Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj Talvivaara – seuraava suuri nikkelin tuottaja Pekka Perä, toimitusjohtaja Arvopaperin aamuseminaari 20.3.2009

Talvivaara lyhyesti Kansainvälisesti merkittävä perusmetallien tuottaja, jonka päätuotteet ovat nikkeli ja sinkki Kaivoksen toiminta-ajaksi arvioitu yli 60 vuotta Ensimmäinen erä nikkelisulfidia toimitettiin Norilsk Nickel Harjavalta Oy:lle helmikuussa 2009 Täyteen tuotantoon vuoteen 2010 mennessä Arvioitu vuotuinen tuotanto Nikkeli 33 000 tonnia Sinkki 60 000 tonnia Kupari 10 000 tonnia Koboltti 1 200 tonnia Noteerattu Lontoon pörssin päälistalla kesäkuusta 2007 Mukana FTSE 250 -indeksissä Lontoo Hampuri Berliini Oslo Tukholma Kööpenhamina Helsinki Sotkamo TALVIVAARA 1

Projektin virstanpylväät Yhtiön perustaminen GTK löysi Talvivaaran esiintymät 1977 ja esiintymät olivat Outokumpu-konsernin omistuksessa 1978 – 2004 Outokumpu teki laajoja tutkimuksia esiintymistä ja niiden metallurgiasta 1980-luvulla ja 1990-luvun alussa Talvivaara osti esiintymien kaivosoikeudet sekä käyttöoikeudet esiintymää koskeviin koe- ja tutkimustietoihin helmikuussa 2004 Tuotannon ylösajo käynnissä Malmin ensiräjäytys huhtikuussa 2008 aloitti malmin louhinnan kaivoksella. Malminkäsittelyprosessit ja biokasaliuotus käynnistettiin heinäkuussa 2008 Ensimmäiset metallit saostettiin lokakuun 2008 alussa Ensimmäinen nikkelisulfidin myyntierä lähetettiin 19 helmikuuta 2009 Ensimmäiset metallit saostettu 17,000 tonnin biokasaliuotuskoe kaivosalueella Kannattavuusselvitys valmis, ympäristölupa myönnetään Ympäristölupa- hakemus Louhinta alkaa YVA luovutetaan viranomaisille Ensimmäiset metallien myynnit $320m projektilaina allerkirjoitetaan €85m vaihto-velkakirjalaina Rautatie käyttöön Kaivosoikeudet hankitaan €7m rahoitus- kierros Yritys perustetaan €33m rahoituskierros €302m listautumisanti Kasaus ja liuotus alkaa Täysimittainen tuotanto Q1 Q2 Q3 Q4 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2

Strategia Talvivaaran monimetalliesiintymien kehittäminen ja tuotannollinen hyödyntäminen suunnitelman mukainen, vähintään 30 000 tonnin vuosittainen nikkelituotanto Vahva taloudellinen asema vahva kassa käyttö- ja investointikustannusten tiukka hallinta vakaa kassavirta Yhtiön ja sen tuotannon kasvattaminen kaivoksen ylösajon jälkeen Talvivaaran kaivoksen tuotantokapasiteetin kasvattaminen mahdolliset yrityskaupat biokasaliuotusteknologian hyödyntäminen uusien nikkeliesiintymien tai tavanomaista rikastustekniikkaa käyttävien nikkelikaivosten jätekasojen jalostamisessa Metallitehtaan tuotantoprosessien kehittäminen muualta kuin Talvivaarasta saatavien monimetallisten rikasteiden jalostaminen mangaanin talteenotto 3

