1 Internet tutkimuksen apuna Lauri Paltemaa, TY / 2003
2 YLEISTÄ INTERNETISTÄ •Internet lukuina: Käyttäjiä (arvio) v. 2004: 940 miljoonaa, > 40 miljoonaa sivustoa, miljardia dokumenttia •Tutkimus vuodelta 1999: n 83 % kaupallista, 6 % tieteellistä ja opetusmateriaalia ja 1,5 % pornoa, Made in USA, >35 % englanniksi •Tietoa löytää: tietokannoissa, lehtien, järjestöjen, organisaatioiden ym. sivuilla, yliopistojen sivuilta ja hakukoneiden avulla •Tiedon hyödyllisyys riippuu aina tutkimuskysymyksestä •Tutkimustieto on yleensä maksullista
3 TIETOKANTOJEN SUBJEKTIIVINEN TOP 6 (Pääsy tietokantoihin testattu vain Turun yliopiston koneilla) 1. EBSCOhost (artikkeleja ja kuvia kaikilta tieteenaloilta) 2. JSTOR (useita journaaleja ja yhteiskunta- / historiatieteiden julkaisuja, suht. hidas) 3. Social Science Index 4. Historical Abstracts sb2.abc-clio.com:81 (yhteiskunta- ja historiatieteet, viitetietoja, ei artikkeleja)
4 5. Project Muse (paljon eri alojen aikakauskirjoja) 6. Ingenta (sähköisten aikakauskirjojen tietokanta, osa teksteistä saatavilla, suurin osa maksullisia) Maksullisia tietokantapalveluita mm.: Periodicals Contents Index PCI pci.chadwyck.com Cambridge Scientific Abstracts Silverplatter Muita maksullisia palveluita Nettikirjasto
5 Kirjojen ostamiseen Käytettyjen kirjojen nettikauppa Uusia ja käytettyjä kirjoja Linda linda.linneanet.fi Suomen yliopistokirjastojen yhteistietokanta (ks. myös Arto, joka on kotimainen viitetietokanta) Linkkiporttaaleja Finelib TY:n kirjaston oma lukusali
6 Tietosanakirjoja / sanakirjoja Encyclopedia Britannica toimii myös sanakirjana Useimpien kielten sanakirjoja Hakukoneet (esim.) •Auttavat, mutta ovat tyhmiä: •Etsivät sanoja ja laskevat linkkejä sivuille, •Kaupallisuus haittaa •Hakusanat ja termit on hyvä miettiä tarkkaan •Käytä aina erityishakua
7 Lähdekritiikin ja viitteiden vaikeus Oppaita (esim.) •Internet-lähteet ovat lähteinä tietoarvoltaan muiden lähteiden veroisia, vain tallennustapa on erilainen •Internet myös tuottaa uudenkaltaisia lähdemateriaaleja •Esim. keskustelupalstat •Aineiston pysyvyys ja säilyvyys ongelma •Aineistot muutettavissa ja poistettavissa milloin tahansa (varmuuskopiointi / tulostus) •Aineiston autenttisuus vaikea todentaa •Digitaaliset aineistot helposti väärennettävissä •Lähdekritiikin muodot (ulkoinen ja sisäinen) pätevät myös nettiaineistoon
8 •Lähdeviitekäytännöt vaihtelevat, viitteestä ilmenee ainakin lähteen tekijä, lähteen nimi, www-osoite (vast.) ja luomis- tai lukupäivä •Omaksu yksi tapa ja käytä sitä johdonmukaisesti •Esim: Kupiainen, Ewert (1994): Deep and Sideways: Things and Beyond [online]. Presshus, Helsinki. [Viitattu ]. Vaatii salasanan.. Lähde: Pajala, Antti (2001): Lyhyt lähdeviite- ja lähdeluettelo-ohje sähköisille lähteille [online]. Valtio-opin laitos, TY, [viitattu ],