Vuoden 1918 sota

Nimi kertoo tulkinnasta Vapaussota Kansalaissota Veljessota Sisällissota Luokkasota Punakapina

Tilanne maassa Suomen itsenäistyessä Maassa 40 000 venäläistä sotilasta Kansa oli jakaantunut työväestöön ja porvaristoon Työväenliike vaati uudistuksia työoloihin ja lainsäädäntöön Luottamus porvarilliseen eduskuntaan horjui Suojeluskunnat ja punakaartit Työväenliike radikalisoitui, bolševikit tukivat Taloudellinen tilanne heikko Elintarvikepula Hintojen nousu työttömyys

Maahan ryhdyttiin luomaan oma järjestysvalta 1 2.1.1918 Senaatin joukkojen ylipäälliköksi Carl Gustaf Mannerheim Suojeluskunnista maan virallinen sotavoima 2 5.1 Hallitus pelkäsi sosialistien vallankaappausta Helsingissä Sosialisteilla maltillinen ja radikaali linja Joukkoja alettiin kerätä Etelä-Suomessa Pohjanmaalla vankka tuki hallituksella Vaasasta hallituksen ”pääkaupunki ”

Sota alkaa 27.1 punakaartit asetetaan taisteluvalmiuteen 28.1 suojeluskunnat alkavat riisua venäläisiä aseista Pohjanmaalla 28.1 punakaartilaiset valtasivat Helsingin

Sodan osapuolet Valkoiset Suojeluskunnat N. 70 000 miestä Senaatin joukkoja porvaristo Tukialuetta Pohjanmaa Vahvuutena kokeneet upseerit ja jääkärit, jotka Saksasta Suomeen helmikuussa Ruotsalaisia vapaa-ehtoisia Yleinen asevelvollisuus käyttöön takavarikoivat aseita punaisilta, aseita myös Saksasta

Punaiset Punakaartit Työväestö, sosialistit n. 80 000 taistelijaa 3 000 - 4000 venäläistä ? Työväestö, sosialistit Tukialuetta Helsinki ja etelän suuret kaupungit Oma hallitus, kansanvaltuuskunta, johdossa Kullervo Manner aseita Venäjältä Ongelmia: kokemattomat taistelijat, heikko koulutus Demokraattinen päätöksenteko hidas

Avaa kansallisarkiston sivu http://www.narc.fi/1918verkkonayttely/1918.htm Vaasan senaatin julistus Suomen kansalle 28.1.1918. (Päämaja 1918, ylipäällikkö; k. 9) Mitä syitä senaatti näki kansalaissodan puhkeamiselle? Myös punaisen kaartin esikunta Varkaudessa antoi oman julistuksensa 28.1.1918. Miten punakaartilaiset tulkitsivat sodan syitä?

Sodan kulku Aluksi punaiset pyrkivät etenemään pohjoiseen, mutta hyökkäys tyrehtyi nopeasti huhtikuussa valkoiset valtasivat suurhyökkäyksessä Tampereen ja saksalaiset tunkeutuivat Etelä-Suomeen vallaten Helsingin Punaiset pakenivat itää kohti, kansanvaltuuskunta Pietariin Valkoiset tukkivat reitin itään Kumpikin osapuoli syyllistyi valtaamillaan alueilla terroriin Sota päättyi 15.5 valkoisten voittoon ja voitonparaatiin Helsingissä 16.5.1918

Tampereen valtaus oli Skandinavian suurin taistelu siihen mennessä Kuoli n. 2000 punaista ja 600 valkoista

Tuhoutunutta Tamperetta

Valkoiset harjoittivat ”pikaoikeudenkäyntejä” punaisia vastaan

Sodan loppulasku lisäksi Kuolintapa Punaiset Valkoiset Muut Yht. Kaatunut 5 199 3 414 790 9 403 Teloitettu, ammuttu, murhattu 7 370 1 424 926 9 720 Kuollut vankileireillä 11 652 4 1 790 13 446 Kuollut vankileireiltä vapauduttuaan 607 - 6 613 Kadonnut 1 767 46 380 2 193 Muut kuolintavat 443 291 531 1 265 Kaikki yhteensä 27 038 5 179 4 423 36 640 80 000 punavankia: Tammisaaren vankileiri ja Suomenlinnan vankila n. 15 000 lasta jäi orvoksi Kansan jako punaisiin ja valkoisiin jyrkkeni

Sota ja Kainuu Poliittinen tietoisuus kasvoi vuoden 1905 suurlakon jälkeen Työväenyhdistyksiä, nuorsuomalaisten ja maalaisväen liiton paikallisosast. Kannatusta perustuslailliselle linjalle aktivistit muodostivat vastarintakeskuksia Kajaaniin ja Hyrynsalmelle Osa aktivisteista lähti Saksaan saamaan sotilasoppia Syksyllä -17 perustettiin Kajaanin suojeluskunta, muualla seurattiin esimerkkiä V. 1917 perustettiin useisiin Kainuun kuntiin työväen järjestyskaartit Sodassa kainuulaisia sekä vakoisten että punaisten riveistä punaisten lähtö taisteluihin oli vaikeaa punaisia pakeni kutsuntoja Venäjälle, osa pyrki punaisten joukkoihin Kainuussa sota-aika sujui suhteellisen rauhallisesti, punaisia vangittiin 42 valkoista kainuulaista kaatui, punaisten puolella kolme Yhdeksän punaista teloitettiin ja 31 kuoli vankilassa Punaisen terrorin seurauksena kuoli kolme kainuulaista ja kadonneiksi julistettiin sodan päätyttyä 13 henkilöä