SIK:n historiaa, säännöt ja muuta yleistä talous hallitustyöskentely Teknillisen korkeakoulun Sähköinsinöörikilta ry Hallituskoulutus 6.1.2003 – ohjelma SIK:n historiaa, säännöt ja muuta yleistä talous hallitustyöskentely toimikunnat ja toiminta kiltis, päivystäminen ja näkyminen jäsenistölle valtuusto sidosryhmät I: osasto, TKY, Sklubi sidosryhmät II: killat, sähkökillat, yritykset ja muut

Teknillisen korkeakoulun Sähköinsinöörikilta ry Historia – sähköteekkarit syntyvät (20-luku) 1911 – sähkötekniikasta sai suorittaa DI-tutkinnon sähköteekkarit alkoivat tuntea tarvetta omalle klubille, joka toimisi sähköteknikkojen yhdyssiteenä 27.10.1920 aloitettiin Sähköinsinööriklubin perustaminen 16.2.1921 pidettiin ensimmäinen varsinainen kokous ensimmäinen puheenjohtaja Eitel Timgren toiminta nojautui klubin kokouksiin, joissa kuultiin lähinnä esitelmiä professoreilta ja muilta klubilaisilta

Teknillisen korkeakoulun Sähköinsinöörikilta ry Historia – toiminta tasaantuu (30-luku) 30-luku: kokoukset, excursiot, sitsit, urheilu, satunnaiset toimintamuodot 1939 SIK:lle valittiin oma merkki (nimimerkki ”Puolihuolimaton”, Siiri-Maija Häggblad) ja hyväksyttiin merkkisääntö 18.3.1939 järjestettiin karnevaalit – tilaisuudelle valittiin nimi ”Potentiaalin pudotus”

Teknillisen korkeakoulun Sähköinsinöörikilta ry Historia – toiminta muutosten kourissa (40-luku) sodan aikana unohdettiin monia perinteitä, joten toimintatavat oli opeteltava uudelleen sääntömuutos - klubista killaksi jäsenmäärä kasvoi nopeasti ja raadin eli johtokunnan asema muuttui tärkeämmäksi 1945 päätettiin johtokunnan jäsenille antaa toimikautensa ajaksi kullattu SIK:n merkki sotien jälkeen perustettiin killan oltermannin virka ja ensimmäiseksi valittiin prof. Martti Paavola oltermannin sauva valmistettiin ja luovutettiin prof. Paavolalle 9.11.49 (vähäöljykatkaisin Strömbergiltä)

Teknillisen korkeakoulun Sähköinsinöörikilta ry Historia – kilta kasvaa, aktivointi vaikeutuu (50’) jäsenmäärä yli 300 sodanjälkeinen jälleenrakennus – tiukka opiskelutahti ja kiire päästä töihin, kiltatoiminta ei kiinnostanut syksyisin fuksiaiset ja Joule, keväisin Potentiaalin Tasaus ja lisäksi proffasitsejä PoTa35 – ensimmäiset iltapukuvuosijuhlat (Kalevi Numminen päävastaava) kiltatoiminta yleisesti ottaen melko vaisua, excursiot mielenkiintoisimpia tapahtumia

Teknillisen korkeakoulun Sähköinsinöörikilta ry Historia - toiminta kehittyy (60-luku) kiltakokous valitsi raadin ja valvoi sen toimintaa organisaatiouudistuksesta puhuttiin jäsenmäärän kasvaessa opintoasioihin kiinnitettiin yhä enemmän huomiota – opiskelijoiden ääntä kuunneltiin paremmin ensimmäinen Sössö 1969 1968 kilta muutti keskustasta Dipoliin ja osasto muutti Otaniemeen seuraavana vuonna suhteita pidettiin aktiivisesti yllä sähköalan järjestöihin ja sähkökiltoihin Suomessa ja ulkomailla fuksiaiset, Potentiaalin Tasaus (ei vuosijuhla), Wähäjoulu

