Kylmä sota Aasiassa: Korea: Japani oli toisessa maailmansodassa miehittänyt Korean niemimaan Elokuussa 1945 Neuvostoliitto tuli mukaan sotaan Japania vastaan ja eteni osittain Koreaan Japanin antautuessa pohjoisosa Koreaa jäi Neuvostoliiton haltuun, eteläosa USA:lle. Rajan kulki 38. leveyspiiri Korea piti yhdistää ja suunniteltiin vaaleja Neuvostoliitto ei suostunut toteuttamaan vaaleja ja Korea jäi jaetuksi 38. leveyspiirin mukaan Pohjois-Korean johtoon tuli Kim Il Sung ja Pohjois-Koreasta tuli kommunistinen Stalin tuki ja aseisti Kim Il Sungia USA:ssa analyytikot jo varoittelivat, että Kim Il Sung on Stalinin marionetti!

Kim Il-Sung johti Pohjois-Koreaa aina vuoteen 1994, jolloin hän kuoli Kim Il-Sung johti Pohjois-Koreaa aina vuoteen 1994, jolloin hän kuoli. Hänen poikansa Kim Jong Il on jatkanut maailman suljetuimman ja ankarimman diktatuurimaan johtamista

Taustaa USA:n toiminnalle: Tammikuussa 1950, presidentti Trumanin johdolla tehtiin selvitys USA:n tulevista sotilaallisista tarpeista. Taustalla Berliinin saarto 1948 - 1949 ja Kiinan muuttuminen kommunistiseksi 1949. NSC-68 (raportti kansallisista turvallisuustarpeista) Pääsisältö: Neuvostoliiton aggressioiden ja leviämisen estämiseksi oli kohennettava tavanomaisen aseistuksen tilaa. Ydinaseet eivät yksin riittäisi, koska niiden käyttö oli erittäin ongelmallista * Toisaalta, jo 1946 oli muotoutunut ”Trumanin oppi”, jonka mukaan kaikkia kommunismin uhkaa vastustavia hallituksia oli tuettava. Tämä oli johtanut mm. Marshall-apuun Euroopassa 1947-1949

Sodan alku: Korean Sota: Kesäkuussa 1950 Pohjois-Korea hyökkäsi kohti etelää USA oli keskittänyt huomionsa Eurooppaan. Esim. Berliinin saarto 1948-49 ja kansandemokratioiden perustaminen olivat tehneet Euroopasta alkaneen kylmän sodan päänäyttämön. USA oli myös vähentänyt tavanomaista aseistustaan 1945-1950. Uudet sotilasstrategiat lähtivät siitä, että turvallisuus voidaan taata ydinaseella. Neuvostoliiton tultua 1949 mukaan ydinasemaaksi ja Korean sodan alettua, sotilasoppeja jouduttiin uusimaan kovalla kädellä. USA oli itse asiassa sotilaallisesti aika heikko Aasiassa (ainakin maavoimien osalta) => se alkoi kasvattaa tavanomaista aseistusta. * Aluksi Koreaan lähetettiin kenraali Douglas McArthurin johdolla 4 vajaata divisioonaa, n. 50 000 miestä.

Douglas McArthur oli toisen maailmansodan sankari Hänen kokemuksensa maihinnousuoperaatioista ja muutenkin sodasta Aasiassa auttoivat YK:ta ja USA:ta Hän kuitenkin ajautui ristiriitoihin Trumanin kanssa ja arvosteli hänen toimintaansa. Poliitikot joutuivat käymään rajoitettua sotaa, McArthur taas sotilaana olisi halunnut murskata vihollisen kokonaan - ja nopeasti! Siksi Truman erottikin McArthurin Korean sodan loppupuolella – jottei välit Kiinaan ja NL:oon kävisi liian tulenaroiksi

Sodan vaiheet: Aluksi kesällä/syksyllä 1950 Pohjois-Korea eteni murskaavalla voimalla Etelään. Sillä oli käytössään n. 135 000 sotilasta Pusanin alue kaakkois-EteläKoreassa oli viimeinen Etelä-Korean armeijan vastarintapesäke USA tuli mukaan siis kreivin aikaan, juuri kun Etelä-Korea oli romahduspisteessä 15.9.1950 USA teki rohkean siirron: Maihinnousu Inchonissa, pohjoiskorealaisten selustassa yllätti vihollisen ja katkaisi sen yhteydet Pohjois-Koreaan Tämän jälkeen McArthurin johdolla Pohjois-Korean joukot työnnettiin 38. leveyspiirin yli.

