Energiaseminaari eduskunnassa 6.6.2008 Helsinki Prof. Pekka Ahtila Teknillinen korkeakoulu Teollisuuden energiatekniikka

Esityksen sisältö Energiakatselmuksien tuloksista Energiatehokkuus ja CHP Energiatehokkuuden tutkimuksesta Johtopäätökset

Prosessiteollisuuden energia-analyysi ATS = Alustava tehostamissuunnitelma TS = Tehostamissuunnitelma Lähde:

Energiansäästötoimien kumulatiivinen vaikutus Teollisuuden osuus kokonaissäästöstä (yht. 7,7 TWh/a) on 81% ja voimalaitosalan 15%. - Toimenpiteet vaatineet yht. yli 360 milj. euron energiansäästöinvestoinnit Kustannussäästö noin 150 milj. euroa vuodessa Sähkön osuus kokonaissäästöstä on noin 22 %. Hiilidioksidipäästöjen vähenemä noin 2,5 milj. tonnia vuodessa Lähde:

Integroidun sellu- ja paperitehtaan energiavirrat

Energiatehokkuuden mittarit ja potentiaalit (EPO) Lähde: EPO

Tutkimusryhmä TAMPERE UNIVERSITY OF TECHNOLOGY TKK Energiatekniikan laitos/ Energiatalous ja voimalaitostekniikka TKK Energiatekniikan Instituutti TTY Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos / Liikenne- ja kuljetustekniikka VTT Energia ja metsäteollisuus / Energiajärjestelmät VTT Materiaalit ja Rakentaminen / Energiatehokkaat järjestelmäratkaisut VTT Materiaalit ja Rakentaminen / Rakennustuotteiden ja -järjestelmien elinkaaren hallinta Finpro ry. (mukana hankkeen valmistelussa) Lähde: EPO

Tutkijoiden yhteistyötahot Johtoryhmä Motiva Ministeriöt TEM, LVM, YM EK Ohjausryhmät 3 kpl Teollisuus Rakennukset ja yhdyskunta Liikenne ja logistiikka Kootaan tapauskohtaisesti ministeriöistä, teollisuudesta, edunvalvontajärjestöistä, kuntasektorilta jne. Lähde: EPO

Hankkeen tavoitteet Kehittää yhdenmukainen, koko energiaketjun kattava energiatehokkuuden käsitteistö ja mittaristo. Tutkimus kattaa toimialat: teollisuus, logistiikka, liikenne, energiantuotanto, rakentaminen ja yhdyskunnat. Laskea kehitetyn laskentatavan avulla saavutettavissa oleva energiatehokkuuden tehostamispotentiaali. Tämän avulla voidaan tunnistaa energiatehokkuutta tukevat uudet keinot ja teknologiat (tutkimus- tai tuotekehitysvaiheessa olevat). Tuottaa ehdotus tulevaisuuden kansallisiksi energiatehokkuuden painopistealueiksi ja luoda perusta uusille koko energiaketjua palveleville liiketoimintamalleille.

Tavoiteltavat tulokset Uudet energiatehokkuuden mittarit energiatehokkuuden arviointiin Toimialakohtaisesti: kansallista kokonaisuutta tukevat energiatehokkuuspotentiaalit Ehdotus tulevaisuuden kansallisista energiatehokkuuden painopistealueista Kotimaisten yritysten uudet energiatehokkuuteen liittyvät liiketoiminta-mahdollisuudet (tuotteet ja palvelut) huomioiden koti- ja vientimarkkinat. Lähde: EPO

Aikataulu 2008 kevät – kirjallisuuskatsaukset, case –tutkimusten suunnittelu 2008 syksy – sektorikohtaiset mallit, case –tutkimukset 2009 kevät – potentiaalien laskenta 2009 syksy – yhteenveto Lähde: EPO

Johtopäätökset Suomen oltava valituilla aloilla muita edellä; keskeistä panostus tutkimukseen ja tuotekehitykseen Suomen teollisuuden energiatehokkuus perustuu integroituihin tehtaisiin ja niukkuuteen Teollisuudessa edelleen potentiaalia energitehokkuudessa Puuraaka-aineen arvosisällön käyttö maksimoitava Energiatehokkuuden tuotto parempi kuin pääliiketoiminnan Energiaklusteri Globalisaatio on mahdollisuus ja kvartaalitalous on riski (investoimattomuus)