Kylmän sodan päättyminen

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Luku Kylmän sodan syttyminen, s. 96–105
Advertisements

Kestävän metsätalouden kriteereihin ja indikaattoreihin perustuen
Романов Romanovit.
Suomi kylmän sodan aikana
Kansainvälinen yhteistyö.
TITOLAINEN ULKOPOLITIIKKA Valtion synty Serbit, kroaatit ja sloveenit Murhat 1928 ja 1934.
Siirtomaajärjestelmän purkautuminen II MS:n jälkeen
Kommunismin romahdus ja kylmän sodan loppu:
Hyvinvointi-Suomi 1960-luvulta lähtien suuri ”rakennemuutos”
Maailmanpolitiikkaa: Kansainliitto:
Neuvostoliiton ulkopolitiikka:
Euroopan talous- ja rahaliitto EMU: Kehitetty jo n. 30 vuotta Ensimmäinen vaihe 1979 => valuuttakurssit Vuonna 1999 kytkettiin 12 maan valuuttakurssit.
Suomen itsenäistyminen
Saksojen yhdentyminen
Suomalaisen yhteiskunnan juuria :
Afrikka kylmän sodan jälkeen Risto Marjomaa
Kylmän sodan kriisejä.
Kylmä sota – Yhdysvallat vastaan Neuvostoliitto
Kylmä sota Kahden valtion välinen valtataistelu, lähes sotatila, jossa ei käytetä suoria sotilaallisia toimia. Turvaudutaan propagandaan, vakoiluun, taloudellisiin.
Suomen ulkopolitiikan linjat toisen maailmansodan jälkeen
Suomen itsenäistyminen ja sisällissota 1918
I Maailmansota s. 32-.
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Vaihdossa olleet opiskelijat vuonna 2013 (Eurooppa) 1 – 10 vaihto-opisk. 11 – 30.
Kylmänsodan kiistoja Euroopassa
Kylmän sodan kriisit s
KYLMÄ SOTA KANSAINVÄLISET SUHTEET. USA NEUVOSTO- LIITTO NATO VARSOVAN LIITTO RAUTAESIRIPPU KAPITALISMI MEILLÄ MENEE HIENOSTI. USA SORTAA TYÖLÄISIÄ. APUA!
Miten kylmään sotaan jouduttiin? Blokkien tunnusmerkit
IHMINEN, YMPÄRISTÖ JA KULTTUURI Uusin aika. MAAILMA MUUTTUU 1900-luvulle tultaessa: Räjähdysmäinen väestönkasvu Muuttoliike maaseudulta kaupunkiin Siirtolaisuus.
Luku Kolme maailmaa, s. 170–174 KOLME MAAILMAA. Kolme maailmaa Maailma vuonna Kokoa kolmen maailman keskeiset tunnuspiirteet ja vertaile niitä.
Ensimmäinen maailmansota KANSAINVÄLISET SUHTEET. I MAAILMANSODAN SYITÄ: Nationalismi Imperialismi Saksan yhdistyminen Kilpavarustelu Ranska halusi kostoa.
Kylmän sodan todellisuus. Kylmän sodan areenat – asevarustelu: konventionaaliset aseet ja ydinaseet  kauhun tasapaino.
Neuvostoliitto rakentaa työläisten paratiisia
- yhteisö, yhteistyö, tasa-arvo, tarpeiden tyydytys ja yhteisomistus
Toisen maailmansodan loppu ja kylmän sodan alku
KYLMÄN SODAN PÄÄTTYMINEN
KANSAINVÄLISET SUHTEET
Toinen maailmansota syttyy
Venäjä.
Ukrainan Historia.
VENÄJÄ NEUVOSTOLIITON HAJOAMISEN JÄLKEEN
Venäjän sisällissota ja Leninin valtakausi
Kekkosesta Euroopan unioniin ( )
10 Hitler saa sotansa s. 72–77.
Puola.
KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ
KYLMÄN SODAN KUUMAT KRIISIT
USA:n lähihistoria.
Kylmän sodan kilpailevat järjestelmät
Ohjeita tehtävän tekemiseen
Stalinin Neuvostoliitto
Kansainvälinen politiikka 1920-luvulla
KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN
Miten kylmään sotaan jouduttiin? Blokkien tunnusmerkit
Itäblokin sisäiset kriisit kylmän sodan aikana
Suomen jatkosota Suomen joukot suuremmat ja paremmin aseistetut kuin talvisodassa -> Saksalaisilla rintamavastuu Oulujärvestä pohjoiseen Tavoitteena.
Kylmän sodan rintamalinjat
SIIRTOMAAVALLAN PURKAUTUMINEN
Kylmän sodan rintamalinjat
KANSAINVÄLISET SUHTEET
SUURVALLAN ROMAHDUS JA VAPAUDEN AIKA
Sini Mikkola, Telma Sironen, Elsa Tuokko, Sanni Wallenius
Dekolonisaatio = siirtomaiden vapautuminen
Neuvostoliiton romahdus 1980-luvulla ja Venäjä
Ensimmäisen maailmansodan seuraukset
Kylmä sota s. 92-.
Kylmän sodan kriisit Berliinin kriisit s
11. Kaksinapainen maailma
Kylmän sodan kriisit s
I MAAILMANSOTA Mitä sodassa tapahtui? -Vuonna 1917
Esityksen transkriptio:

