Hyödynarviointi vesistöjen kunnostushankkeissa Lectio praecursoria Aika: 27.6.2001 Paikka: TTKK, Festia, pieni sali 1. Esittäjä:Hannu Majuri, TkL

Esimerkki määritelmistä ja niiden merkityksestä Vesistö määritellään ei tavalla jopa Pohjoismaissa Tulva-alue katsotaan vesialueeksi Ruotsissa mutta ei Suomessa Sovellus Pirkanmaalta: ”Järvvi on vesialuve, jonka ympärillä on rannat” (Nimim. Jammu AL 13.3.1998)

Vesistön kunnostamisen suppea määritelmä Vesistössä aiheutuneiden haittojen ja vahinkojen korjaaminen sekä vesistön tilan, käyttökelpoisuuden ja luonnontaloudellisen toimivuuden säilyttäminen tai parantaminen suoraan vesistöön kohdistuvilla toimenpiteillä

Yleistä vesistä Vuonna 2025 arvioidaan vesipulan kohdistuvan 67 %:iin maailman väestöstä 2000 kansainvälistä veteen liittyvää sopimusta 70 alueella kiistellään makean veden virtaamasta

Veden määrä

Vesistöt Euroopassa Järvien ravinnetaso on alentunut, järviveden laatu on usein heikko

Vesistä Suomessa Suomessa on asukasta kohti eniten maailmassa sisävesien pinta-alaa, rantaviivaa ja jokien vuotuista virtaamaa. Rantaviivaa 40 m/as, josta noin 20 m/as loma-asutukseen sopivaa 80 % Suomen luokitellusta järvipinta-alasta on erinomaista tai hyvää Maassamme 3000 rehevöitynyttä järveä fosforipitoisuuden avulla arvioituna, likimain sama määrä kuin laskettuja järviä

Vedenlaadun kehitys Suomessa v. 1990-1993 ->1994-1997

Vedenlaadun kehitys Pirkanmaalla

Kunnostuksen tarpeesta 2000 vesistöä ja 6700 km2 järvipinta-alaa kunnostuksen tarpeessa Ongelmat usein järvissä, joiden pinnan korkeutta on keinotekoisesti laskettu (virallisesti 1500-3000 kpl , yhteensä noin 5000 kpl) Luonto aiheuttaa mittavan muutoksen: 5000 vuoden päästä Päijänteen pohjoisosa on kuivaa maata sedimentaation ja maan kohoamisen vuoksi

Kunnostusten kustannuksista Vesialueiden hinnat ovat olleet 1990-luvun alussa keskimäärin noin 13 000 mk/vesihehtaari Vesistöjen kunnostuksien suunnittelu on viime vuosina maksanut 600 mk/vesihehtaari tai enemmän Kunnostaminen on maksanut noin 2200 mk/vesihehtaari

Maailman suurin ekologinen kunnostus Lahden Vesijärven Enonselältä poistettiin särkeä ja kuoretta tms. yli miljoona kiloa Vedenlaatu parani: huono - välttävä - tyydyttävä - hyvä. Kustannukset noin 100 000 mk/ha vuoden 2000 hintatasossa

Rahan tarve Vesistöjen kunnostamiseen tarvittaisiin noin 160 mmk/v Valtio osallistuu vuosittain noin 25 miljoonalla markalla

Kunnostussuunnitelmista Valmiina satoja, vuosittain hankkeita toteutuu noin 100 kpl. Keskimääräinen toteutumisaika 5-10 vuotta

Kenelle kunnostus kuuluu? Ongelman aiheuttajalle (vaikea toteuttaa käytännössä, jos aiheuttajia paljon ja pitkän ajan kuluessa) Hyödyn saajille Vapaamatkustajia on yleensä enemmän kuin aiheuttajiksi tai hyödynsaajiksi tunnustautuvia yhteensä. Ilmiö on maailmanlaajuinen (freerider)

Vesistöt Suomessa Ovat kansallismaisemamme arvokkain osa, sen ydin Vesistöt tulee jättää tuleville sukupolville ainakin yhtä hyvässä kunnossa kuin ne saimme, tai parempina

Tehopyyntiä Lahden Vesijärvellä

Kuva: Copyright Esko Kuusisto