Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopolitiikan tavoitteet 2011–2015 Tutkimus saa maksaa – talous kasvaa Akavan hallitusohjelmatavoitteet Tausta-aineisto

Tutkimus- ja kehittämisinvestoinnit ovat edellytys työllisyyden nostolle Työllisyyden nostaminen edellyttää talouden kasvua, joka edellyttää > tuottavuuden kasvua, joka edellyttää > teknologian kehitystä ja uusien prosessien käyttöönottamista, joka edellyttää > investointeja tutkimus- ja kehittämistoimintaan (t & k) Lähde: Kiander, Chydenius 4/10

Tutkimus saa maksaa – talous kasvaa Tutkimus- ja kehityspanostusten tulee olla vähintään neljä prosenttia bruttokansantuotteesta koko hallituskauden ajan. Bruttokansantuotteen rajun laskun myötä saavutettiin 4 %:n taso vuoden 2009 loppupuolella, vaikka euromääräiset panostukset laskivat. Nyt tarvitaan satoja miljoonia euroja, jotta pysyttäisiin samalla tasolla, kun bkt lähtee kasvuun. Tavoite vaikuttaa myös EU:n 2020-strategiaan, jossa tavoitellaan 3 prosentin keskitasoa koko EU:ssa.

Tilanne t & k-toiminnassa Suomen kokonaispanostukset tutkimus- ja kehitystoimintaan ovat noin 7 miljardia euroa, josta julkisen tuen ja korkeakoulujen osuus on yhteensä 2 mrd euroa. Yritysten osuus on usean vuoden ajan kasvanut. Taantumassa on vaarana, että yritykset pienentävät tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaansa, jolloin julkisen tuen merkitys korostuu. Tutkimus- ja kehitystoiminnan tehtävissä työskentelee vajaat henkilöä.

Parempaa tuottavuutta innovaatiopolitiikassa ”Hyvännäköinen kone – mutta mitä se tuottaa?” Hallintorajat ylittävää koordinaatiota rahoituksessa, ohjauksessa ja neuvonnassa tulee parantaa. Tutkimus, kehitys ja innovaatiotoiminnan haasteena on Suomen heikko kansainvälistyminen. Tarvitaan ratkaisuja yksilötasolla (verotus, kansainvälinen liikkuvuus). Julkisten hankintojen laatukriteeriksi on otettava uudet innovaatiot Julkisia hankintoja 27 miljardilla eurolla vuosittain (vertaa t & k –panostukset 2 mrd €).

Tutkimus, kehitys- ja innovaatiopolitiikan vahvuudet Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopolitiikkaa on toteutettu pitkäjänteisesti ja järjestelmät ovat laadukkaita. Väestön koulutustaso on hyvä; tutkimus –ja kehityshenkilöstöä saatavana runsaasti. Tutkimus on suhteellisen korkealaatuista ja vaikuttavaa. Julkisten ja yksityisten toimijoiden yhteistyö on tiivistä. Erikoistuminen osaamisintensiivisiin kasvualoihin on vaikuttanut siihen, että korkean osaamisen yritykset ovat pysyneet Suomessa. Vahva arviointiperinne.

Tutkimus, kehitys- ja innovaatiopolitiikan haasteet 1/2 Kansainvälistyminen tutkijat, tutkimusorganisaatiot ja yritykset hankkivat parhaat kumppanit ja parhaan osaamisen sijaintiin katsomatta. Suomen houkuttelevuus ulkomaisen henkisen pääoman ja investointien saaminen Suomeen. Tutkimuksen laatu ja vaikuttavuus tutkijakoulutuksen kehittäminen ja aidon tutkijaurajärjestelmän perustaminen liikkuvuuden lisääminen.

Tutkimus, kehitys- ja innovaatiopolitiikan haasteet 2/2 Kansainvälisesti kilpailukykyisten infrastruktuurien luominen. Hajanaisten voimavarojen kokoaminen ja priorisointi Koulutuksen ja osaamisen tarkempi mitoitus Koulutuksen tarvelähtöinen suuntaaminen Liiketoiminta- ja markkinointiosaamisen yhdistäminen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan.

Tutkimus- ja kehittämismenot 4 prosenttiin bkt:sta *) Arvio Lähde: Tilastokeskus Vuoonna 2009 päästiin lähelle 4%:n tavoitetta, vaikka euromääräiset panostukset laskivat. Vastaavasti nyt pitää panostaa paljon varoja, jotta pysytään 4%:n tasolla.

Tutkimus- ja tuotekehityspanostusten oltava vähintään 4 prosenttia bkt:sta koko hallituskauden ajan 4 prosentissa pysyminen vaatii satojen miljoonien panostuksia silloin, kun bkt kasvaa. Valtion tulee kasvattaa julkista rahoitusosuuttaan OECD-maiden keskitasolle (Suomi 24,8%, OECD 27,6%, EU-27 34,1%). Innovaatiojärjestelmän tuottavuutta tulee nostaa. Parannetaan innovaatiopolitiikan rahoituksen, ohjauksen ja neuvonnan hallintorajat ylittävää koordinaatiota. *) Arvio Lähde: Tilastokeskus 2010

Tutkimus- ja kehitystoiminnan käyttömenot 2004–2011 (milj. euroa) TIN, 2010, *2011^ *=arvio^=arvio Korkeakoulusektori Julkinen sektori Hallitus yhteensä Yksityinen sektori Yhteensä %:a bkt:sta 3,45 3,48 3,45 3,47 3,73 3,963,90~3,90 Reaalikasvu (%) 3,8 3,9 5,3 ~7,0 -1,2 1,9

Tutkimushenkilöstön tulee saada keskittyä tutkimukseen. Tilastokeskus Tutkimushenkilöstöä oli henkilöä vuonna % yksityisellä sektorilla 36 % korkeakouluissa 12 % julkisella sektorilla 34 % naisia, 66 % miehiä 70 % tutkijoita ja tuotekehityshenkilöstöä Yksityisellä sektorilla henkilöstön ja tutkimustyövuosien määrä pysyneet samalla tasolla koko 2000-luvun. Julkisella sektorilla henkilöstö ja tutkimustyövuodet vähentyneet. Korkeakouluissa henkilöstön määrä on kasvanut,mutta tutkimustyövuosien määrä pienentynyt.

T & k -henkilöstön ja tutkimustyövuosien määrän kehitys Tilastokeskus

Julkinen rahoitusosuus tulee kasvattaa OECD-maiden keskitasolle T & k -menot OECD maissa 2008