Hallitusohjelmatavoitteiden viestintä Taustatietoa Akavan koulutuspoliittisille tavoitteille Rahaa koulutukseen – Suomi kukoistukseen.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Ammatillinen koulutus elinkeinoelämän näkökulmasta
Advertisements

Kansainvälisten opiskelijoiden maahanmuutto Suomen näkökulmasta
Korkeakoulutus 1.Vastuu ammattikorkeakoulujen perusrahoituksesta siirretään kokonaan valtiolle ja ammattikorkeakouluista tehdään itsenäisiä oikeushenkilöitä.
Nuorisotakuu 2013 Valtiosihteeri Pilvi Torsti Opetus- ja kulttuuriministeriö
Työurien repaleisuus ja pätkätyöt
Suomen kansantalous 2010-luvulla Juhana Vartiainen Valtion taloudellinen tutkimuskeskus.
Perjantai, 27. kesäkuuta 2014 SOVELTAVAA TUTKIMUSTA TYÖ- JA ELINKEINOELÄMÄN TARPEISIIN Ammattikorkeakoulut osana suomalaista innovaatiojärjestelmää Arenen.
Akavan toiveet ja tavoitteet työsuojelulautakuntien toiminnalle Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari
1 000 henkilöä, osuudet koko väestöstä
Lähdetiedot: Timo Oksanen, Annamaija Lehvo & Anu Nuutinen (2003; toim.). Suomen tieteen tila ja taso. Katsaus tutkimustoimintaan ja tutkimuksen vaikutuksiin.
Tietoja Korson suuralueesta Tietopalveluyksikkö
Strategiakausi käynnistyi. Mitä uutta opintohallintoon? Päivi Pakkanen Rehtorin kanslia/ Tutkimus- ja opintoasiat / Opintoasioiden.
Suomalainen koulutusjärjestelmä
Ministeriön tietotarpeet ja käsitemalli Jukka Haapamäki
Määräaikaiset työsuhteet Työvoiman työssäolo iän mukaan 2011 Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2011 aineisto Akavalaiset.
Korkeakoulujen arviointineuvosto — Rådet för utvärdering av högskolorna — The Finnish Higher Education Evaluation Council (FINHEEC) Tutkinnonuudistuksen.
Kotitalouksien rahoitusvarat ja -velat
*) Työttömät ilman lomautettuja Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastot Työttömät* työnhakijat 1994–2014, syyskuu Yleisimmät.
Työttömät* työnhakijat; yleisimmät akavalaistutkinnot *) Työttömät ilman lomautettuja Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastot
*) Työttömät ilman lomautettuja Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastot Tilastoja korkeasti koulutettujen työttömyydestä
V V V V V V V V Kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2009 Kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen.
OECD:n Pisa 2006-tutkimuksen ensituloksia
OPS-KOULUTUKSEN YLEINEN TILA JA SEN KEHITTÄMINEN HEIKKI SUOMALAINEN SELVITYSMIES OPSO-KOKOUS
Päivitetty Lähde: Tilastokeskus1 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) ja ennuste vuosille
Tilastokeskuksen tiedonkeruut korkeakouluilta Opiskelija- ja tutkintotiedonkeruut Korkeakoulujen valtakunnallisen tietovarannon ja OKM:n tiedonkeruiden.
Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain *) Työttömät ilman lomautettuja Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastot Työttömät* työnhakijat,
Yliopistojen uusi rahoitusmalli TEKin näkemyksiä
O PETUSMINISTERIÖ/Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto/ Ammattikorkeakouluyksikkö/ Maija Innola/ as / /1. Tavoitesopimus Sopimuksen.
1 Akavalaisten ja kaikkien palkansaajien palkkatietoja Lähde: Tilastokeskus n Palkkarakennetilasto 2007, diat 2-24 n Sektorikohtaiset palkkatilastot.
Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla Jyväskylän yliopisto - koko aineisto Jari Penttilä.
Tekesin ja innovaatiotoiminnan vaikutukset 2014
Työttömien määrän kehitys 2007–2013 iän mukaan
Toteut Tavoite, kaikki AMK:t AMKH esitys 12.2 OPM vastine 27.2 AMKH tarkis. tavoite Lukuvuodessa vähintään 45 op suorittaneiden osuus.
EU KANSALLISEN KOULUTUSPOLITIIKAN SPARRAAJANA Jari Jokinen, projektijohtaja opetusministeriö.
VALTIOVARAINMINISTERIÖ Kansantalousosasto/HK1 Ohjauksen järjestämistä koskeva päätöksenteko työllistymisen ja talouskasvun näkökulmasta Neuvotteleva.
Suomen koulutusjärjestelmä
Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa Ammatillisen koulutuksen säädöksiin muutoksia – opetussuunnitelmat tarkasteluun Jyväskylä Opetusneuvos.
Hallitusohjelma II asteen koulutuksesta, lukio & yo
TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT vuotiaan väestön työllisyysaste (%) Helsingissä peruspiireittäin Naisten ja miesten tasa-arvo Helsingissä2.
© SUOMEN AKATEMIA 1 Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa.
INSSI- tilanne (1) Tekniikan vetovoimakehitys vuosina : v2007v2008v2009v2010 1,801,86 2,16 2,20 Keskimääräinen opiskeluaika vuosina
Insinööri Tradenomi Filosofian.
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Ammatillisen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen ajankohtaiset asiat Johtaja Pasi Kankare, Opetushallitus
SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Onnistuvat Opit –juurruttamishankkeen päätösseminaari Riitta Säntti Neuvotteleva virkamies.

