Hallitusohjelmatavoitteiden viestintä Taustatietoa Akavan koulutuspoliittisille tavoitteille Rahaa koulutukseen – Suomi kukoistukseen
Korkeakoululaitoksen kehittämisessä tavoitteeksi on otettava maailman huippuluokkaa oleva koulutus. Korkeakoulujen perusrahoitusta kasvatetaan niin, että opiskelijamäärien suhde opettajien määrään saadaan kansainvälisesti kilpailukykyiselle tasolle. Korkeakoulujen rahoitus uudistetaan palkitsemaan korkeasta laadusta ja laadun parantamisesta. Yhdeksi rahoituskriteeriksi nostetaan aikuiskoulutustarjonta ja vastavalmistuneiden työllistyminen koulutustaan vastaaviin tehtäviin. Koko koulutusketjun voimavarat ja laatu turvataan. Koulutusjärjestelmää kehitetään kokonaisuutena, sillä koulutusjärjestelmän yksittäisiä osia koskevat päätökset vaikuttavat koko koulutusjärjestelmään. Rahaa koulutukseen – Suomi kukoistukseen 12
Rahaa koulutukseen – Suomi kukoistukseen Rahoitusjärjestelmä uusitaan yliopistoissa alkaen vuonna 2013 Ammattikorkeakoulujen rahoitus on siirrettävä valtion rahoitukseksi ja niiden rahoitusmalli on mahdollisuuksien mukaan muokattava samantyyppiseksi kuin yliopistoilla. Työllistymisen laatu otetaan mukaan rahoituskriteereihin – näin korkeakoulut saadaan kiinnostumaan valmistuneidensa työllistymisestä ja järkevistä koulutusmääristä. Korkeakouluilla tulee olla selkeät profiilit ja rakenteellista kehittämistä on jatkettava niiden vahvuuksien mukaan valtion pitää tukea profiloitumis- ja kehittämistyötä.
Rahaa koulutukseen – Suomi kukoistukseen Myös korkeakoulujen välinen yhteistyö ja työnjako auttavat niitä panostamaan ydintehtävään. Toiminnan laatu ja laadun kehittäminen sekä laadunarviointi ovat keskeisiä. Koulutuksen ennakoinnin tarkkuutta ja vuoropuhelua eri toimijoiden kesken on parannettava.
5 Oppilaitosten käyttömenot opiskelijaa kohden koulutussektorin mukaan ) Poissaoleviksi ilmoittautuneet uudet opiskelijat eivät mukana. 2) Sisältää yliopistojen ulkopuolisen tutkimusrahoituksen. Lähde: Tilastokeskus
6 15–74-vuotias väestö koulutusasteen mukaan 1997–2008 Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimukset
7 15–74-vuotias työvoima koulutusasteen mukaan 1997–2008 Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimukset
8 Työvoimaosuus* koulutusasteen mukaan 1997–2008 *) Työvoiman kuuluvien osuus 15–74-vuotiaasta väestöstä Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimukset
Yliopistoissa suoritetut tutkinnot Lähde: Opetusministeriön ylläpitämä KOTA-tietokanta
10 Väestö koulutusasteen mukaan 1975– vuotta täyttänyt väestö *) Ei oppivelvollisuuden jälkeistä tutkintoa **) Ylioppilastutkinto tai ammatillinen koulu ***) Ammatillisen opiston, ammattikorkeakoulun tai yliopiston tutkinto Lähde: Tilastokeskus / Oppilaitostilasto; Opetushallituksen ennakointi/oma arvio 2017
11 Korkea-aste (tertiary education) tarkoittaa yliopisto- ja ammattikorkeakoulututkintojen lisäksi myös alimman korkea-asteen tutkintoja esim. teknikkoja ja merkonomeja Lähde: OECD, Education at a Glance 2009 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus eräissä maissa 2007
12 Ostovoimakorjatut luvut Lähde: OECD Education at a Glance 2009 sisältää tutkimuksen & kehityksen paitsi tutkimus & kehitys Koulutusmenot opiskelijaa kohden Suomessa ja OECD-maissa 2006
13 Opiskelijoiden lukumäärä suhteessa opetushenkilöstön lukumäärään *) Budjettivaroin palkatut opettajat Lähteet: Opetusministeriön ylläpitämät KOTA- ja AMKOTA-tietopalvelujärjestelmät yliopistoja ja ammattikorkeakouluja koskevista tilastoista
14 Työikäisten koulutustaso ikäryhmittäin 2008 Lähde: Tilastokeskus, Oppilaitostilastot
15 Työttömät tutkinnoittain elokuussa 2010 Kk-tutk=korkeakoulututkinto Ilman lomautettuja, tilanne Lähde Työ- ja elinkeinoministeriön tilastot
20 Työttömyysarvio tutkinnoittain elokuussa 2009 ja 2010 Kk-tutk.=korkeakoulututkinto Kausitasoitus Lähteet: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto; Työ- ja elinkeinoministeriön tilastot
21 Työvoiman työssäolo 2009 Kokoaikatyössä olevat palkansaajat Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2009 aineisto
22 Työttömyyden muutos 2001–2010 Ylempi korkeakouluaste Kaikki työttömät Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön tilastot
Työttömyyden kesto Korkeasti koulutetut* Kaikki työttömät *) Vähintään alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneet Tilanne huhtikuussa Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön tilastot