Ydinvoima ja periaatepäätökset Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen 6.5.2010

Hallituksen energialinja – kohti vähäpäästöistä Suomea Tärkeimmät energiaratkaisut Energiatehokkuus 4.2.2010 Uusiutuva energia 20.4.2010 Ydinvoima 21.4.2010 iltakoulussa Kaikki kolme tukeutuvat Päästöjen vähentämiseen Kotimaisuuteen ja omavaraisuuteen Teknologian, työllisyyden ja talouskasvun edistämiseen

Ydinvoima ja periaatepäätökset Ydinvoiman periaatepäätösten lähtökohdat Ydinenergialain edellytykset Päästöttömyys, hiilen alasajo Teollisuuden sähkönsaannin varmistus, kysynnän kasvu Omavaraisuus, tuontiriippuvuudesta irti

Ydinlaitoshankkeet Ydinenergialain mukaiset TEM:öön jätetyt periaatepäätöshakemukset: TVO Oyj (Olkiluoto 4) huhtikuussa 2008 Fennovoima Oy tammikuussa 2009, sijaintipaikkavaihtoehdoiksi täsmentyivät Pyhäjoki tai Simo Fortum Oyj ja Fortum Power and Heat Oy (Loviisa 3) helmikuussa 2009 Lisäksi Posiva Oy:n hakemukset Olkiluoto 4:n ja Loviisa 3:n ydinjätehuollon osalta (huhtikuu 2008 ja maaliskuu 2009)

Hakemusten käsittely Laajat lausuntokierrokset: kaikki laitosten sijaintikuntien lausunnot ovat myönteisiä Säteilyturvakeskus on antanut alustavat turvallisuusarviot, joiden mukaan suunnitellut laitosvaihtoehdot ja –paikat ovat sellaisia, että hankkeet voidaan toteuttaa turvallisesti Selvitykset Periaatepäätösmenettelyä on edeltänyt kunkin hankkeen ympäristövaikutusten arviointi Periaatepäätöksiin on liitetty katsaus ydinjätehuollon menetelmistä sekä selvitys ydinlaitoksen merkityksestä maan energiahuollolle

VN 6.5.2010: Valtioneuvoston periaatepäätökset ydinlaitosluvista Ydinenergialain mukainen päätöskriteeri on ”yhteiskunnan kokonaisetu” Lain 14 § mukaan on otettava huomioon ydinlaitoksesta aiheutuvat hyödyt ja haitat, kiinnittäen erityisesti huomiota: hankkeen tarpeellisuuteen maan energiahuollon kannalta; suunnitellun sijaintipaikan sopivuuteen ja ydinlaitoksen ympäristövaikutuksiin; sekä ydinpolttoaine- ja ydinjätehuollon järjestämiseen. Valtioneuvosto voi asettaa periaatepäätöksessä ehtoja Myönteiset periaatepäätökset toimitetaan eduskunnan tarkastettaviksi.

Päästöttömyys Ydinvoima ei aiheuta CO2-päästöjä. 1600 MW:n ydinvoimalaitosyksikön vuosituotanto on noin 12 TWh. Vastaava määrä kivihiililauhdevoimalla tuotettuna aiheuttaa vuosittain 10-12 miljoonaa tonnia CO2-päästöjä. Ydinvoima korvaa lauhdevoimatuotantoa (kivihiili) Suomessa ja markkina-alueella. Sähköntuotanto on päästökaupan piirissä. Päästötön sähköntuotanto alentaa sektorin päästöjä ja alentaa CO2-hintaa. Ydinvoima ei aiheuta happamoittavia tai rehevöittäviä päästöjä: typen- ja rikinoksidit, hiukkaset jne.

Teollisuuden sähkönsaannin varmistus Teollisuus kuluttaa noin puolet sähköstä Kulutus tasaista peruskuormaa Ydinvoima tuottaa tasaista perusvoimaa Sähkön markkinahinnassa nousupaineita Sähkönhinnan kohtuullisuus ja tasaisuus tärkeä teollisuudelle Ydinvoimalla tuotettu sähkö edullista ja tasahintaista (polttoaineen osuus pieni, CO2-hinta ei vaikuta)

Sähkön kulutuksen toteuma ja arvio, TWh

Sähkön tuontiriippuvuudesta irti Suomella rajayhteydet Ruotsiin, Viroon ja Venäjälle; Norjaan pieni. Yhteydet Ruotsiin ja Viroon vahvistumassa, Viro liittymässä yhteisiin sähkömarkkinoihin. Venäjältä vain sopimuspohjaista tuontia 11-12 TWh vuodessa Markkinapohjainen tuonti/vienti edellytys markkinoiden toiminnalle; iso, tasainen tuonti vaikuttaa myös negatiivisesti (tuontiriippuvuus) Sähköntuotannossa päästään lisätuotannolla 100 % omavaraisuuteen ilmasto- ja energiastrategiassa linjatun mukaisesti nykyisen 85 % sijaan

Sähkönkulutus vaihtelee, MW - vuoden 2020 kulutus (98 TWh) 2007 profiililla

Teollisuuden Voima Oyj Perusteluja Olkiluoto 4 –yksikköä koskevan myönteisen periaatepäätöksen puolesta: - toteutettavissa turvallisesti - tarpeellisuus maan energiahuollon kannalta - yksikkö tuottaa osaltaan sähköä omakustannushintaan suomalaiselle elinkeinoelämälle (mm. puunjalostusteollisuus) - yhtiön vahva osaaminen ydinenergia-alalla - ydinjätteet voidaan käsitellä turvallisesti Posiva Oy:n käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen laajentaminen on perusteltua Olkiluoto 4:n käytetyn polttoaineen osalta. Tästä tehtiin oma periaatepäätös.