Maailmanluokan mineraalivarannot Yksi Euroopan suurimmista tunnetuista sulfidisen nikkelin varannoista Helppo ja kustannustehokas hyödyntää avolouhoksena; vähän pintamaita ja alhainen sivukivi-malmi -suhde Aluetta tutkittu 1970-luvulta alkaen Kaupallisesti merkittävä määrä kuparia, kobolttia ja sinkkiä; mahdollisuuksia mangaanin kaupalliseen hyvödyntämisen tutkitaan 2008 mineraalivarannot nousivat 569 Mt -> 1,004 Mt Kuusilammen esiintymän pohjoispuolella tehtyjen kairauksien tuloksena 40% lisäys todetuissa ja todennäköisissä mineraalivarannoissa 453 -> 642 Mt 210% lisäys mahdollisissa mineraalivarannoissa 116 -> 362 Mt 2008 2007 Lisäys Luokat Mt % Ni% Todetut 363.6 263.2 38% 0.23 0.25 Todennäköiset 278.1 189.5 47% 0.22 641.6 Yhteensä 452.7 42% 0.24 Mahdolliset 362.6 116.6 211% 0.20 1,004.2 569.4 76% 4

Erinomainen malminetsintäpotentiaali ?? 3km tutkimatonta maaperää Kuusilampi Kolmisoppi 5

Talvivaaran tuotantoprosessi - Alhaiset tuotannon yksikkökustannukset Kustannustehokkaampi kuin perinteinen energiaintensiivinen prosessi Suurtuotannon edut 6

Valtavien mittasuhteiden kaivos Malmin välivarasto Hienomurskaus Kuljetushihna Primäärikasa 1 2 3 4 800 m 2400 m Agglomerointi Kuljetushihna Talvivaaran kaivos Kaivosalueen pinta-ala 61 km2 Rakennettavien maa-alueiden pinta-ala 20 km2 Kaivoksen sisäisiä tieyhteyksiä 25 km Alueellisia putkilinjoja 100 km Bioliuotuksen kastelu- ja keräysputkistoja 6 700 km Liuoskiertojen pumppausmäärä 30 000 m3/h Rakennuksia 770 000 m3 7

Tuotannon ylösajo käynnissä Louhintakapaasiteetti tavoitetasolla Murskauskapasiteettia lisätään Kasauskapasiteetti suunnitellulla tasolla Biokasaliuotus toimii odotetulla tavalla Metalllien talteenottoprosessi toimii suunnitellusti Ensimmäinen 100 tonnin erä nikkelisulfidia toimitettiin Norilsk Nickelille Harjavaltaan 19.2.2009 Tuotantotavoite 2009 Nikkeli 15,000-18,000 tonnia Sinkki 27,000-32,000 tonnia Vallitseva markkinatilanne ei vaikuta tuotantotavoitteisiin. 8

Liuoksen lämpötila ja pH Biokasaliuotus Luonnollinen prosessi, jossa käytetään alueella luonnostaan esiintyviä bakteereja. Liuotusta tehostetaan säätelemällä kasteluliuoksen happamuutta. Tuotantomittakaavaisen biokasaliuotuksen tulokset linjassa pilottikokeen kanssa; odotettu nikkelin saanti 80 % alle 18 kuukaudessa. Prosessi tuottaa paljon lämpöä; kasan lämpötila yli 90°C, kasalta saatavan liuoksen lämpötila noin 50°C Liuoksen lämpötila ja pH Rikkihapon kulutus 9

Henkilöstö ja turvallisuus Talvivaaran henkilöstö 2003-2010e Henkilöstö Uusia työpaikkoja täysimittaisessa tuotannossa 400 Välillisiä työpaikkoja yli 1000 Rakennusprojektin työllisyysvaikutus n. 3.500 miestyövuotta Henkilöstön määrä maaliskuussa 2009 n. 260 Uusien työntekijöiden koulutukset saatu päätökseen; koulutettu työvoima prosessityöntekijöitä, louhosporareita, murskaoperaattoreita Rekrytointi jatkuu edelleen Erinomainen työturvallisuus Yhdeksän sairaspoissaoloon johtanutta työtapaturmaa Talvivaaran omalla henkilöstöllä 2008 kaiken kaikkiaan 35 sairaspoissaoloon johtanutta työtapaturmaa, joista kaikki verrattain vähäisiä Jatkuva työturvallisuuden seuranta ja työturvallisuuskoulutus Maaliskuu 2009 10