Inchonissa nousi maihin Kenraali Almondin 10. armeijakunta Joukot vapauttivat Seoulin 28.9. ja etenivät siitä edelleen koilliseen ja itään

Sota laajenee ja pitkittyy: Mao oli varoittanut USA:ta etenemästä 38. leveyspiirin yli. Tätä pidettiin USA:ssa bluffina. McArthur eteni pitkälle Pohjois-Koreaan, ja oli jo melkein vallannut sen kokonaan. Marraskuun lopulla kiinalaiset sitten hyökkäsivät. YK:n joukoilla oli suuria vaikeuksia torjua hyökkäys, ja ne joutuivat perääntymään takaisin 38. leveyspiirin tasalle Tämän jälkeen, v. 1951-1953 sota muuttui melko liikkumattomaksi asemasodaksi. Stalinin kuolema ja kommunistimaiden sotaväsymys avasivat tien rauhaan heinäkuussa 1953. Korea jäi kahtia jaetuksi!

Korean sota ja YK: Korean sodasta tuli testi myös hiljattain perustetulle YK:lle USA:n ja NL:n kiistojen vuoksi Neuvostoliitto ei osallistunut turvallisuusneuvoston toimintaan, mikä helpotti USA:n toimintaa YK:ssa => USA sai puolelleen kaikkiaan toistakymmentä valtiota. Virallisesti kyse oli siis YK:n operaatiosta, mutta pääpainon sotilaallisista operaatioista kantoi USA

Sodan hinta ja opetukset: Pohjois-Korea ja Kiina menettivät kaikkiaan 1.5 – 2 miljoonaa sotilasta ja siviiliä USA/YK menetti 88 000 kuolleina (23.300 USA) Kaikkiaan 459460 kuollutta/haavoittunutta, joista n. 300 000 Etelä-Koreasta USA oppi, että kommunismia levitetään aseellisesti kaikkialla maailmalla, Eurooppa ei ollutkaan enää ainoa näyttämö kylmässä sodassa Samalla opittiin, ettei ydinaseistus poistanut tarvetta voimakkaaseen tavanomaiseen aseistukseen Toisaalta huomattiin, että rajoitettu sodankäynti oli mahdollista toteuttaa, tietyin varauksin. Korean sotaan oli suoraan tai välillisesti osallistunut USA, Kiina ja Neuvostoliitto, mutta supervaltojen sodalta oli vältytty

Vietnam: Ensimmäinen sota Vietnam oli osa Ranskan siirtomaaimperiumia Aasiassa ”Ranskan Indokiina” = Vietnam, Laos, Kamputsea 1946 Ho Tsi Minhin kommunistit julistivat Vietnamin itsenäiseksi ja alkoi sota Ranskalaisia vastaan Ranskalle suuri tappio Dien Bien Phussa 1954 => Ranska vetäytyi. Genevessä rauha 1954, Vietnam jäi kahtia jaetuksi, pohjoinen oli kommunistinen ja etelä ei-kommunistinen USA tuki taustalla Etelä-Vietnamia patoamispolitiikan mukaisesti Vuodesta 1957 Viet Cong sissiliikkeen toimintaa etelä- Vietnamissa

Dien Bien Phun laaksossa joutui saarroksiin melkein 20 000 ranskalaista sotilasta. Laskuvarjojääkärit ja ilmateitse annettu huoltokaan eivät pelastaneet joukkoja Vietminh oli suurin ponnistuksin tuonut laaksoa ympäröiville kukkuloille 100 000 sotilasta ja tykistöä USA vastasi jo tässä vaiheessa suuresta osasta ranskalaisten sotakustannuksia – Korean sodan läksy oli mennyt perille!