Fennovoima Oy Perusteluja Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshanketta koskevan myönteisen periaatepäätöksen puolesta: - toteutettavissa turvallisesti - tarpeellisuus maan energiahuollon kannalta (yksi yksikkö) - ydinvoimalaitos tuottaa osaltaan sähköä omakustannushintaan suomalaiselle elinkeinoelämälle (mm. metalliteollisuus) - uusi toimija lisää jossain määrin kilpailua markkinoilla Periaatepäätöksessä rajataan laitoksen koko yhteen yksikköön ja asetettiin ehto koskien käytetyn polttoaineen loppusijoitusta koskevaa suunnitelmaa. Vähä- ja keskiaktiivisen ydinjätteen loppusijoituslaitos sai myös periaatepäätöksen. Voimalaitoksen sijaintipaikan valitsee Fennovoima Oy.

Fortum Power and Heat Oy Perustelut Fortum Power and Heat Oy:n ydinvoimalaitoshanketta koskevalle kielteiselle periaatepäätökselle: - tarpeellisuus maan energiahuollon kannalta rajoitti periaatepäätöspaketin kahteen ydinvoimalaitosyksikköön - periaatepäätös uudesta yksiköstä ei ollut ajankohtainen silmällä pitäen Loviisan voimalaitoksen käytön jatkamista keskeytyksettä, sillä Loviisa 1:n käyttölupa on voimassa vuoden 2027 loppuun ja Loviisa 2:n vuoden 2030 loppuun. - Fortum on TVO:n osakasyhtiö ja saa tämän omistuksen kautta käyttöönsä merkittävän osuuden Olkiluoto 3 ja 4 -ydinvoimayksiköiden tuotannosta. Periaatepäätöksen mukaan olisi hanke ollut toteutettavissa turvallisesti ja sijaintipaikka olisi sopiva. Fortumin ydinjätteet olisi voitu käsitellä turvallisesti. Posivan/LO3 periaatepäätös tehtiin myös kielteisenä, koska itse voimalaitoshanke sai kielteisen periaatepäätöksen.

Ydinvoima Suomessa Nykyiset LO1, LO2 1000 MW 8 TWh OL1, OL2 1720 MW 14 TWh Yhteensä 2720 MW 22 TWh Rakenteilla OL3 1600 MW 12 TWh Nykyiset & rakenteilla 4320 MW 34 TWh Periaatepäätökset 6.5.2010 OL4, FV 3200 MW 24 TWh Kaikkiaan 7520 MW 58 TWh Sähkönkulutus 2020 98 TWh Ydinvoiman laskennallinen osuus 59 %

Sähkön osuus energian loppukulutuksesta Energian loppukulutus 2020 327 TWh Uusiutuvien osuus (38 % velvoite) 124 TWh (tässä velvoitteen lisäystä 31 TWh) Loppukulutuksesta sähköä 98 TWh Uusiutuvien osuus 31 TWh (tässä velvoitteen lisäystä 7 TWh) Uusiutuvilla energialähteillä voidaan kattaa lämpöä ja liikennettä, ei niinkään sähköä Uusiutuvat ja ydinvoima eivät siten peruslähtökohdiltaan kilpaile Ydinvoiman osuus energian loppukulutuksesta tulee olemaan 17 %

Uusiutuvien paketti lisää vain vähän sähkönkapasiteettia ja tuotantoa Kapasiteetti LISÄYS (MW) Tuulivoima 2000…3000 MW Biokaasu ~ 20 MW Vesivoima ~100 MW Pien-CHP ~100 MW YHT. 220 MW + tuulivoima Vesivoima pääosin koneistojen uusimisia kaupallisin perustein Puu- ja kierrätyspolttoaineet palavat olemassa olevissa kattiloissa korvaten muita polttoaineita Tuotanto LISÄYS (TWh) Tuulivoima 6 TWh Biokaasu 0,15 TWh Vesivoima 0,6 TWh Pien-CHP 0,4 TWh YHT. ~7 TWh Pien-CHP:ssä osa polttoaineesta turvetta Puu- ja kierrätyspolttoainella lämmöntarve ohjaa tuotantoa, ei nettolisäystä Suomi ei omavarainen sähköntuotannossa, Venäjältä sopimuspohjaista tuontia 11-12 TWh vuodessa Uusiutuvalla sähköllä ei voida päästä sähköntuotannossa eroon Venäjän viennistä ja omavaraisuuteen.

Päästöttömät energialähteet korvaavat päästöllisiä

CO2-päästöt vähenevät monella keinolla Vähennysten yhteisvaikutus sisältää epävarmuuksia

Päästöttömyys, omavaraisuus, työllisyys CO2 päästöt Suomessa nyt n. 60 milj. tonnia V. 2020 ilman politiikkatoimia n. 76 milj. tonnia Energiansäästö ja tehokkuus vähentää n. 10 milj. tonnia Uusiutuvat energiat vähentävät n. 8 milj. tonnia Ydinvoima vähentää n. 10 milj. tonnia 2020 CO2-päästöt politiikkatoimin 48 milj. tonnia Sähköntuotannon omavaraisuus nyt 85 % 2020 100 % Työllisyys ja talouskasvu Suorat työllisyysvaikutukset 30 … 40 000 htv per hanke Hallitukselta vahva signaali teollisuudelle