Siirtyminen keskiaikaan: Keskiaika n. 500 - 1500 Länsi-Rooma tuhoutui 476 barbaarien hyökkäykseen. Kulttuurissa tapahtui selvä katkos: Kulttuuria menetettiin (kirjoja ja taideteoksia tuhoutui, yms.) Kaupungit autioituivat ja niiden merkitys väheni Roomalais-kreikkalaisen kulttuurin tilalle tuli germaaniheimojen kulttuuri Rooman hallinto ja armeija eivät enää yhdistäneet Eurooppaa, Eurooppa PIRSTALOITUI Seurasi n. 300-400 vuotta kestänyt kansainvaellusten ja kahakoiden kausi. Samalla Islam levittäytyi Gibraltarin kautta Espanjaan ja idässä kohti Bysanttia. Sitäkin vastaan oli taisteltava Mitä säilyi? Latinankielinen sivistys osittain Kirkko ja kristinusko

Kirkon asema keskiajalla: Miksi katolisesta kirkosta tuli niin voimakas keskiajalla? Ainoa organisaatio jolla oli jatkuvuutta ja pysyvyyttä kaaoksessa, joka vallitsi n. v. 500 – 800. Kirkko oli kerinnyt levitä kaikkialle Rooman valtakuntaa ennen Länsi-Rooman tuhoa. Sillä oli siis valmis organisaatio Kirkko oli tarpeellinen poliittinen väline. Esim. Kaarle Suuri (768 – 814) , joka loi suuren Frankkivaltakunnan Eurooppaan 700 – luvulla, tarvitsi kirkkoa germaaniheimojen kesyttämiseen Heimot kastattivat itsensä kristityiksi, ja samalla niistä tuli (enemmän) poliittisesti uskollisia Kaarlelle. Näin kirkko sai itselleen vaikutusvaltaa

Kaarle Suuri: (742 – 814) Hänen valtakuntansa pohjalta syntyivät nykyisen Saksan, Ranskan ja Italian valtioiden esimuodot

Paavin asema: Paavi on katolisten mukaan Kristuksen sijainen maan päällä, kunnes Kristus tulee takaisin. Hän siis jatkaa apostoli Pietarin tehtävää Paavin asema vahvistui erityisesti Gregorius Suuren (paavina 590 – 604) aikana. Vähitellen paavi ja maalliset hallitsijat (Lähinnä Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari) alkoivat taistella vallasta. Kumpi oli korkeampi keisari vai paavi? Kiista huipentui investituurariitaan: Kumpi sai nimittää piispat, paavi vai keisari? Paavi Gregorius VII taisteli asiasta Henrik IV:n kanssa ja sai tämän osittain taipumaan tahtoonsa julistamalla koko Ranskan kirkonkiroukseen Wormsin konkordaatissa sovittiin 1122 kompromissista, keisari sai vaikuttaa piispan valintaan, mutta varsinaisen päätöksen teki paavi Paavin valta nousi huippuunsa Innocentius III:n aikana n. vuonna 1200.

Kirkon valta vahvistuu: Kirkko myös rikastui, koska se sai lahjoituksina maaomaisuutta sekä rahaa. Kirkolle tuli myös oikeus verottaa ihmisiä, mikä lisäsi kirkon vaurautta. Lopulta kirkko kahmi itselleen myös tuomiovaltaa (varsinkin siveysrikkomuksissa) ja sillä oli myös omia sotilaita. Monet historioitsijat (esim. F.W. Maitland) pitävät keskiajan katolista kirkkoa itse asiassa valtiona valtioiden sisällä: Sillä oli siis omaa poliittista ja juridista valtaa, verotusoikeus, maita sekä omia sotilaita. Se hallitsi myös koulutusta ja kulttuuria Kirkkoa ei uskallettu vastustaa, koska kirkonkirous oli aika järeä ase: Kun kirkon ovet menivät kiinni ja kirkolliset toimitukset lakkasivat, kansa ryhtyi helposti kapinoimaan, ja hallitsijoiden oli pakko taipua

Ristiretket – kirkon sotaoperaatio? Euroopasta tehtiin useita ristiretkiä Lähi-itään (8 kpl). Myös Pohjolaan, esim. Suomeen 1157 – 1293 Lähi-idän retket: 1096 – 1099: Kansan ristiretki Jerusalemiin Ristiretki 1147 – 1149: Jerusalemiin Ristiretki 1183 – 1192: Jerusalemiin Ristiretki 1202 – 1204 Konstantinopoliin retki 1218 – 1221 Egyptiin (Damietta) retki 1228 – 1229 Jerusalemiin retki 1248 – 1251 Jerusalemiin Retki 1270 + lasten ristiretki 1212

Ristiretket vai ryöstöretket? Ensi silmäyksellä ristiretkien syy näyttää olevan uskonnossa. Pyhiinvaellusten vaikeutuminen, Jerusalemin vapauttaminen islamista, kristinuskon levittäminen lähi-itään. Taustalta löytyy myös ainakin seuraavia syitä: Maapula. Nuoremmalle aatelille ei riittänyt maita, mikä taas esti heitä vaurastumasta. lähi-idästä sitä saataisiin lisää Kauppareittien hallinta. Ainakin 4. ristiretken organisoijina olivat italialaiset kauppiaat. Retki suuntautui sitä paitsi Konstantinopoliin, mikä oli kristityn Bysantin keskus. Se ryöstettiin pahoin! Ryöstely – lähi-idän arabialueet tiedettiin kohtuullisen vauraiksi, esim. Bagdad Oliko kyse vain seikkailusta ja hulinoinnista? Ristiretkeläiset tappoivat 1. ristiretkellä myös itä-Euroopan kristittyjä ortodokseja. Väkivalta ei siis kohdistunut vain islamilaisiin Oliko ritaristo toimetonta? Ehkä 1000 – 1200 oli kohtuullisen seesteistä Euroopassa ja ritarit tarvitsivat ”actionia”? Kirkko halusi vahvistaa valta-asemaansa (poliittisesti!)

Ristiretkien Seuraukset: Olipa ristiretkien taustalla mitä tahansa syitä, sillä oli kauaskantoiset vaikutukset: Ensinnäkin tietysti kristinuskon ja islamin vastakkainasettelun syventyminen Bysantin heikkeneminen Länsi-Eurooppaan virtasi ristiretkeläisten mukana arabien säilyttämää antiikin sivistystä. On pohdittu, että ristiretket saattoivat nopeuttaa Euroopassa tapahtunut kulttuurin muutosta, joka 1300 – luvulta alkaen johti renessanssiin