Vietnamin sodasta teki haastavan sen maasto- ja ilmasto-olosuhteet sekä sijainti Sissit pystyivät tuomaan Etelä-Vietnamin puolelle joukkoja ja tarvikkeita ns. Ho Tsi Minhin reittiä pitkin, eli Laosin puolelta Koska USA:n joukot eivät saaneet toimia Laosissa tai Kamputseassa, heidän oli vaikea torjua sissien iskuja rajan yli

Vietnam: Toinen sota: USA alkoi kouluttaa etelän joukkoja kommunismin vastaiseen taisteluun 1965 USA:n sotilaita mukaan, jatkuvasti laajeneva sota. Sodassa olivat vastakkain: Kommunistiset Viet Cong sissit Etelä-Vietnamissa + pohjois-vietnamin armeija (ARNV) USA + Etelä-Vietnamin armeija, joka oli USA:n aseistama ja kouluttama v. 1969 noin ½ miljoonaa amerikkalaista Vietnamissa V. 1968 TET – offensiivi, Viet Congin raju hyökkäys => USA:ssa sodanvastainen ilmapiiri lisääntyi 1973 viimeiset USA:laiset pois Vietnamista, 1975 Pohjois-Vietnam voitti sodan, ja Vietnam yhdistyi 1976 kommunistiseksi.

Tekninen ylivoima oli USA:lla. Helikopterit tlivat käyttöön evakuoinneissa, joukkojen siirtelyssä ja ilmatuessa. Tässä kuvassa tulitukea antava helikopteri. Lisäksi käytettiin defoliantteja, napalmia, fosforipommeja. Pohjois-Vietnamin kaupunkeja pommitettiin rajusti

Miksi USA hävisi Vietnamin sodan? Sotilaallisesti USA oli ylivoimainen, kommunistien tappiot olivat yli kymmenkertaiset USA:an verrattuna. Poliittisesti USA:n asema oli kuitenkin tukala! Vietnamin sodan aikana tapahtui myös liennytystä. Saksojen suhteet paranivat ja solmittiin aserajoitussopimuksia USA:n ongelmana oli pitää yllä (tarpeeksi)hyvät suhteet Neuvostoliittoon, ja Neuvostoliitto tuki Pohjois-Vietnamia. Pohjois-Vietnamia ei siis voinut rusentaa kovalla kädellä vaarantamatta liennytystä Neuvostoliiton kanssa Tästä syystä esim. joukkoja oli Vietnamissa vähemmän, kuin kenraalien mielestä oli tarpeen sodan voittamiseksi Rauhanliike USA:ssa. Tappionsietokyky oli alhainen. Vietnamilaisilla sen sijaan oli korkeampi sietokyky tässä mielessä USA:n teknologia ei maaston takia antanut niin suurta teknistä ylivoimaa. Sissien erottaminen siviileistä ongelma, sissien tuhoaminen siksi vaikeaa => esim. My Lain verilöyly

Kiina: 1930 – luvulla Kiinassa vastakkain Mao Tse Tungin kommunistit sekä Tsian Kai Sekin Kuomintang – puolue. Japanin vastainen sota 1937 alkaen yhdisti nämä yhteistä vihollista vastaan Vuoden 1945 jälkeen taas sisällissota. Maon kommunistit voittivat ja 1949 perustettiin Kiinan kommunistinen kansantasavalta Taiwan jäi ei-kommunistiseksi Kiinaksi! Kiinan välit poikki Neuvostoliittoon 1960-luvun alussa. Jopa rajakahakka Ussur – joella Suhteet lämpenivät USA:an 1970-luvun alussa Kiinan talous & yhteiskunta 1958 ”suuri harppaus” yritys teollistaa Kiina nopeasti =>nälänhätää ja taloudellinen katastrofi 1966 – 1976 ”kulttuurivallankumous” ja toisinajattelijoiden vaino MAO kuoli 1976 => hidas uudistuminen. Talous avautunut , mutta kommunismista ei luovuttu Esim. 1989 demokratialiikkeen verinen murskaaminen taivaallisen rauhan aukiolla