Aluetilinpito 2000-2015 - työlliset - bruttokansantuote - arvonlisäys, brutto perushintaan - kiinteän pääoman bruttomuodostus (investoinnit) - tuotos perushintaan.

Esitys aiheesta: "Aluetilinpito 2000-2015 - työlliset - bruttokansantuote - arvonlisäys, brutto perushintaan - kiinteän pääoman bruttomuodostus (investoinnit) - tuotos perushintaan."— Esityksen transkriptio:

1 Aluetilinpito työlliset - bruttokansantuote - arvonlisäys, brutto perushintaan - kiinteän pääoman bruttomuodostus (investoinnit) - tuotos perushintaan - kotitalouksien käytettävissä oleva tulo Lähde: Tilastokeskus/Tuotannon ja työllisyyden aluetilit (arvonlisäyksestä ja työllisistä myös ennakollisia tietoja vuodelta 2016)

2 Kiinteän pääoman bruttomuodostus
Bruttokansantuote BKT, bruttokansantuote, markkinahintaan on kotimaisten tuotantoyksiköiden tuotantotoiminnan lopputulos. Se voidaan määritellä kolmella tavalla: institutionaalisten sektoreiden tai eri toimialojen bruttoarvonlisäysten summana lisättynä tuoteveroilla ja vähennettynä tuotetukipalkkioilla; kotimaisten institutionaalisten yksiköiden tavaroiden ja palveluiden loppukäytön summana (kulutus, pääoman bruttomuodostus, vienti miinus tuonti); tulojen summana (palkansaajakorvaukset, tuotanto- ja tuontiverot miinus tukipalkkiot, bruttotoimintaylijäämä ja sekatulo, brutto). Arvonlisäys Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa vähentämällä yksikön tuotoksesta tuotannossa käytetyt välituotteet (tavarat ja palvelut) ja markkinattomassa tuotannossa laskemalla yhteen palkansaajakorvaukset, kiinteän pääoman kuluminen ja mahdolliset tuotannon ja tuonnin verot. Tuotos perushintaan Tuotos perushintaan koostuu tilinpitojakson aikana tuotetuista tuotteista. Tuotos eritellään kolmeen tyyppiin: markkinatuotos, tuotos omaan loppukäyttöön ja muu markkinaton tuotos. Tuotos on kirjattava ja arvotettava silloin kun tuotantoprosessi tuottaa sen. Kiinteän pääoman bruttomuodostus Kiinteän pääoman bruttomuodostus koostuu kotimaisten tuottajien kiinteiden varojen hankinnoista vähennettynä niiden luovutuksilla. Kiinteät varat ovat tuotantoprosessien tuotoksina tuotettuja aineellisia tai aineettomia varoja, joita käytetään tuotantoprosesseissa toistuvasti tai jatkuvasti pitempään kuin yhden vuoden ajan. Alue perustuu aluetilinpidossa viimeisimmän tilastovuoden mukaiseen kuntajakoon ja niistä muodostettuihin kokonaisuuksiin, kuten seutukuntiin, maakuntiin ja suuralueisiin.

3 Sisällysluettelo dian numero
Työlliset toimialoittain v , Pohjois-Savossa 4 Työlliset toimialan mukaan maakunnittain v Bruttokansantuote maakunnittain v. 2015, €/asukas (kartta) 6 Bruttokansantuote asukasta kohti itäisen ja keskisen Suomen maakunnissa v Bruttokansantuote asukasta kohti seutukunnittain v Bruttokansantuote asukasta kohti maakunnittain v Bruttokansantuote maakunnittain v (milj. €) 10 Arvonlisäys, brutto perushintaan v ja v (milj. €) ja €/as Työlliset v ja Maakuntien arvonlisäys (milj. €) v ja 2016 sekä muutos (%) 13 Pohjois-Savon arvonlisäyksen jakaantuminen toimialoittain v Maakuntien arvonlisäys toimialoittain v (milj. €) Pohjois-Savon arvonlisäys (milj. €) v , sekä osuus koko maasta (%) 16 Pohjois-Savon arvonlisäyksen vuosimuutokset (%) vuodesta 2000 vuoteen Pohjois-Savon työlliset v , osuus koko maasta ja vuosimuutokset (%) Arvonlisäys seutukunnittain v (milj. €) Kiinteän pääoman bruttomuodostus maakunnittain (milj. €) v Kiinteän pääoman bruttomuodostus toimialoittain (milj. €) Pohjois-Savossa v Kiinteän pääoman bruttomuodostus maakunnittain v , %-osuus koko maasta 25 Kiinteän pääoman bruttomuodostus seutukunnittain (milj. €) v Toimialoittainen tuotos perushintaan maakunnittain (milj. €) v Pohjois-Savon toimialoittainen tuotos perushintaan v (milj. €) 30 Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo maakunnittain v

4

5

6

7

8

9

10

11 Koko maa: v ,2 Mrd € v. 2016 185,5 Mrd € €/asukas

12

13

14

15

16

17

18

19

20

21

22

23

24

25

26

27

28

29

30

31