Muut Palvelut alaryhmä Nykytilan yhteenveto Tietohallinto Muut Palvelut alaryhmä

ICT-ympäristön yleiskuvaus: toimintaympäristö Hyvinkää ICT-henkilöstö: 13 Henkilöstö: 2933 ICT-kulut: 5,3 M€ ICT–kulut/asukas: 116 € Mäntsälä ICT-henkilöstö: 10 Henkilöstö: 1345 ICT-kulut: 2,5 M€ ICT–kulut/asukas: 124€ Nurmijärvi ICT-henkilöstö: 9 Henkilöstö: 2566 ICT-kulut: 3,0 M€ ICT–kulut/asukas: 74€ Järvenpää ICT-henkilöstö: 18 Henkilöstö: 2380 ICT-kulut: 4,0 M€ ICT–kulut/asukas: 100€ Hyvinkää Nurmijärvi Tuusula Kerava Järvenpää Sipoo Pornainen Mäntsälä Tuusula ICT-henkilöstö: 7 Henkilöstö: 2040 ICT-kulut: 2,6 M€ ICT–kulut/asukas:68€ Pornainen ICT-henkilöstö: 1 Henkilöstö: 133 ICT-kulut: 0,2 M€ ICT–kulut/asukas: 46€ Sipoo ICT-henkilöstö: 8 Henkilöstö: 1215 ICT-kulut: 2,4 M€ ICT–kulut/asukas: 129€ Kerava ICT-henkilöstö: 15 Henkilöstö: 1700 ICT-kulut: 2,9 M€ ICT–kulut/asukas: 84 € Yhteensä ICT –henkilöstö: 81 Henkilöstö: 14 300 ICT-kulut: 22,9 M€ / 95€/as. Asukkaita: 243 000 Pääkäyttäjien kulut lasketaan toimialojen kustannuksiksi

ICT-ympäristön yleiskuvaus: kustannus / kuntalainen Kustannukset vuodelta 2012 Kustannusten vaihteluille on paljon selittäviä tekijöitä (kts. seuraavat kalvot)

Lukujen eroja selittäviä tekijöitä Lukujen kerääminen (v. 2012 toteumat) osoittautui yllättävän vaikeaksi Vaihtelevat kirjaamiskäytännöt Kulut vs. investoinnit kirjauksissa Poistojen käsittely ICT-kuluiksi kirjatut asiat vaihtelevat esim. ICT-koulutus, konsultointi, erilaiset selvitykset Sisältöpalvelujen käyttö (esim. YTJ, Duodecim) Tukipalvelujen käyttö (esim. VETUMA, KATSO) Kirjausten oikeellisuus – kustannuksen tili ei välttämättä ole tarkalleen se jolle se olisi pitänyt viedä Leasing vs. omistus Laadullisia eroja ei ole arvioitu (esim. tietoliikenne, sähköisten palvelujen kustannusvaikutukset kokonaisuudessaan jne.)

Lukujen eroja selittäviä tekijöitä Toiminnan järjestäminen eri tavoin Toiminnan ostaminen palveluna piilottaa toimialakohtaisen ICT-kulun, esim. Kirjanpito ja henkilöstöhallinta Keravalla Perusterveydenhoito ja tekninen toimi Pornaisissa Tietoliikenne ostopalveluna v.s. oma tuotanto SaaS vs. ostettu vs. oma palvelutuotanto Yhteistyö erilaisissa keskuksissa Esim. Tuusulan ympäristökeskus palveluee myös muita kuntia, kaikki ICT-kulut menevät Tuusulalle Talouspalvelukeskukset jne Toimintaympäristön muuttuminen Esim. Sipoossa puhelinjärjestelmän vaihtuminen laskee kuluja reilusti ICT-kulujen kohdistaminen toimialoille eri perustein Usein perustuu laskennalliseen jakoon, ei kustannusvastaavuuteen (esim. Nurmijärvellä tietoliikennekulut jyvitetään toimialoille laitteiden määrien mukaan, opetuksella puolella määrästään)

ICT-ympäristön yleiskuvaus: kokonaiskustannukset toimialoittain Kustannukset vuodelta 2012 Suurta osaa ICT-kuluista ei ole saatu kohdistettua toimialoille. Osa toimialakohdistuksista on tehty kunnassa sovitun sisäisen laskentakaavan mukaisesti eikä aitoja kustannuksia vastaavalla tavalla

Kustannukset vuodelta 2012 ICT-ympäristön yleiskuvaus: kokonaiskustannukset / ICT –ympäristön rakenteet Kustannukset vuodelta 2012 Suurimman järjestelmätoimittajan (CGI) laskutus (3 762 166 €) on reilut 27% toimiala- ja hallintosovelluksien arvosta (13 770 583 €)

ICT-ympäristön yleiskuvaus: Top-10 toimijat Kustannukset vuodelta 2012 Suurimman järjestelmätoimittajan (CGI) laskutus (3 762 166 €) on reilut 27% toimiala- ja hallintosovelluksien arvosta (13 770 583 €) Yhdistetyt oman ICT-henkilöstön palkkakulut on toiseksi suurin yksittäinen kustannusten kohde

