Kone- ja metallituoteteollisuuden näkemyksiä alan osaamistarpeista Mervi Karikorpi Teknologiateollisuus ry

Sisältö Toimialan ominaispiirteet KOMEE’2020 –projektin kysyntätutkimus ja sen päätulokset Johtopäätöksiä Lähteet: Sami Leppimäki ja Tarja Meristö: Tulevaisuus haastaa osaajat – Kone- ja metallituoteteollisuuden näkemyksiä alan kehittämistarpeista Suomessa ja maailmalla vuoteen 2020, Teknologiateollisuus ry, 2007 Minna Jokinen ja Anneli Manninen: Keskijohdon osaamistarpeet, Teknologiateollisuus ry, 2006

Päätoimialat Elektroniikka- ja sähköteollisuus Kone- ja metallituoteteollisuus Metallien jalostus Tietotekniikka-ala

Teknologiateollisuus Suomen merkittävin elinkeino 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k-investoinneista Alalla työskentelee suoraan 265 000 ihmistä, joista jokaisen välillinen työllisyysvaikutus vähintään 1,5 lisätyöpaikkaa. Vaikuttaa ratkaisevasti Suomen muunkin työvoiman työllistymismahdollisuuksiin.

Teknologiateollisuuden jäsenyritykset 2005 Yritysten lukumäärä/1 408 Henkilöstön kokonaismäärä/180 458 21 472 (12%) 1283 (91 %) 65 056 (36 %) 93 930 (52%) 63 (5%) 62 (4%) 0 – 249 henkilön yritykset 250 – 499 henkilön yritykset 500 – henkilön yritykset

Teknologiateollisuuden henkilöstön eläkkeelle siirtyminen vuosittain Henkilöä/Persons Lähde: Teknologiateollisuus ry:n palkkatiedustelu, Eläketurvakeskus, Tilastokeskus

Elektroniikka- ja sähköteollisuus vastaa yli 70 prosenttista alan t&k-panostuksia Teknologiateollisuus päätoimialoittain v. 2005 Liikevaihto: 52,4 mrd. € T & K: 2,8 mrd. € Henkilöstö Suomessa: 247 100 Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry

Kyselyn rakenne Yleisen toimintaympäristön muutostekijät Globalisaatio, talouskehitys, kilpailu, teknologinen kehitys, kuluttaja-käyttäytyminen ja energia Toimialan muutostekijät Asiakkaat, käytettävä teknologia, ympäristö & ekologia ja liiketoiminta Maantiede Talousblokit ja maat (markkinoina, sijaintipaikkoina, osaajien lähteinä ja kilpailijoina) Osaamisalueet Liiketoiminta, tuotanto, tuotekehitys ja kumppanuudet & kansainvälisyys Henkilöstömäärä Suomen ennuste 2010 & 2020 Luokittelutekijät Toimiala, yrityskoko, asema arvoketjussa, aikajänteet 2010 ja 2020

Kyselyyn vastanneiden yrityksien taustatiedot Kohde Teknologiateollisuuden jäsenistön 764 yritystä (toimitusjohtajat) Kyselyyn vastasi 223 yritystä, eli vastausprosentti oli kappalemääräisesti laskettuna 28% ja henkilöstömäärällä mitattuna lähes 60 %.

Muutostekijöiden merkittävyys ja todennäköisyys (vastausten keskiarvo)