Yhtiörakenne ja suurimmat osakkeenomistajat TALV:LN – 10 suurinta omistajaa(3) % Holding Perä Pekka 25.6% Varma Mutual Pension Insurance Company 8.6% Norilsk Nickel Holdings Ltd 5.5% Standard Life Investments Ltd 5.4% Outokumpu 4.9% BlackRock Investment Management Ltd 4.7% Ilmarinen Mutual Pension Inc Co 4.1% Capital Research & Management 4.0% Eton Park Capital Management LP 3.7% Metso Minerals Oyj 3.2% Total 69.5%   Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj (TALV:LN) Outokumpu 80% 100% 20% Talvivaara Projekti Oy Talvivaara Infrastructure Oy Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj listattiin Lontoon Pörssin päälistalle kesäkuussa 2007 International shareholders Financial institutions 35% 44% 11% 10% 0% Households/ private persons Finnish corporations (3) Tammikuussa 2009. lähde: JP Morgan Cazenove 11

Avainluvut 2008 2008 2007 Liikevoitto (tappio) EUR '000 (4 296) 2 332   2008 2007 Liikevoitto (tappio) EUR '000 (4 296) 2 332 Tilikauden voitto (tappio) 5 832 (9 928) Osakekohtainen tulos EUR 0,03 (0,06) Oman pääoman tuotto 1,6% -6,3% Omavaraisuusaste 48,5% 90,0% Investoinnit 429 086 134 139 Korolliset nettovelat 285 467 (152 036) Velkaantumisaste 67,3% -48,3% Rahavarat tilikauden lopussa 82 713 153 466 Henkilöstön määrä vuoden lopussa 239 64 12

Rahoitus 2008 84,9 miljoonan euron vaihtovelkakirjalaina 5 vuoden maturiteetti toukokuuhun 2013 Vaihto 11,5 miljoonaan osakkeeseen Konversiohinta GBP 5,886 osakkeelta; 38%:n preemio referenssihintaan GBP 4,265 verrattuna Korko 5,25% 230 miljoonan euron (MUSD 320) projektirahoitus Nostettu kokonaisuudessaan syys-marraskuussa 2008 Lyhennykset 2010-2016 Korko LIBOR + 2,75% Talvivaara täyttää lainan kovenantit 45 miljoonan euron laina rautatien rakentamiseksi 25,7 miljoonaa euroa nostettu Korko EURIBOR + 2,75% Lyhennykset kahtena eränä 2010 ja 2011, kun valtio lunastaa radan osaksi valtakunnallista rataverkkoa Rahavarat vuoden lopussa 82,7 miljoonaa euroa Korolliset nettovelat 285,5 miljoonaa euroa 13

Investoinnit 2008 Investoinnit 429 miljoonaa euroa Kaivosprojektiin liittyvät investoinnit 1 Investoinnit 429 miljoonaa euroa Kaivosprojekti 347 miljoonaa euroa Rautatie 29,6 miljoonaa euroa Kalkkikiven käsittelylaitos 19,5 miljoonaa euroa Leasing 32 miljoonaa euroa Kohtuullisia kustannusylityksiä vuoden 2008 lopulla Suunnittelumuutoksia metallitehtaassa Maarakennusurakoissa lisäkustannuksia ennakoitua suuremman louhintamäärän ja polttoaineiden hinnan vuoksi 1 Kannattavuussetlvityksessä määritellyn projektin laajuuden mukaisesti 14