Johtopäätökset (1) ICT-kustannukset korreloivat melko hyvin asukasluvun suhteen Kuntia yhdistämällä tuskin saavutetaan merkittävää kokonaiskustannuksien laskua ICT-kuluissa Yksittäisillä osa-alueilla, erityisesti perustietotekniikkapalveluissa, palveluiden tuotteistamisella ja yhtenäistämisellä voidaan saavuttaa sekä kustannustason laskua että palvelutason nousua Jatkotyöstössä pitäisi keskittyä palvelutuotannon tehostamiseen mm. palveluiden sähköistämisellä ja verkostomaisen kaupunkivision tukemiseen tieto- ja viestintätekniikan keinoin Toimiala- tai sovelluskohtainen nykytilan kartoitus edellyttää sopimusten ja laskujen läpikäyntiä rivi riviltä ja se voidaan tehdä mikäli on riittävästi rajattu ja selkeä tarve Kustannusten seuraamisessa on hyvä ottaa käyttöön parhaita käytäntöjä (esim. Sipoossa kaikki ICT-laskut menevät tietohallinnon kautta ja lukuja seurataan ajantasaisesti – tästä voi johtua, että Sipoon ICT-kulu / asukas on korkein)

Johtopäätökset (2) On todennäköistä että kaikkia kustannuksia ei löydy oikeilta tileiltä, kustannuspaikoilta tai investoinnit ja kulut ovat sekaisin eikä kaikkia ole pystytty kohdentamaan oikein Virastot tekevät tietoisesti kirjauksia erilaisella logiikalla Kustannussäästöjen toteuttaminen edellyttää nykyisen markkinaympäristön murtamista Edellyttää JulkICT-strategian huomioimista myös KUK:n tietohallintostrategiassa Tietoliikennekuluissa ei olla huomioitu mahdollisten omien verkkoinvestointien kirjanpidollisia poistoja

Liitteet

Nykytila-analyysin yhteenveto Liikennevalot TIETOHALLINTO   KRITEERI NYKYTILAN EDUT NYKYTILAN HAITAT NYKYTILAN ARVOSANA ICT-PALVELUT Palvelujen saatavuus ja tehokkuus Sisäisesti tarjottavat palvelut on ajettu sisään, parantamisen varaa on. Erilaiset toimintatavat. Palvelulupausten puute. Kilpailukyky verrattuna Helsingin seutuun ja koko maahan Joustavuus ja kustannustehokkaiden ratkaisujen hakeminen. Kokonaisarkkitehtuurin puute. +1 Vaikutus yhdyskuntarakenteeseen ja asuntotuotantoon ja joukkoliikenteeseen N/A Ympäristövaikutukset Sosiaalinen eheys, segregaatio ja maahanmuuttajat Kirjastoissa mahdollisuus hyödyntää sähköisiä palveluita yleisöpäätteillä. Verkkosivut pääasiassa vain kunnan pääkielellä. Hallinnon tehokkuus ja paikallinen vaikuttaminen Palvelupisteet lähellä. Tietojärjestelmät ovat hajanaiset, sähköisten palveluiden saatavuus kuntalaisille on heikkoa. -1

ICT-ympäristön yleiskuvaus Älypuhelinten määrää ei ole seurattu. Tabletteja ja älypuhelimia ei hallita keskitetysti Päätelaitteet Työasemia vajaat 15 300 Etähallinta Käyttäjä- sovellukset Työasemissa pääasiassa Windows 7 Taulutietokoneissa Windows ja iOS Älypuhelimissa Windows, iOS ja Android Asiakas- sovellukset Potilas- tietojärjestelmä Suun terveydenhoito Varhais- kasvatus Sosiaali- toimi Henkilöstö- hallinto Käyttäjätuki (help desk ja lähituki) Taloushallinto Henkilöstöhallinnassa 3 erilaista järjestelmää, jotka kaikki ovat CGI:n toimittamia 4 erilaista potilastietojärjestelmää, joista 2 on CGI:n toimittamia Pegasos * 3 Finstar * 2 Effica Mediatri Effica * 5 Winhit *2 Pro Consona * 5 Effica * 2 Pro Consona * 4 Effica * 3 Pegasos *4 Prima * 2 Pro Economica InTime * 3 Raindance * 3 Pro Economica Sovellushallinta Yritysinfra Sähköinen arkisto Internet/intranet Sähköposti Käyttäjähallinta Yritysinfrassa on vähän yhteisiä sovelluksia (paitsi palvelinohjelmisto sähköpostiin, mikäli sähköpostia ei ole ostettu palveluna). Tietoliikenneinfrastruktuurissa runkoverkolle on yleensä olemassa vain yksi toimittaja, jollei runkoverkkoa rakenna itse. Arkki, X-Archive, KuntaToimisto Rondo, … EpiServer, AppRunner, Sharepoint, … Exchange / Ostopalvelu AD / sovelluskohtaiset hallinnat ICT Infra Valvonta, häiriönhallinta Ylläpito, huolto Kuituja: Elisa, Sonera, oma tuotanto / LAN ostopalvelu / oma tuotanto Suurin osa palveluista tuotetaan toimittajan palveluna tai muuten ostettuna operointina palvelukeskuksissa.