Alan Suomen tulevaisuuden näkymät yrityskoon mukaan N = yritysten lukumäärä

Alan globaalit tulevaisuuden näkymät yrityskoon mukaan N = yritysten lukumäärä

Taustaskenaariot ja kyselyn tulosten suhde niihin

Eri roolit: maantieteelliset alueet osaajien lähteenä

Eri roolit: maantieteelliset alueet kilpailijana

Osaamisen top-3 Liiketoiminta Tuotanto ja teknologia Tuotekehitys 1) asiakasrajapinnan hallinta 2) myyntiosaaminen 3) ihmisten johtaminen (v. 2020: ↑ hankinta, toimitukset, logistiikka) Tuotanto ja teknologia 1) valmistusmenetelmät ja teknologiat 2) automatiikka, mekatroniikka ja robotiikka 3) tuotannon ohjausjärjestelmät (v. 2020: ↑materiaali- ja energiateknologiat) Tuotekehitys 1) käyttäjätiedon hyödyntäminen tuotekehityksessä 2) tuotteen modulointi ja variointi 3) yrityksen t&k -toiminnan hallinta globaalissa ympäristössä (v. 2020: ↑ ympäristönäkökulman huomioiminen sekä muotoilu ja käytettävyys) Tiedonhallinta 1) dokumentointi 2) tiedon kumuloitumisen hallinta 3) tiedon hankinnan ja analysoinnin menetelmät Kumppanuudet ja kansainvälisyys 1) kielitaito 2) eri markkina-alueiden kulttuurin, lainsäädännön ym. erityispiirteiden tuntemus 3) ulkoistaminen ja alihankinta

Vastanneiden yritysten henkilöstömäärä Suomessa

Vastanneiden yritysten henkilöstömäärä Suomessa yrityskoon mukaan Yrityskoko (henkilöstömäärä)

Kysyntä osaajista pysyy korkeana Yritykset arvioivat rekrytoivansa henkilöstä lisää myyntiin ja asiakasrajapinnan hallintaan, markkinointiin sekä hankintaan ja asiakastoimituksiin, logistiikkaan (v. 2010 ja 2020). Lisää rekrytoidaan tuotekehitykseen v. 2020. Potentiaalisia uusia työpaikkoja pk-kentässä, jotka haluavat kasvaa järjestelmätason toimijoiksi. Myös haaste koulutusjärjestelmälle. Suhtautuminen koulutustasoihin on yhteydessä yrityksen kokoon. Käytännön osaajista pulaa. Ulkomailta rekrytointi tuodaan esiin yhtenä varteenotettavana vaihtoehtona.

Johtopäätöksiä 1/3 Osaamisintensiivisen tuotannon pysyminen Suomessa nähdään tärkeänä jotta T&K – toiminta pysyisi Suomessa Palvelukomponentin merkitys kasvaa (asiakasosaaminen, myyntiosaaminen, elinkaariajattelu, uudet tehtävät) Tavaratoimittaja -> Ratkaisutoimittaja -> Suorituskykypartneri -> Arvopartneri (EK, Tulevaisuusluotain) - kirjo erilaisia identiteettejä - osaamista kehitettäessä oleellista tuntea yrityksen identiteetti

Johtopäätöksiä 2/3 Liiketoiminnan ydinprosessit: - Customer management (Lähemmäs asiakasta, asiakkuuksista kumppanuuksiin) - Order – delivery (asiakkaasta asiakkaalle, tuottavuus) - Innovaatiotoiminta - Leadership (ihmisten johtaminen) Paradigmamuutos innovaatiotoiminnassa: - organisaatiokulttuuri, miten organisoitu, kaupallistaminen, jne. - suljettu – avoin – globaali – open source

Johtopäätöksiä 3/3 Ennakoinnin kolme tasoa: - yleinen toimintaympäristö (makrotason trendit – globaali näkökulma) - innovatiivinen edelläkävijä (heikot signaalit – globaali näkökulma) - tehokkuutta lyhyen aikavälin muutoksiin vastaamiseksi (osaamisen hienosäätö, aluetaso, modulaarisuus ja muut koulutustarjonnan jouston elementit) Kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen: - uudet toimintamallit, tiivis ja pitkäjänteinen yhteistyö, kumppanuus - oppimis- ja opetusmenetelmät - ohjausjärjestelmien kannustavuus

KIITOS! mervi.karikorpi@teknologiateollisuus.fi