratiat syntyvät Neuvostoliiton valtaamista alueista neuvostotasavaltoja: kommunistihallinto myös muissa Itä-Euroopan maissa kommunistit ottivat vallan Kohti sosialismia: kollektivoinnit, teollisuuden valtiollistaminen puskurivyöhyke NL:n turvana kahdenkeskiset turvallisuussopimukset YYA Keskinäisen taloudellisen avun neuvosto SEV 1949 Varsovan liitto 1955

KANSANDEMOKRATIA TOTALITARISMIA: valvontakoneisto yksi puolue vallassa ja vaaleissa ehdolla sanan- ja mielipiteen-vapauden rajoitukset suljetut rajat suunnitelmatalous sosialismi DEMOKRATIA vapaat vaalit monipuoluejärjestelmä vapaa lehdistö markkinatalous vapaa liikkuvuus

Lännen leiri lähtökohtana USA:n ulkopolitiikka: isolaation aika ohi! Kennanin teoriat: NL pyrkii laajentamaan alueitaan ja lännen täytyy estää se kommunistisen järjestelmän tuhoamisella saadaan nitistettyä myös NL Trumanin oppi: USA taistelee kommunismia vastaan kaikkialla maailmassa USA:n puolustusmenot kasvoivat kommunistipuhdistukset

taloudellista apua liittolaisille 1947 Marshall-apuohjelma OEEC-maat Organization of European Economic Cooperation – myöhemmin OECD (läntisten markkinatalousmaiden yhteistyö- ja kehitysjärjestö) 1944: Kansainvälinen Valuuttarahasto IMF ja Maailmanpankki Euroopan neuvosto -49

Sotilaallinen yhteistyö pohjana Brysselin sopimus -48: apua sille, joka joutuu hyökkäyksen kohteeksi 1949 Pohjois-Atlantin liitto NATO ANZUS 1951: USA, Australia, Uusi-Seelanti SEATO Kaakkois-Aasian liitto CENTO Keski-idän puolustusliitto: Iso-Britannia, Turkki, Pakistan, Irak 1954 Länsi-Euroopan unioni WEU puolustus- ja poliittinen järjestö

Saksan jako -48 Länsi-Saksassa käyttöön D-markka: nopea talouskasvu → NL sulki maa- ja vesiliikenteen Länsi-Berliiniin, itään oma raha saarto kesti 11 kk, mutta oli tulokseton

Saksan liittotasavallan perustaminen 1949 (BRD) liittokanslerina -63 asti kristillisdemokraattinen Konrad Adenauer miehitys loppui -52 mukaan NATO:on -55, oma armeija Saksan Demokraattinen Tasavalta 1949 (DDR) NL tunnusti itsenäisyyden -54 mukaan Varsovan liittoon -56, oma armeija kummankin Saksan perustuslaki oli tarkoitettu koko maan perustuslaiksi, eivät tunnustaneet kahta Saksaa Hallsteinin opin mukaan Saksan liittotasavalta ei solminut diplomaattisuhteita maiden kanssa, jotka tunnustivat DDR:n Poikkeus Neuvostoliitto

4. Kylmän sodan kriisejä Berliinin kriisi Länsi-Berliini vauras, itä köyhä itäsaksalaisia siirtyi Berliinin kautta Länsi-Saksaan kesällä -61 NL:n Nikita Hrustsev vaati USA:ta luopumaan Länsi-Berliinistä  jännitys kiristyi, panssareita kadulla kesällä ja syksyllä itäsaksalaiset rakensivat Berliinin keskelle muurin muuri 4 m korkea, miinoitettu ”antifasistinen suojavalli” ei estänyt kokonaan pakoa länteen muurin yli loikanneita ammuttiin yli 200

Suezin kriisi sosialismi sai jalansijaa Afrikassa II MS:n jälkeen Suezin kanava 1869 Brittien suojeluksessa 1888, puolueeton alue Israel itsenäistyi 1948 1952 Nasserin sotilasjuntta valtaan Egyptissä yhteistyötä kommunistimaiden kanssa länsi kieltäytyi tukemasta Assuanin padon rakentamista – NL tuki 1956 Nasser halusi kansallistaa Suezin kanavan britit ja ranskalaiset kanavan osakkeenomistajia – vastustusta Israel hyökkäsi Ranskan ja Iso-Britannian tuella Siinaille 1956 brittiläis-ranskalaiset joukot nousivat maihin Suezin kanavan suulla Port Saidissa ja pommittivat Egyptiä NL uhkasi ampua ydinohjuksilla Pariisia ja Lontoota USA vaati tulitaukoa Egyptin vedottua YK:n turvallisuusneuvostoon Israel vetäytyi Siinailta Siinaille YK:n rauhanturvajoukko valvomaan tulitaukoa ja Israelin laivojen vapautta

Kilpavarustelu kilpailu ydinaseista ja mannertenvälisistä ohjuksista kauhun tasapaino tieto toisen tuhovoimasta estää sodan syttymisen sotia reuna-alueilla toista ei voi ahdistaa liikaa

Avaruuden valloitus NL: ensimmäinen miehittämätön avaruusalus 1957 satelliitti Sputnik -61 ensimmäinen miehitetty avaruuslento: Juri Gagarin -71 ensimmäinen telakoituminen ja vierailu avaruusasemalla USA: Apollo-ohjelma -69 ensimmäiset ihmiset kuussa 2003 Kiinan ensimmäinen miehitetty avaruuslento