HelenaRimaliMankkaankoulu2013 Lihaskudos - lihakset HelenaRimaliMankkaankoulu2013
HelenaRimaliMankkaankoulu2013 Lihakset Supistumiskykyiset solut mahdollistavat liikkeen. Supistumiskyky perustuu proteiinisäikeisiin: aktiini- ja myosiinisauvoihin. HelenaRimaliMankkaankoulu2013
HelenaRimaliMankkaankoulu2013 Lihaskudostyypit Tyyppi Tahdon- alaisuus Nopeus Kestävä poikkijuovainen on tahdonalainen nopea väsyy helposti sileä lihaskudos ei ole tahdon- alainen hidas kestävä sydän- lihaskudos ei tahdon- alainen suhteellisen nopea HelenaRimaliMankkaankoulu2013
Poikkijuovaisessa lihaksessa Lihassolut eli lihassyyt ovat ryhmittyneet solukimpuiksi Monta tumaa yhdessä solussa Supistuvat hyvin nopeasti, (0.1 sekunnissa) Väsyvät helposti Kiinnittyvät luihin Tahdosta riippuvaisia lihaksia Vain näitä lihaksia bodarit voivat kehittää HelenaRimaliMankkaankoulu2013
HelenaRimaliMankkaankoulu2013 Poikkijuovainen Kuvaläähde http://www.solunetti.fi/tentti.php?alue=17&maara=15&kuva=on&teksti=on&kieli=se&aihe=2 HelenaRimaliMankkaankoulu2013
HelenaRimaliMankkaankoulu2013 Sileä Verisuonten, ruuansulatuskanavan, virtsa- ja hengitysteiden seinämissä, sukupuolielimissä ja ihossa Tahdosta riippumattomia Supistuu hitaasti Ei väsy helposti Solut ovat yksitumaisia ja sukkulan muotoisia. HelenaRimaliMankkaankoulu2013
HelenaRimaliMankkaankoulu2013 Sydänlihas Supistumiskäsky syntyy tahdistinalueella (sinus-solmuke). Kudos verkkomaista. Solut poikkijuovaisia. Soluissa yksi tuma ja suuria mitokondrioita, solujen energiatehtaita. Sydänlihas supistuu noin 0.3 sekunnissa, tahdosta riippumatta, "kaikki tai ei mitään" periaatteella. Solujen lepovaihe supistusten välillä on pitkä joten solut eivät pääse väsymään. HelenaRimaliMankkaankoulu2013
HelenaRimaliMankkaankoulu2013 Testi http://www.solunetti.fi/tentti.php?alue=17&maara=15&kuva=on&teksti=on&kieli=se&aihe=2 ATP - video Yle/oppiminen http://oppiminen.yle.fi/artikkeli?id=635 HelenaRimaliMankkaankoulu2013
HelenaRimaliMankkaankoulu2013 ATP ATP:ssä on emäsosa (adeniini) ja 3 fosfaattiosaa. Kun ATP:stä irtoaa yksi fosfaattiosa, siitä tulee adenosiinidifosfaattia eli ADP ja kun ADP:stä irtoaa yksi fosfaattiosa, syntyy adenosiinimonofosfaattia eli AMP. M mono yksi fosforihappo D di eli kaksi fosforihappoa T tri eli kolme fosforihappoa ATP on hetkellinen energiavarasto, jotta solu ei kuumenisi liikaa sokerin palaessa HelenaRimaliMankkaankoulu2013
Energiaa lihaksen toimintaan energiaa vapautuu soluhengityksessä soluhengitys tapahtuu mitokondrioissa soluhengityksessä sokeri palaa soluhengityksessa tarvitaan happea palamisessa syntyvä lämpö sidotaan ATP-molekyylin avulla HelenaRimaliMankkaankoulu2013
Lihassolun energian saanti Palaminen tarvitsee happea Jos happea ei ole, prosessi muuttuu maitohappokäymiseksi. Se ei tuota yhtään energiaa ja tuottaa maitohappoa kudoksiin. HelenaRimaliMankkaankoulu2013