Tavoitteen asettaminen: tunnusluvut 1 Toteutuma 2007 Toteutuma 2008 OPM tavoite v Tavoite 2012 Lukuvuodessa vähintään 45 op suorittaneiden.
Tilinpäätös 2004.
Hallitusohjelman arviointi Juha Kettunen.
1 Työvoiman työssäolo 2009 Kokoaikatyössä olevat palkansaajat Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2009 aineisto
Opetustoimen henkilöstön ammatillisen osaamisen varmistaminen (Osaava) Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta.
ORIMATTILAN TYÖLLISTÄMISPROJEKTI OTE
Korkeasti koulutetut ja työn kuormittavuus 2013 Maria Löfgren johtaja.
*) Työttömät ilman lomautettuja Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastot Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain 2002/12–2014/12.
KESKI-POHJANMAA VUONNA 2030 –SEMINAARI Kommenttipuheenvuoro Ennakointiverkosto/Harri Lundell, KPEDU.
Aikuiskoulutus ammattikorkeakoulussa Opetusministeriön Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2003 – 2008: Yhtenä painoalueena aikuisten koulutusmahdollisuuksien.
TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT vuotiaan väestön työllisyysaste (%) Helsingissä peruspiireittäin Naisten ja miesten tasa-arvo Helsingissä2.
Yrittäjyys ammattina Akavalaiset ja korkeakoulutetut yrittäjinä 2008–2015.
Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Ilkka Valjus.
O PETUSMINISTERIÖ /Jukka Lehtinen / / 1. Ammatillisen koulutuksen tuloksellisuuden kehittäminen Koulutuspoliittisia tavoitteita:
Musiikin koulutusseminaari - valtakunnallinen koulutusrakenne ja työnjako Maija Innola Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto.
Pirjo Virtanen Etelä-Suomen läänin ennakointikatsaus  Ennakointikatsauksen tavoitteet  Ennakointikatsauksen sisältö  Käytetyt ennakointiaineistot.
Diabeteslääkkeiden erityiskorvausoikeudet Kainuussa vuosina : Koulutusryhmien väliset erot vuotiailla Risto Kaikkonen TEROKA
Saumat tulevaisuuteen -tapahtuma 2016 Toisen asteen koulutuksen mahdollisuuksia ja odotuksia Raija Meriläinen, opetusneuvos, KT Ammatillisen koulutuksen.
Kehittämissuunnitelma ja ennakointi Päijät-Hämeen ennakointiverkosto
Työttömät*, Kainuu *)Työttömät ilman lomautettuja
Ammattikorkeakoulun kehittämispäivä
Maahanmuuttajien työllisyystilanne tilastojen valossa
Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta.
Seinäjoki Kohtaamo 2019.
*Sisältää erikoisammattikoulutusasteen Vuoden 2018 aluerajat
Esityksen transkriptio:

Hallitusohjelmatavoitteiden viestintä Taustatietoa Akavan koulutuspoliittisille tavoitteille Rahaa koulutukseen – Suomi kukoistukseen

Korkeakoululaitoksen kehittämisessä tavoitteeksi on otettava maailman huippuluokkaa oleva koulutus. Korkeakoulujen perusrahoitusta kasvatetaan niin, että opiskelijamäärien suhde opettajien määrään saadaan kansainvälisesti kilpailukykyiselle tasolle. Korkeakoulujen rahoitus uudistetaan palkitsemaan korkeasta laadusta ja laadun parantamisesta. Yhdeksi rahoituskriteeriksi nostetaan aikuiskoulutustarjonta ja vastavalmistuneiden työllistyminen koulutustaan vastaaviin tehtäviin. Koko koulutusketjun voimavarat ja laatu turvataan. Koulutusjärjestelmää kehitetään kokonaisuutena, sillä koulutusjärjestelmän yksittäisiä osia koskevat päätökset vaikuttavat koko koulutusjärjestelmään. Rahaa koulutukseen – Suomi kukoistukseen 12

