Puukäyttöisten ajoneuvojen määrä vuonna 1942 eri maissa

Puukäyttöisten ajoneuvojen määrä Suomessa (Puukaasun aika s. 143)

Pilkkeitä syntyy Reisijärvellä naistenkin voimin 1941. Kuvassa mm. Tuomon äiti Aino Pesola. (Puukaasun aika s. 134)

Terminen ”biokaasu” (synteesikaasu) Biologinen biokaasu Syntyy mätänemistuotteena kaikessa biomassan hajoamisessa. Kaasu koostuu pääosin metaanista. Voidaan tuottaa hallitusti biokaasureaktorissa mm. eläinlannasta Terminen ”biokaasu” (synteesikaasu) Syntyy polttoaineen palaessa liian vähällä palamisilmalla. Kaasu koostuu häkäkaasusta ja vedystä. Voidaan tuottaa hallitusti kaasutusreaktorissa

Biomassan kaasutus osana palamisprosessia

Myötävirtakaasuttimen periaatekuva Myötävirtakaasutin < 1MWth

Vastavirtakaasutin 1-30MWth Ristivirtakaasutin

Leijupetikaasutin 20-500 MWth Kiertopetikaasutin 20-120 MWth

PYROLYYSIPROSESSI Normaali palaminen Palamisilmaa riittävästi Myötävirtakaasutus Kaasutusilmaa vähän Vesihöyry, hiilidioksidi, noki Tuli Hake Tuotteet: Lämpö Savukaasut Tuhka Tuotteet: Tuotekaasu: Sähkö Lämpö Tuhka ”Ahjo” Hake Häkä, vety, puhdistimessa poistuva noki -> Moottori

ESIMERKKI. Puukaasuauto Omistaja Eero Kangasoja Ajettu 130 000 km, Suurin nopeus 120 km/h, Poltto- aineen kulutus 1 l haketta / km, Hakevarasto 200 l = 200 km Centrian tutkijat avustivat uuden kaasutusteknologian patentoimisessa (GASEK Oy). Patentti USA:han, Eteläkoreaan ja Suomeen on myönnetty kesällä 2012. Hakkeen kaasutukseen perustuva GASEK Oy:n CHP – laitos tuottaa sähköä ja lämpöä talvella 2010 -35 °C pakkasella 3.4.2013/YMu

Kangasojan CHP laitteiston kytkentäkaavio

EK kaasun teknisiä ominaisuuksia: Polttoaineeksi käy ilmakuiva hake, kosteus alle 45 % Kaikki puulajit soveltuvat (mänty, kuusi, koivu, paju, leppä, haapa, pihlaja, paju, kataja? jne.) Polttoaine haketetaan normaaleilla hakkureilla (homehtumisrajakosteus on maks. 25) Tuotekaasu lähes tervatonta Tuotekaasu soveltuu joko suoraan polttoon tai CHP käyttöön Rakenne on yksinkertainen ja helppo huollettava Ei tulipalovaaraa (jäännös lietettä) Käytön aikana laitteistossa alipaine -> ei häkävaaraa Seisonnassa ei vuotoja

Energiatekniikan laboratorion CHP - laitos Tutkimushankkeessa hyödynnetään Energiatekniikan tutkimuslaboratorion pilot-mittakaavaista CHP kaasutuslaitosta Kuvassa CENTRIA:n myötävirtakaasutus-laitos ja 8 sylinterinen 5,4 L kaasumoottori 3.4.2013/YMu

Energiatekniikan laboratorion CHP - laitos Sievin laboratoriossa olevan CHP- laitteiston lämpöteho on 50 kWth ja sähköteho 20 kWe Wood chip storage Wood chip screw conveyor Gasifier Raw gas pipe Scrubbers Water tank Ash barrel Engine 8.4 liter Generator 50 kW Start up pipe Exhaust pipe Heat exchanger for exhaust gas Cooler Heat exchanger

Kokemäen kaasutuslaitos

Stirling moottorilla varustettu CHP - laitos Energiatekniikan tutkimus-laboratorion puuhakkeen pilot-mittakaavainen kaasutuslaitos, kaasupoltin ja Stirling moottori Sähköteho 9 kWe Lämpöteho 50kWth

Stirling moottorilla varustettu CHP - laitos Mikro-CHP käytössä Stirling-moottorilla on merkittäviä etuja IC moottoreihin verrattuna. Stirling moottorin huoltoväli 5 000 – 8 000 tuntia on huomattavasti pitempi kuin Otto-moottorilla. Stirling- moottorin pakokaasu-päästöt voivat olla jopa 10 kertaa pienemmät kuin Otto-moottorilla. Stirling moottori on asennettu Centrian Sievin laboratorioon. Solo Stirling-moottorin sähköteho on 9 kWe lämpöteho 26 kWth

Kiitos mielenkiinnosta!