KESTÄVÄ KEHITYS JA RAKENNUSTEN JA RAKENTAMISEN ENERGIAN KÄYTTÖ

Miksi kestävä kehitys? Ihmisten toimet kuluttaneet paljon luonnonvaroja ja kuormittaneet ympäristöä Kehittyvät maiden asukkaat haluaa nostaa elintasoon Maailman kokonaistuotanto voi moninkertaistua nykyisestä 2050 mennessä IEA:n (kansainvälinen energiajärjestö) mukaan kamppailu ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on jo hävitty Kasvu tulee väistämättä moninkertaistamaan myös luonnonvarojen käytön Maailmassa tulee olemaan pulaa myös kaikkein perustavimmista resursseista kuten vedestä ja ruoasta Lähde: Antti Kasvion luento 20.9.2012

Lähde: Antti Kasvion luento 20. 9 Lähde: Antti Kasvion luento 20.9.2012 ja Ihminen, ympäristö ja kulttuuri (http://www02.oph.fi/etalukio/historia/ihminen/ihminen.html# )

Suomen bruttokansantuotteen volyymi-indeksi, 1926=100 Lähde: Tilastokeskus [viitattu: 14.2.2013]. Saantitapa:http://193.166.171.75/Dialog/Saveshow.asp

Lähde: SUOMEN ENERGIAVISIO 2030 – YHTEENVETO, VTT PROSESSIT

Energian käyttö Suomessa Lähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Energian hankinta ja kulutus [verkkojulkaisu]. ISSN=1799-795X. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 13.2.2013]. Saantitapa: http://tilastokeskus.fi/til/ehk/tau.html

Rakennusten ja rakentamisen energiankäyttö Rakennusten lämmitys, huoneisto- ja kiinteistösähkö kattavat noin 38 % ja rakennustarvikkeiden valmistus ja rakentaminen noin 4 % koko Suomen energian loppukäytöstä Yhteensä 42% Lähde: Suomen toinen kansallinen energiatehokkuuden toimintasuunnitelma NEEAP-2, 2011

Lämmityksen osuus 54% Lähde: Tilasto: Asumisen energiankulutus [verkkojulkaisu]. ISSN=2323-3273. 2011, Liitetaulukko 2. Asumisen energiankulutus energialähteittäin vuonna 2011, GWh . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 12.2.2013]. Saantitapa: http://www.tilastokeskus.fi/til/asen/2011/asen_2011_2012-11-16_tau_002_fi.html Lämmityksen osuus 54%

Asumisen energiankulutuksesta yli 80% lämmitykseen Lähde: Tilasto: Asumisen energiankulutus [verkkojulkaisu]. ISSN=2323-3273. 2011. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 13.2.2013]. Saantitapa: http://tilastokeskus.fi/til/asen/2011/asen_2011_2012-11-16_tie_001_fi.html

RAKENNUSKANNAN LÄMMITYSENERGIAN SÄÄSTÖARVIO Lähde: TkT Pekka Tuomaala 2008, Rakennuskannan ja rakennusten energiankäyttö, VTT

Rakentamisen näkymiä Yhden vuoden uudisrakennustuotannon määrä on reilu prosentti koko rakennuskannasta Nykyisestä rakennuskannasta arvioidaan vuonna 2050 olevan jäljellä vielä noin 75 % Korjausrakentamisen arvioidaan jatkuvan merkittävänä 2010- ja 2020-luvuilla mm. julkisivujen ja putkistojen korjaustarpeen vuoksi Asuinrakentamisessa taloudelliset panokset korjausrakentamiseen ja uudisrakentamiseen ovat lähes yhtä suuret Lähde: Suomen toinen kansallinen energiatehokkuuden toimintasuunnitelma NEEAP-2, 2011

Suomen kansalliset energiatehokkuus toimet 2020 mennessä Suurimmat energiansäästöt saavutetaan rakennuksissa rakentamismääräykset (korjausrakentaminen 2013) pientalojen lämpöpumput öljylämmitteisiin pientaloihin kohdistuvat toimet Valtionhallinnolla vuoden 2015 jälkeen rakennettavissa, korjattavissa ja vuokrattavissa rakennuksissa tavoitteena on passiivitalo Lähde: Suomen toinen kansallinen energiatehokkuuden toimintasuunnitelma NEEAP-2, 2011