Kilpailukykyiset suorat tuotantokustannukset Keskimääräiset tuotantokustannukset1 2009: € 4,1/lb nikkeliä ($ 5,1/lb) 2010: € 2,1/lb nikkeliä ($ 2,6/lb) 2011: € 1,7/lb nikkeliä ($ 2,1/lb) Vuonna 2009 keskimääräistä korkeammat yksikkökustannukset Suhteellisesti suuremmat louhinta- ja materiaalinkäsittelykustannukset tuotannon ylösajon aikana Prosessien optimointi vie aikaa Suorat tuotantokustannukset nikkelipaunaa kohden (EUR)2 1 Sivutuotehyvitysten laskentaoletukset: - Zn € 0,45/lb ($ 0,56 /lb); palautus markkinahinnasta Talvivaaralle 60% - Cu € 0,68/lb ($ 0,85 /lb); palautus markkinahinnasta Talvivaaralle 80% - Co € 8,00/lb ($ 10,00 /lb); palautus markkinahinnasta Talvivaaralle 59% - €/$ 1,25 2 Mukaanlukien sivutuotehyvitykset ja jalustuskustannukset 15

Tuotantokustannuksiin säästöä alenevien raaka-aineiden hintojen kautta Sähkön termiinihinnat 11/2006 – 03/2009 (€/MWh) Sähkön hinta puolittunut vuoden takaisesta tasosta Rikin ja rikkihapon hinta palannut historialliselle tasolle Pitkäaikaisia toimitussopimuksia neuvotellaan Kalkkikivitoimitukset ja –hinnat sovittu pitkäaikaisin sopimuksin Polttoaineiden hintojen vaikutus Talvivaaran tuotantokustannuksiin pieni Talvivaaran suojattu sähkönhinta 2010-2011 1 Kiinteän elementtirikin hinta 1996-2009 ($/t) 1 n. 40% 2010-2011 sähkön tarpeesta suojattu 16

Perusmetallimarkkinat tällä hetkellä haasteelliset... Nikkelin hinta laskenut n. 10 000 dollariin tonnilta vuoden 2008 huipusta, joka oli n. 33 000 $/t Nikkelivarastot edelleen nousussa ja kysyntä heikkoa; LME varastossa tällä hetkellä n. 100 000 tonnia Sinkin hinta n. 1 200 dollaria tonnilta; 2008 hinta korkeimmillaan n. 2 800 $/t Nikkelin maailmanlaajuisesta tuotanto-kapasiteetista leikattu lähes 430 000 tonnia (29%) Markkinoiden äkillistä elpymistä ei odotettavissa Taloudellisten elvytysohjelmien ennakoidaan vaikuttavan kysyntään positiivisesti 2010 alkaen LME nickel price and stock levels 17

… mutta ensimmäiset merkit kysynnän elpymisestä havaittu Teräksen käyttö per capita Source: World Bank, OECD (GDP at Purchasing Power Parity), IISI 18

Taloudelliset näkymät vuodelle 2009 Käyttökustannukset 2009 Liikevaihto perustuen tuotantotavoitteeseen 15 000-18 000 tonnia nikkeliä ja 27 000-32 000 tonnia sinkkiä Investoinnit n. 70 miljoonaa euroa (ml. murskauskapasiteetin lisäys) Ennakoidut rahoitustuotot metallisuojista lähes 50 miljoonaa euroa 1 Likviditeettiä vahvistetaan Finnveran myöntämällä 50 miljoonan euron investointi- ja käyttöpääomalainalla Toissijainen panttioikeus Talvivaaran keskisiin omaisuuseriin ja emoyhtiön takaus 9 vuoden maturiteetti; lyhennykset 2013 alkaen 1 Olettukset: nikkelin hinta USD 10 000 tonnia kohden, EUR/USD 1,25 19

Tuotannolliset näkymät vuodelle 2009 Lyhyen aikavälin tavoite Tuotannon ylösajo Pitkän aikavälin tavoite Tuotantokapasiteetin nosto Avainriskit Perusmetallien hintojen ja valuuttakurssien heilahtelut ja vaikea ennustettavuus Markkinatilanteen ei odoteta parantuvan nopeasti Nykyiset nikkelin ja sinkin hinnat riittävät kannattavaan tuotantoon kaivoksen toimiessa suunnitellussa kapasiteetissa Rahavarojen kurinalainen käyttö riittävän likviditeetin varmistamiseksi tuotannon ylösajon aikana 20