Kylmän sodan päättyminen

Neuvostoliitto Neuvostoliiton johtajat 1917-1922 – Vladimir Iljitš Lenin 1922-1953 – Josif Stalin 1953-1955 – Georgi Malenkov 1955-1964 – Nikita Hruštšov 1964-1982 – Leonid Brežnev 1982-1984 – Juri Andropov 1984-1985 – Konstantin Tšernenko 1985-1991 – Mihail Gorbatšov Neuvostoliiton valtionpäämiehet 1917 – Lev Kamenev 1917-1919 – Jakov Sverdlov 1919-1946 – Mihail Kalinin 1946-1953 – Nikolai Švernik 1953-1960 – Kliment Vorošilov 1960-1964 – Leonid Brežnev 1964-1965 – Anastas Mikojan 1965-1977 – Nikolai Podgornyi 1977-1982 – Leonid Brežnev 1982-1983 – Vasili Kuznetsov 1983-1984 – Juri Andropov 1984 – Vasili Kuznetsov 1984-1985 – Konstantin Tšernenko 1985 – Vasili Kuznetsov 1985-1988 – Andrei Gromyko 1988-1991 – Mihail Gorbatšov

Lenin aikana ruokapula ja huono taloustilanne johti NEP-talousohjelmaan salli pienimuotoisen yksityisomistuksen maataloudessa, kotimaan kaupassa ja kevyessä teollisuudessa valtiolla mm. raskas teollisuus ja ulkomaankauppa

1924 Lenin kuoli, kommunistisenpuolueen pääsihteeriksi Stalin suunnitelmatalous: 5-vuotisjaksot panostus raskaaseen teollisuuteen maatalouden kollektivointi: kolhoosi (osuustoimintatila) ja sovhoosit (valtion mallitila) II MS 20 000 000 kuollutta Stalin kuoli -53

valtataistelun jälkeen valtaan Hruštšov (-53 - -64) Aloitti Stalinin arvostelun, destalinisoinnin Lisäsi maataloutta Rakensi asuntoja Elämä vapaampaa Suhteet länteen paranivat Vastustajia ulkopoliittinen linja ei miellyttänyt

pysähtyneisyyden aikaa sisäpolitiikan kiristyminen 1964-1982 – Leonid Brežnev pysähtyneisyyden aikaa sisäpolitiikan kiristyminen tehokkuuden ja tuotannon lisäys keskittyi raskaaseen teollisuuteen silti jälkeenjäänyttä rahaa asevarusteluun 20 % - 50 & BKT:sta kaikille ruokaa, työtä, asunto Afganistanin sota -79 -78 kommunistien vallankaappaus, linja erillään NL:n linjasta -79 NL:n joukot maahan, valtaan nukkehallitsija neuvostomiehitys -89 asti, taistelua vastarintaliikettä vastaan, jota USA tuki taloudellisesti ja aseellisesti