Rahaa koulutukseen – Suomi kukoistukseen  Rahoitusjärjestelmä uusitaan yliopistoissa alkaen vuonna 2013  Ammattikorkeakoulujen rahoitus on siirrettävä valtion rahoitukseksi ja niiden rahoitusmalli on mahdollisuuksien mukaan muokattava samantyyppiseksi kuin yliopistoilla.  Työllistymisen laatu otetaan mukaan rahoituskriteereihin – näin korkeakoulut saadaan kiinnostumaan valmistuneidensa työllistymisestä ja järkevistä koulutusmääristä.  Korkeakouluilla tulee olla selkeät profiilit ja rakenteellista kehittämistä on jatkettava niiden vahvuuksien mukaan  valtion pitää tukea profiloitumis- ja kehittämistyötä.

Rahaa koulutukseen – Suomi kukoistukseen  Myös korkeakoulujen välinen yhteistyö ja työnjako auttavat niitä panostamaan ydintehtävään.  Toiminnan laatu ja laadun kehittäminen sekä laadunarviointi ovat keskeisiä.  Koulutuksen ennakoinnin tarkkuutta ja vuoropuhelua eri toimijoiden kesken on parannettava.

5 Oppilaitosten käyttömenot opiskelijaa kohden koulutussektorin mukaan ) Poissaoleviksi ilmoittautuneet uudet opiskelijat eivät mukana. 2) Sisältää yliopistojen ulkopuolisen tutkimusrahoituksen. Lähde: Tilastokeskus

6 15–74-vuotias väestö koulutusasteen mukaan 1997–2008 Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimukset

7 15–74-vuotias työvoima koulutusasteen mukaan 1997–2008 Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimukset

8 Työvoimaosuus* koulutusasteen mukaan 1997–2008 *) Työvoiman kuuluvien osuus 15–74-vuotiaasta väestöstä Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimukset

Yliopistoissa suoritetut tutkinnot Lähde: Opetusministeriön ylläpitämä KOTA-tietokanta

10 Väestö koulutusasteen mukaan 1975– vuotta täyttänyt väestö *) Ei oppivelvollisuuden jälkeistä tutkintoa **) Ylioppilastutkinto tai ammatillinen koulu ***) Ammatillisen opiston, ammattikorkeakoulun tai yliopiston tutkinto Lähde: Tilastokeskus / Oppilaitostilasto; Opetushallituksen ennakointi/oma arvio 2017

11 Korkea-aste (tertiary education) tarkoittaa yliopisto- ja ammattikorkeakoulututkintojen lisäksi myös alimman korkea-asteen tutkintoja esim. teknikkoja ja merkonomeja Lähde: OECD, Education at a Glance 2009 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus eräissä maissa 2007

12 Ostovoimakorjatut luvut Lähde: OECD Education at a Glance 2009 sisältää tutkimuksen & kehityksen paitsi tutkimus & kehitys Koulutusmenot opiskelijaa kohden Suomessa ja OECD-maissa 2006

13 Opiskelijoiden lukumäärä suhteessa opetushenkilöstön lukumäärään *) Budjettivaroin palkatut opettajat Lähteet: Opetusministeriön ylläpitämät KOTA- ja AMKOTA-tietopalvelujärjestelmät yliopistoja ja ammattikorkeakouluja koskevista tilastoista

14 Työikäisten koulutustaso ikäryhmittäin 2008 Lähde: Tilastokeskus, Oppilaitostilastot

15 Työttömät tutkinnoittain elokuussa 2010 Kk-tutk=korkeakoulututkinto Ilman lomautettuja, tilanne Lähde Työ- ja elinkeinoministeriön tilastot

20 Työttömyysarvio tutkinnoittain elokuussa 2009 ja 2010 Kk-tutk.=korkeakoulututkinto Kausitasoitus Lähteet: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto; Työ- ja elinkeinoministeriön tilastot

21 Työvoiman työssäolo 2009 Kokoaikatyössä olevat palkansaajat Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2009 aineisto

22 Työttömyyden muutos 2001–2010 Ylempi korkeakouluaste Kaikki työttömät Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön tilastot

Työttömyyden kesto Korkeasti koulutetut* Kaikki työttömät *) Vähintään alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneet Tilanne huhtikuussa Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön tilastot