Yrittäjyys HAAGA-HELIA amk:ssa -Yrittäjyysstrategiasta opetukseen 29.4.2008 Veli-Matti Lamppu koulutusasiamies

AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNON SUORITANEIDEN SIJOITTUMINEN 2000 - 2004 -tilanne 2004 lopussa

Koulutustaso kohoaa Yrittäjien ja Suomen 20-64 –vuotiaan väestön koulutuspohja vuonna 2007 Perus-aste Ylioppilas Ammatillinen koulutus Opisto-tasoinen koulutus Ammatti-korkea-koulutus Yliopisto Lähde: Suomen Yrittäjät, jäsenrekisteri 5/2007, Tilastokeskus 31.12.2006

AMMATTIKORKEAKOULUJEN YRITTÄJYYSSTRATEGIA Arene ry:n yrittäjyysstrategia vahvistaa ammattikorkeakoulujen roolia yrittäjyyden edistäjinä muuttuvassa globaalissa toimintaympäristössä Visio: ”Ammattikorkeakoulusta menestyväksi yrittäjäksi” Tavoitteet: Joka seitsemäs amk-tutkinnon suorittanut on aloittanut yrittäjäuran 10 vuoden kuluessa tutkinnon suorittamisesta Edistetään yrittäjäpolvenvaihdoksia Jokainen tutkinnon suorittanut on omaksunut sisäisen yrittäjyyden Yritykset ovat innovaatio- ja osaamispohjaisia Vuonna 2015, 4/10 yrittäjästä on suorittanut tutkinnon amk:ssa Amk -pohjaisten yrittäjien yritystoiminnan lopettaminen on selvästi keskimääräistä alempi Amk:t tuottavat kilpailukykyä parantavia palveluja

Poimintoja HAAGA-HELIA amk:n yrittäjyysstrategiasta yrittäjyys kaikille opiskelijoille uravaihtoehto opiskelijoille valmiuksia yrittäjyyteen ja yritystoiminnan ymmärtämiseen amk:n strateginen valinta ja toimintatapa yrittäjyyttä tuetaan oman yrityksen perustaminen (esim. esihautomo) yritystoiminnan kehittäminen VISIO 2012: HAAGA-HELIA on Metropolialueen vaikuttavin palvelusektorin ja yrittäjyyden kehittäjä

Yritysten määrä lisääntyy Yritysten määrän kehitys Yhteensä 250 378 yritystä vuonna 2006. Vertailukelpoisesti n. 244 000. Lähde: Tilastokeskus, Yritysrekisteri

Eläköitymisen aiheuttama työvoimatarve julkisella sektorilla

Ammatti-ihmisistä pulaa Yritysten kehittämisen pahin este, % yrityksistä Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy 2007

Palvelusektori kasvaa Yritysten määrän kehitys toimialoittain Lähde: Tilastokeskus

Naisyrittäjien määrä lisääntyy Yrittäjät sukupuolen mukaan Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus

Yrittäjien sukupuoli vuonna 2006 Naiset Miehet Osuus yrittäjistä (%) 33 67 Osuus yksinyrittäjistä (%) 39 61 Osuus työnantajayrittäjistä (%) 24 76 Suomessa naisten osuus yrittäjistä (pl. maatalous) on EU-maiden korkein Suomalaisten naisyrittäjien koulutustaso on hieman EU-15 keskiarvoa korkeampi Lähde: Tilastokeskus

Yrittäjyys on aiempaa houkuttelevampi vaihtoehto Jos saisi valita yrittäjä- ja palkansaajauran välillä… Lähde: Flash Eurobarometer 192, 2007

Jos saisi valita yrittäjä- ja palkansaajauran välillä… - kehitys, Suomi Lähde: Flash Eurobarometer 192, 2007.

Yrittäjyydellä on hyvä imago Suomessa Yrittäjyyden imago Lähde: Flash Eurobarometer 192, 2007

NUORTEN AJATUKSIA YRITTÄJYYDESTÄ Ryhtyisinkö yrittäjäksi? N = 417, ikä =16-29 v En perusta yritystä % Pohdin yrityksen perus-tamista Ei vas-tausta Koko aineisto kaikki 27 69 4 Sukupuoli nainen 33 65 2 mies 17 76 6 Koulutustausta ei tutkintoa 23 74 3 ammatillinen koulutus 25 ammattikorkeakoulu 32 68 korkeakoulu 38 53 10 Lähde: Paakkunainen, K., ”Alkaisinko yrittäjäksi?”, 2007.

NUORTEN AJATUKSIA YRITTÄJYYDESTÄ Minkä alan yrityksen perustaisin? N = 417, ikä =16-29 v Suosituimmat alat Sukupuoliorientoituneisuus Kodinsisustus- ja muut (erikois)liikkeet Naiset Sosiaali- ja terveyspalvelut Kauneudenhoito ja vaatetus Ravintola ja ruoka sekä matkailu-palvelut Tekniikka, metalli, rakennus, energian tuotanto Miehet Eläimet ja luonto sekä elämykset Asiantuntijakonsultointi, suunnittelu- ja tutkimuspalvelut Neutraali Kulttuuri-, ohjelmisto- ja mediapalvelut Urheilu, kuntoilu ja liikunta Autoilu, kuljetus ja liikenne Tietotekniikka / Atk Lähde: Paakkunainen, K., ”Alkaisinko yrittäjäksi?”, 2007.