1982 Juri Andropov ja Konstantin Tšernenko 1985 Mihail Gorbatšov Uudistuspolitiikka Perestroika – uudelleenrakentaminen, talous kohti markkinataloutta yksityisyrityksiä Glasnost – avoimuuspolitiika Hallinnosta läpinäkyvämpää Sananvapaus laajeni, kritiikki sallittiin sanoutui irti Brežnevin opista Määräsi maahan kansanedustajien kongressin ulkopolitiikka kannatti ydinaseiden vähentämistä lopetti 1989 Neuvostoliiton osallistumisen Afganistanin sotaan pienensi Angolan, Nicaraguan ja Kuuban saaman sotilasavun määrää

Ongelmia ympäristöongelmat talous ruvella ihmisoikeudet Araljärvi Tšernobyl 1986 talous ruvella asevarustelu vei rahaa ihmisoikeudet tekninen jälkeenjääminen

Neuvostoliiton romahtamisen syitä taloutta ei saatu kuntoon asevarustelu teollisuustuotanto tehotonta – pula elintarvikkeista elintaso ja talous jäi jälkeen länsimaista kansa vaati ”dinosauruksia eläkkeelle” eli vanhoillista kommunistipuoluetta pois vallasta Afganistanissa tappio NL:n tukemille kommunisteille: arvovalta- ja ideologinen tappio Korruptio Vähemmistökansalaisuudet alkoivat vaatia parempia elinolosuhteita, sosialismin lopettamista ja itsenäisyyttä närkästystä herätti taloudellinen jälkeenjääneisyys ja NL:n määräily maat Neuvostoliiton talouden tukijoita, esim. ruokaa, raaka-aineita osa ei pitänyt uudistuksista, osa vaati rajumpia uudistuksia (esim. Boris Jeltsin johtamat demokraatit)

Itä-Euroopan maiden itsenäistyminen kansandemokratioissa 1989 mielenosoituksia: vaadittiin vapaita vaaleja ja ihmisoikeuksia Puolassa 1989 monipuoluevaalit, solidaarisuusliikkeen hallitus Unkarissa kommunistit pois vallasta 1989: rajat auki 1989 Berliiniin vapaa liikkuvuus Bulgariassa ja Tšekkoslovakiassa kommunistit pois vallasta -89 1988 Viro autonomiseksi, itsenäistyi -91 Latvia ja Liettua 1990 Valko-Venäjä, Moldova, Kirgisia, Tadžikistan, Ukraina, Turkmenistan ja Uzbekistan irtautuivat NL:sta SEV ja Varsovan liitto lakkautettiin 1990

1991 vanhoillisten vallankaappausyritys, jonka Jeltsin joukkoineen kukisti 31.12.1991 NL:n taru loppui tilalle Venäjän Federaatio ja Itsenäisten valtioiden yhteisö IVY

Uusi Venäjä Maailman suurin maa, väestö n. 145 milj. monipuoluejärjestelmä vallassa Boris Jeltsin ja valtaeliitti Valtion omaisuutta jettiin kansan kesken 2000 Vladimir Putin presidentiksi laajat valtaoikeudet, demokratia ei toimi avoimuus väheni sananvapautta kiristetty, toimittajia ja ihmisoikeusaktivisteja murhattu oligarkit epäsuosioissa, esim. Mihail Hodarkovski

(entinen) Supervalta 2008 Dmitri Medvedev ydinaseet keskeytti TAE-sopimuksen täyttöönpanon kiistaa naapurimaiden ja itsenäisyyttä tavoittelevien alueiden kanssa Tšetšenian sota talouskasvu viime vuosina voimakasta vientituotteita maakaasu ja öljy G8-maa tuloerot kasvaneet vakavia ympäristöongelmia 2008 Dmitri Medvedev Putin pääministeri