Viron kieli ja kulttuuri Virve Sjöblom Espoo 7.12. 2009

Istu laivaan Helsingissä ja muutaman tunnin kuluttua oletkin Viron pääkaupungissa Tallinnassa

Viron Tasavalta Presidentti: Toomas Hendrik Ilves Pinta-ala: 45 226 km² Väkiluku (2006): 1 344 684 ja väestötiheys 29,7 hlö/km² Itsenäistyi: 24. helmikuuta 1918 ja taasitsenäistyi 20. elokuuta 1991 Valuutta: viron kruunu Virallinen kieli: viro (eesti) Viron kieltä puhuu Virossa noin 930 000 ihmistä ja ulkomailla yli 150 000 ihmistä. Vironkielisiä on maan väestöstä 67,9 prosenttia. Muita merkittäviä kieliryhmiä ovat venäjänkieliset(25,6 prosenttia), ukrainankieliset(2,1 prosenttia), valkovenäjänkieliset(1,2 prosenttia) ja suomenkieliset(0,9 prosenttia).

Viron tasavallan tunnuskuvia

Kansallislaulu Eesti hümn (1920) Suomen kansallislaulu Muusika: Fredrik Pacius Sõnad (1869): Johann Voldemar Jannsen Suomen kansallislaulu Musiikki (1848): Fredrik Pacius Sanat: Johan Ludvig Runeberg (ruotsinkieliset)

Viron kieli Kielikunta: uralilaiset kielet Kieliryhmä: itämeren suomalaiset kielet

Viron kielen taustasta ja historiasta Virossa on kaksi päämurretta: pohjois- ja eteläviro Pohjoisen ja etelän välillä on kulkenut vanha syvä heimo- ja kulttuuriraja, 1800-luvulle saakka myös hallinnollinen raja. On jopa väitetty, että etelä- ja pohjoisviro eroaisivat toisistaan yhtä paljon kuin pohjoisviro ja suomi. 1800-luvulle asti viron kieltä kirjoitettiinkin kahdessa muodossa, pohjoisena ”Tallinnan kielenä" ja eteläisenä ”Tarton kielenä". Vasta kansallisen heräämisen myötä, kun virolainen kansallinen identiteetti nykyisessä mielessä syntyi, pohjoinen kirjakieli syrjäytti eteläisen.

Viron kieli – tuttu tai vieras? Aakkoset Ääntämiskohde Esim: Ääntämisen eroja Esim vironkielinen president - d ei ole soinnillinen venäjänkielinen президент ja suomenkielinen presidentti - d soinnillinen äänne Esim viron kielessä z ja ž eivät ole soinnillisia niin kuin venäjän ja englannin kielessä, vaan heikkoja s ja š Aa, Bb, Cc, Dd, Ee, Ff, Gg, Hh, Ii, Jj, Kk, Ll, Mm, Nn, Oo, Pp, Qq, Rr, Ss, Šš, Zz, Žž, Tt, Uu, Vv, Ww, Õõ, Ää, Öö, Üü, Xx, Yy viro - edessäpäisempi suomi -takimmaisempi Poest toodi soola ja suhkrut Kaupasta tuotiin suolaa ja sokeria

Jokainen kieli kaikuu erilaiselta Esim englanninkielinen lause : Pat´s deck is cool. Kuulosta virolaisille Päts tekkis kuul. (Limppu syntyi kuulla) Esim älä kirjoita virolaiselle ystävälle Mä tapan sinut huomenna. Esim kahvillassa virolainen tilaa kahvin piimalla ... Esim kun pyydät ottamaan kassinsa mukaan, virolainen ottaa varmasti kissansa.

Esimerkkejä Viron muoto-opista Possessiivisuffiksien puuttuminen viron kielestä (kirjasi); Kysymyslauseiden aloittaminen kysymys-sanalla kas; Esim: kysymys onko äiti sairas? on viroksi kas ema on haige? -ne-komitatiivia (vaimoineen) ei ole; -ni-pääte ilmaisee, mihin asti (hommikuni 'aamuun asti', maani 'maahan asti') ; -ks(i)-tunnuksinen konditionaali (ma tuleksn'minä tulisin' ); kieltosana ei kaikissa persoonissa taipumaton;

Suomen ja viron kielen sanastosta Kirjoituskuva merkitys suomen esimerkkeja viron esimerkkeja Sama sama maa, vesi, tuli maa, vesi, tuli Melkein sama sama elää, laulu elada, laul Melkein sama erilasita kassi kass Erilaista erilaista kynä, makkara pliiats, vorst

Opimme viroa Hei!/Päivää!/Terve! – Tere! Hyvää huomenta – Tere hommikust Hyvää päivää – Tere päevast Hyvää iltaa – Tere õhtust Tervetuloa – Tere tulemast Mitä kuuluu? – Kuidas läheb? Kiitos kysymästä, hyvää – Tänan küsimast, hästi Ei mitään erikoista – Mitte midagi erilist Näkemiin – Head aega Kiitos – Aitäh / Tänan Anteeksi – Vabandage Hauska tutustua – Meeldiv tutvuda

HEAD JÕULUOOTUST!