Valtiovallan toimia opetuksessa Kestävä kehitys sisältyy ammatillisiin perustutkintoihin vuodesta 2010 Oppilaitoksille kehitettyjä työkaluja ovat mm. oppilaitosten kestävän kehityksen sertifiointi ja Vihreä lippu

Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen…. kiihtyvä ilmastonmuutos, tulevaisuuden ilmasto 2050? Rakenteet paksunevat eristepaksuuksien kasvattaessa Rakenteen kosteustekninen toiminta muuttuu vaipan läpi tapahtuvien lämpöhäviöiden vähentyessä Tehokkaampia lämmöneristemateriaaleja käytetään uusissa paikoissa, vaikuttaa rakenteen kosteustekniseen, rakenteelliseen ja palotekniseen käyttäytymiseen sekä käytännön toteutukseen Lähde: Tampereen teknillinen yliopisto. Rakennustekniikan laitos. Rakennetekniikka. Tutkimusraportti 160. 2012

Lämmöneristyksen lisäyksestä seuraa rakenteiden ulko-osien viileneminen ja suhteellisen kosteuden nousu perinteisten rakenteiden kosteustekninen toiminta voi heikentyä rakennusaikaisen kosteuden kuivumiseen on varattava enemmän aikaa rankarakenteiden rungon ylimitoitusta eristeen läpi tehtyjen kannatusten ja ripustusten rasitukset kasvavat, =>paksumpia =>suurempia kylmäsiltoja Lähde: Tampereen teknillinen yliopisto. Rakennustekniikan laitos. Rakennetekniikka. Tutkimusraportti 160. 2012

Lämmöneristyksen lisäyksestä seuraa liitoksissa ja liikuntasaumoissa tulee huomioida paksujen eristekerrosten kokoonpuristuminen ja liikkeet ilmatiiviyden merkitys korostuu Ilmanvaihdon oltava riittävää rakenteiden vikasietoisuus heikkenee rakennusaikainen kosteudenhallinta huolellinen rakentaminen Lähde: Tampereen teknillinen yliopisto. Rakennustekniikan laitos. Rakennetekniikka. Tutkimusraportti 160. 2012

RAKENNUSTEN ENERGIAN KÄYTÖN TRENDIT JA INVESTOINTIKUSTANNUSTEN KASVU kWh/m2a Lähde: TkT Pekka Tuomaala 2008, Rakennuskannan ja rakennusten energiankäyttö, VTT

Rakenne toimii kosteusteknisesti… kantavat rakenteet ja tuulensuojan sisäpuolella olevat materiaalit eivät saa homehtua (homeindeksin oltava < 1) rakenneosissa, jotka ovat helpommin vaihdettavissa, vähäinen mikrobikasvusto voidaan hyväksyä Lähde: Tampereen teknillinen yliopisto. Rakennustekniikan laitos. Rakennetekniikka. Tutkimusraportti 160. 2012

Lämmöneristepaksuuden kasvattaminen Ei juuri muutoksia rakenneosaan Kuorimuuriseinät Eristerapatut kivirakenteiset seinät, etenkin ohutrappaus- eristejärjestelmä Peltisandwich- ja peltirankaelementit Kevytsorakatot (myös EPS/PUR + kevytsora) Lähde: Tampereen teknillinen yliopisto. Rakennustekniikan laitos. Rakennetekniikka. Tutkimusraportti 160. 2012

Lämmöneristepaksuuden kasvattaminen Joitakin muutoksia rakenneosaan Betonisandwich-elementit Puurankaseinät Harkkoseinät Mineraalivilla- ja EPS-eristetyt umpikatot Kevytbetonikatot Maanvastaiset alapohjat Ontelolaatta-alapohjat Lähde: Tampereen teknillinen yliopisto. Rakennustekniikan laitos. Rakennetekniikka. Tutkimusraportti 160. 2012

Lämmöneristepaksuuden kasvattaminen Muutoksia rakenneosaan Yksiaineiset kevytbetoniseinät ja -alapohjat Hirsiseinät Harkkoseinät Puurakenteiset vasakatot Puuristikkokatot Puukorotetut katot Puurakenteiset ryömintätilaiset alapohjat Tiiliverhotut puurankaseinät korkeissa rakennuksissa Lähde: Tampereen teknillinen yliopisto. Rakennustekniikan laitos. Rakennetekniikka. Tutkimusraportti 160. 2012