NUORTEN AJATUKSIA YRITTÄJYYDESTÄ Miten tehostaisin yrittäjyysopetusta NUORTEN AJATUKSIA YRITTÄJYYDESTÄ Miten tehostaisin yrittäjyysopetusta? 1. sivu N = 417, ikä =16-29 v Samaa mieltä % Eri mieltä Ei mieli-pidettä % Työssäoppimista tulee ratkaisevasti lisätä 69 14 17 Eri opetustunneilla tulisi luoda omia tuotteita oppilaan itsenäisen aktiivisuuden kehittämiseksi 63 15 23 Opetuksessa tarvittaisiin lisäaikaa kehittää kullekin räätälöityjä taitoja ja mielikuvitusta 11 26 Yrittäjäjärjestöjen tulisi enemmän päästä kouluihin 61 16 22 Virtuaaliyrityksiä ja sijoituskilpailuja tulee kokeilla opetuksessa 12 28 Koulun opinnäytteitä, harjoituksia ja töitä tulee paremmin liittää pien- ja keskisuuriin yrityksiin 59 27 Kouluun tulisi perustaa yritys esim. koulun kioskitavaroiden tai lähiseudun nuorisopalvelujen tuottamiseksi 54 32 Lähde: Paakkunainen, K., ”Alkaisinko yrittäjäksi?”, 2007.

NUORTEN AJATUKSIA YRITTÄJYYDESTÄ Miten tehostaisin yrittäjyysopetusta NUORTEN AJATUKSIA YRITTÄJYYDESTÄ Miten tehostaisin yrittäjyysopetusta? 2. sivu N = 417, ikä =16-29 v Samaa mieltä % Eri mieltä Ei mieli-pidettä % Riskinottamista, markkinointia ja pelisilmää tulisi virittää peruskoulussa leikkien ja pelien avulla 54 22 26 Aineopetuksen (esim. taide, liikunta, yritys-kasvatus) tulisi huomioida paremmin yhteiskunnan ja markkinoiden kysyntä 47 20 33 Yritysten tulisi saada lisäkorvauksia työpaikoissa oppimisesta 42 39 19 Luokkahuoneopetuksen on väistyttävä ongelma- ja toimintakeskeisten työmuotojen tieltä 36 34 30 Liiketalous ja yrityskokeilut eivät sovi sivistyskouluun 8 68 24 Lähde: Paakkunainen, K., ”Alkaisinko yrittäjäksi?”, 2007.

Teemoja paneeliin Arvioikaa omasta näkökulmastasi Haaga-Helia amk:n yrittäjyyteen liittyvän toiminnan tilannetta tällä hetkellä Miten yrittäjyys näkyy Haaga-Helia amk:n strategisena valintana ja toimintatapa Kolme keskeisintä toimenpidettä Haaga-Helian yrittäjyystoiminnan kehittämisessä yrittäjyysstrategioiden suuntaisesti –Miten päästä visioon? Mikä on henkilöstön osaaminen ja sitoutuminen yrittäjyyttä edistävään toimintaan? Mikä on Haaga-Helia amk:nrooli aluekehitystehtävässä ja opettajakoulutuksessa?

Hallitusohjelma 2007 - 2011 KOULUTUS Yrittäjyyskasvatusta monipuolistetaan ja laajennetaan Koulutuksen nopeuttaminen ja kattavuus ikäluokassa Ennakointi ja rahoitus Ennakointijärjestelmä uudistetaan Arviointitoimintaa selkeytetään ja tuloksellisuusrahoitusta nostetaan Varmistetaan opettajien säännöllinen täydennyskoulutus Perus- ja ammatillinen koulutus Keskeyttämistä ja pudokkuutta vähennetään Maahanmuuttajien kotoutusta työllistymistä edistetään koulutuksella Oppisopimuskoulutusta vahvistetaan ja lisätään Ammatillisen koulutuksen työelämälähtöisyyttä lisätään Korkeakoulut Yliopistoja ja ammattikorkeakouluja kehitettään duaalimallin pohjalta Ammattikorkeakoulujen työelämäyhteyttä ja alueellista vaikuttavuutta vahvistetaan Yliopistojen autonomiaa lisätään Opintoraha +15 % ja tuloraja +30 % kannustaen valmistumista tavoiteajassa

Yrittäjyysopetus vahvistuu kaikilla koulutusasteilla Perus- ja lukio-opetuksessa yrittäjyys kaikki opinnot läpäisevänä aihekokonaisuutena Opetussuunnitelmaperusteisissa ammatillisissa perustutkinnoissa opintoviikkojen määrää kasvatetaan nykyisestään 5 ov:lla (pakollinen) ja 10 + 10 ov:lla (valinnainen) Näyttötutkintoperusteisissa ammatillisissa opinnoissa yrittäjyys on sekä läpäisevänä aiheena että ammattialasta riippuen joko vapaasti valittavina, valinnaisina tai pakollisina opintoina Ammattikorkeakouluilla yhteinen yrittäjyysstrategia, jossa sekä laadullisia että määrällisiä tavoitteita yrittäjyysopetukselle Yliopistot vahvistaneet yrittäjyysopetustaan Myös opettajakoulutuksessa yrittäjyyden osuus vahvistunut