1 Kunta- ja palvelurakenne Mikä meitä suomalaisia oikein vaivaa, kun emme halua turvata kansalaisillemme heidän tarvitsemiaan julkisia palveluita. Taloudessa menee yhä paremmin, mutta julkinen sektori on jatkuvalla säästökuurilla. Pääosan kansalaisten palveluista tuottavat suomessa kunnat, joiden taloudet heikkenevät voimakkaasti, päinvastoin kuin valtiontalous. Vain vuosi sitten Lapissakin käyneet sisäministeriön edustajat maalailivat kunnille ruusuista tulevaisuutta:

2 ”Kunnallistalouden rahoitustilanne kokonaisuudessaan heikkenee vielä tänä vuonna (2004), mutta paranee ensi vuonna(2005). Tämän jälkeen kuntien vuosikatteen arvioidaan vahvistuvan selvästi vuoteen 2008 mennessä kokonaistaloudellisen tilanteen arvioidun paranemisen takia. Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate kattaa poistojen arvioidun tason tulevina vuosina”. Mikä vuodessa on muuttunut?

3 Valtionvelka Lähde: Valtiokonttori, vuosien ennusteet VM % Mrd. € Rahasta julkisten palveluiden tuottaminen ei pitäisi olla kiinni, kun esim. tänä vuonna valtiontaloudessa syntyy miljarditolkulla ennakoimatonta veroylijäämää. Eikö näitä miljardeja voitaisi käyttää kuntien valtionosuuksiin, joilla tuotetaan kansalaisten hyvinvointipalvelut?

4 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien arviot Kuntaliitto. % Mrd. € Kunnat ja kuntayhtymät ovat velkaantumassa aivan eri tahtiin valtion kanssa. Valtion velka siirtyy kuntien velaksi valtiovallan jättäessä velkansa kunnille maksamatta.

5 Jotain kuntien rahoitusvajeesta kertoo se, että määräaikaan mennessä harkinnanvaraista rahoitusavustusta haki 238 kuntaa yhteensä 280,7 milj. euroa. Vuonna 2004 avustusta haki 215 kuntaa ja avustusta myönnettiin 99 kunnalle 48,1 milj. euroa. Tänä vuonna avustukseen on käytettävissä 40 milj. euroa, jos kuluvan vuoden II lisätalousarvioesityksessä hyväksytään 10 milj. eron lisäys. Avustukseen on käytettävissä 8 miljoonaa euroa edellisvuotta vähemmän

6 Valtion maksettava velkansa kunnille Kuntaliitto on jo vuosi sitten vaatinut, että valtionosuuksien indeksitarkistukset tulee suorittaa täysimääräisinä vuosittain. Laskennallisten kustannusten yksikköhintojen on vastattava todellisia kustannuksia. Todelliset kustannukset ja niiden suhde valtionosuuksiin tulee selvittää joka vuosi, jotta yllätyksiltä vältyttäisiin. Varsinainen kustannustenjaon korjaus pitäisi suorittaa joka toinen vuosi. Pohjoismaiden malli kelpaa Euroopalle Euroopassa ja etenkin Englannissa on viime aikoina puhuttu uusista palveluiden järjestämismallismalleista ja käytetty niissä puheissa esimerkkinä pohjoismaiden mallia tuottaa palveluita. Siellä nähdään tehokkaaksi tavaksi tuottaa palvelut julkisesti. Onko kansainvälinen verokilpailu vain keppihevonen ajaa julkiset palvelut vaikeuksiin? Mikä rahoituskriisi nyt on menossa, verot alas – palvelut alas!

7 Mikä malliksi Lapissa? Mikään esitetyistä malleista ei sovi Lappiin sellaisenaan. On mietittävä oma malli, joka Lapin eri osissa voi olla erilainen. Rovaniemen seutu on ratkaisunsa tehnyt, joka sopii tänne. Vuoden alusta aloittava uusi Rovaniemi on resurssiltaan kykenevä hoitamaan lähes kaikki palvelut. Täällä reagoitiin ajoissa ja omin voimin. Kemi- Tornio alueella asiat ovat pahassa solmussa. Alue on tiivis, yhtenäinen ja muusta Lapista poikkeava teollisuuden keskittymä. Kemi- ja Tornio eivät tahdo löytää yhteistä säveltä alueen kehittämisessä, ei sitten millään. Keskinäinen kilpa johtaa siihen, että mitään muutoksia nykyiseen ei kyetä tekemään.

8 KETO- alueella tarvitaan uutta otetta kilpailukyvyn ja palveluiden turvaamiseksi! Tarvitaanko kuntien yhteenliittymiä, jää pohdittavaksi, mutta näin ei voida kauaa jatkaa, jos valtiolta ei ole luvassa lisää rahaa. Uusia ratkaisuja tarvitaan vaativien ja kalliiden tehtävien hoitamiseen. Näitä ovat mm. erityissosiaalipalvelut, erikoissairaanhoito ja toisen asteen koulutuspalvelut. Alueella meneillään oleva askel siirtymisestä terveyspiirimalliin on ensimmäisen vaiheen tehtävä. Toisen asteen koulutuksen järjestämisestä on päästävä sopuun. Muut Lapin kunnat ovat etäisyyksiensä ja fyysisten kuntakokojensa puolesta sellaisia, ettei niiden suhteen esim. kuntaliitokset ole mikään ratkaisu. Tarvitaan tasausjärjestelmien uudistamista ja valtion mukaantuloa