Kansantalouden tilinpidon uudistuksista VATT Taloudelliset olot Eeva Hamunen

TO/Eeva Hamunen Kansantalouden tilinpidon peruspiirteet  SNA määrittää maailmanlaajuisen kansantalouden tilinpidon tilaston: SNA 93  EU: ESA 95

TO/Eeva Hamunen EU:n asetukset  ESA95-asetus Nro 2223/96 Sisältää koko käsikirjan sekä tietojen toimittamisohjelman  Lisäksi mm. komission päätökset hinta- ja volyymijärjestelmästä 98/715 ja 2002/990  Säädösten, erityisesti ESA95-asetuksen toimittamisohjelman aikataulu säätelivät Suomen tilinpidon uudistusprosessia

TO/Eeva Hamunen Uudistusten toteuttaminen EU:ssa  Tietojen toimittamisohjelman noudattamista seurataan EU:ssa Tekeillä uusi versio (uusi asetus)  Lähtökohdat erilaisia eri mailla  Maakohtaiset revisiot riippuvat maiden olosuhteista  ESA95-uudistuksen I vaiheessa 1999 bkt:n taso nousi 90- luvulla keskimäärin 2,5 %, vaihteluväli +5,8 - +0,8%

TO/Eeva Hamunen Kansantalouden tilinpidon järjestelmäuudistukset  SKT75- käyttöön 1979, perusvuosi perustui SNA68:aan, sitä ennen tilinpito perustui SNA53:een  SKT80- käyttöön 1984, perusvuosi sisältää myös aikasarjan , myöhemmät aikasarjat alkavat vuodesta 1975  SKT85- käyttöön 1987, perusvuosi 1985  SKT90- käyttöön 1993, perusvuosi bkt:n taso aleni ( ,0 %) - työeläkelaitokset julkiseen sektoriin - toimialaluokitus: tol79 --> tol95

TO/Eeva Hamunen Kansantalouden tilinpidon järjestelmäuudistukset, jatkuu...  SKT95 - ESA95-uudistuksen ensimmäinen vaihe paljon uusia käsitteitä - käyttöön 1999, perusvuosi perustana SNA93 ja ESA95 - bkt:n taso nousi ( ,7 %), syinä mm. - aineettomat investoinnit (software) - maa- ja vesirakennusten kuluminen - kattavuus (harmaa talous)

TO/Eeva Hamunen Kansantalouden tilinpidon järjestelmäuudistukset, jatkuu...  SKT2000- ESA95-uudistuksen toinen vaihe: tarjonta- ja käyttötaulukot käyvin hinnoin vuodesta 1995 alkaen - käyttöön 2003, perusvuosi bkt:n taso muuttui vähän (enimmillään vuonna ,8 %) - asunto-osakeyhtiöt jaettiin asunto-osakkeita omistaneille sektoreille

TO/Eeva Hamunen Kansantalouden tilinpidon järjestelmäuudistukset, jatkuu...  SKT2005- käyttöön , viitevuosi ESA95-uudistuksen kolmas ja viimeinen vaihe: - erityisen paljon volyymimuutoksia: - perusvuodeksi edellinen vuosi - tarjonta- ja käyttötaulukot kiintein hinnoin (vuodesta 2001 alkaen) - julkiset yksilölliset palvelut suoriteindikaattorien perusteella - FISIM allokoitiin ( jo 7/2005) - palvelujen viennin huomattava tasotarkistus - bkt:n taso nousi (enimmillään ,5 %)

TO/Eeva Hamunen Kansantalouden tilinpidon tarkentuminen

TO/Eeva Hamunen  Vaihtuva perusvuosi  Kaksoisdeflatointi kiinteähintaisten tarjonta- ja käyttötaulukoiden käyttöön oton mukana  EU-komission päätökset 98/715 ja 2002/990 Kevään 2006 keskeisimmät uudistukset Volyymimenetelmän uudistaminen

TO/Eeva Hamunen Volyymimenetelmän uudistaminen, jatk.  periaatteet:  vuosittain vaihtuva perusvuosi -> aikasarjat ketjuindekseillä, ei-additiivisuus  kiinteähintaiset tiedot lasketaan tuotteittain, erikseen tuotos ja välituotteet, arvonlisäys residuaali -> kaksoisdeflatointi entisen pääosin yksinkertaisen deflatoinnin sijasta (jossa arvonlisäyksen volyymi seurasi tuotoksen volyymia)

TO/Eeva Hamunen Julkisten yksilöpalvelujen volyymi-indikaattorit  Julkisten yksilöpalvelujen tuotannon volyymi pitää EU:n hinta- ja volyymipäätöksen mukaan laskea käyttämällä volyymi-indikaattoreita kustannuserien deflatointi- menetelmän sijasta  Indikaattoreita esim.: hoitoepisodit, hoitokäynnit, hoitopäivät, oppilaiden lukumäärä + opintoviikot; painot kustannusosuuksista  vuodesta 2001 lähtien terveys-, koulutus- ja sosiaalipalveluissa ja pakollisessa sosiaalivakuutuksessa

TO/Eeva Hamunen Neljännesvuositilinpidon volyymimenetelmän uudistaminen  neljännesvuositilinpidon menetelmän tulee perustua samalle pohjalle kuin vuositilinpito - > siirryttiin arvotiedoista lähtevään menetelmään, jossa pyritään arvioimaan välituotteiden osuus  vaihtuvan perusvuoden käyttöönotto  ongelma: mitä kuukausikuvaaja kuvaa nyt muutoksen jälkeen, voidaanko menetelmää muuttaa?

TO/Eeva Hamunen Palvelujen vienti  Toimialojen välituotekäytöt aiemmin liian suuria -> bkt liian alhainen  Lähdeaineistoja tutkimalla havaittiin, että palvelujen viennistä puuttui eriä  Palvelujen vientiä lisättiin -> välituotekäytöt alenivat ->bkt kasvoi  Liittyy globalisaation mukanaan tuomiin tilastointiongelmiin

TO/Eeva Hamunen Muita muutoksia  Uudistuksessa tehtiin myös muita muutoksia mm.  Ns. bktl-varaumien edellyttämiä tarkistuksia (mm. metsien kasvu, ohjelmistoinvestoinnit, taiteen ja viihteen alkuperäteokset, kotitalouspalvelut)  Yritykset ja kotitaloudet omiksi sektoreikseen myös toimialatarkastelusta lähtien  Lisäerittelyjä sektoritileille: investointiavustukset

TO/Eeva Hamunen Muita uudistuksia ja hankkeita Neljännesvuosittaiset sektoritilit  EU:n asetus tuli voimaan 2006 alusta (3. neljännes 2005)  mm. käytettävissä oleva tulo, säästö ja rahoitusasema (nettoluotonanto) sektoreittain  yritykset, rahoituslaitokset, julkisyhteisöt, kotitaloudet + vytyt, ulkomaat 90 päivän viiveellä  Suomella derogaatio: ensimmäiset tiedot keväällä 2008; edellytti uutta tiedonkeruuta yrityksistä

TO/Eeva Hamunen EUKLEMS  KLEMS: pääoma, työ, energia, materiaali, palvelut  EU:n tuottavuustutkimushanke (6. puiteohjelma)  Hgin Kauppakorkeakoulu, Tilastokeskus alihankkijana  Kv. vertailukelpoinen tuottavuustietokanta, edellyttää panos-tuotoksen pitkiä aikasarjoja

TO/Eeva Hamunen Varallisuustilinpidon kehittäminen  Sektoreittaiset varallisuustaseet ja varallisuuden muutokset  On osa kansantalouden tilinpidon kokonaisuutta  Asuntovarallisuus sektoreittain raportoitava EU:lle 2007 alkaen  juoksevassa tuotannossa rahoitustaseet, kiinteiden varojen pääomakanta  puuttuu luonnonvarat ja mm. asuntojen tonttimaa