Teknillisen korkeakoulun Sähköinsinöörikilta ry Historia – politisoitumisen aika (70-luku) vuosikymmenen alussa raadista hallitus 1975 826,5 jäsentä, vuosikymmenen lopussa lähes 900 opiskelijat vahvasti kehittämässä opetusta 60-luvun lopulla killassa aloitettu tuntimonistetoiminta laajentui ja siirrettiin TKY:n omistamalle Otapainolle -73 ja samana vuonna luovuttiin Elektroniikkamessujen järjestämisoikeudesta (Elkomit ry) kilta 50 vuotta 1971 - muuten ohjelmatarjonta heikkoa, kun voimavarat käytettiin poliittiseen toimintaan vuodesta -75 toiminnan suunta muuttui kohti suuren yleisön tarpeita ja juhlinta alkoi elpyä, lopullisesti poliittinen toiminta hiipui 1977 sääntöuudistus 1978: vaaleilla valittava valtuusto killan ylimmäksi päättäväksi elimeksi

Teknillisen korkeakoulun Sähköinsinöörikilta ry Historia – perinteet kunniaan (80-luku) epäpolitisoituminen: hallituksen valintaa valtuuston kautta ei pidetty tarpeellisena, mutta sääntömuutos jäi tekemättä 27.10.1980: Sähköklubi ry perustettiin -81: kilta 60 vuotta, historiikki, SIK-hymni, oma kiltahuone -80 ensimmäinen fuksimatrikkeli, -82 Oikosulku ensimmäinen tietokone, MikroMikko, Nokialta 1982 SIK:n fuksit hankkivat ensimmäiset haalarit -83 ensimmäinen ProSIK vuonna 1984: Mikko J. Salminen EESTEC perustettiin Hollannissa 1986 OUBS, Rantasauna, Otakortti-projekti PikoJoule suurin juhla lähes 300 osallistujalla

Teknillisen korkeakoulun Sähköinsinöörikilta ry Historia – ulkopolitiikka kukoistaa (90-luku) vuosikymmenen aikana SIK:sta tuli TKY:n suurin kilta -92 luovuttiin yleisestä vuosikokouksesta ja asiat siirrettiin valtuuston vuosikokoukselle palauteryhmistä muodostui näkyvin osa opintotoimikuntaa SYK vakiinnutti paikkansa yhteistyöfoorumina ja ensimmäiset Sähköpäivät järjestettiin -91 Otaniemessä -92 TKY ja HY sopivat kummiosakuntatoiminnasta – ESO:sta SIK:n ystävyysosakunta -93 heräsi kiinnostus pohjoismaisen SYK:n järjestämiseen EESTEC toiminta heräsi -94 kiltahuoneremontti 1995

Teknillisen korkeakoulun Sähköinsinöörikilta ry Historia – kohti vuosituhannen vaihdetta -96: kilta täytti 75 vuotta, julkistettiin historiikki, solmittiin yhteistyösopimus osaston kanssa, toimijamäärä kasvoi tuntuvasti ja kilta kärsi likviditeettiongelmista -97: kehitettiin tiimitoiminta, yhteistyö osaston kanssa oli tiivistä, SYK:ssa julkilausuma sisäänottojen valtakunnalista kasvattamista vastaan, järjestettiin ensimmäinen Yritysdeitti -98: ensimmäiset Fuksisitsit, PSYKO:a yritettiin elvyttää, ABB-deitti, lukusalit opiskelijoille, JAS-sähköposti, solmioneulat, killan pöytäviiri

Teknillisen korkeakoulun Sähköinsinöörikilta ry Historia –kilta uudelle vuosituhannelle -99: RY-projekti käyntiin samoin kuin ICC2001 2000: killasta rekisteröity yhdistys, uudet säännöt, vaalijärjestys ja excursio-ohjesääntö, Sössö yhteistyönä osaston kanssa, varasto evakkoon, mietittiin paljon toiminnan sisäistä järjestelyä (YTMK, SisäTMK), KO-jako 2001: kilta 80 vuotta, pj:n kääty luovutettiin PoTa:ssa, kesällä ICC2001-konferenssi, perustettiin YTMK hoitamaan kaikki yrityssuhteet, käytiin killan arkisto läpi, lippu- ja merkkiohjesääntö, YY-projekti

Teknillisen korkeakoulun Sähköinsinöörikilta ry Historia – vuosi 2002 pitkästä aikaa vuosi ilman suurempaa projektia, joten keskityttiin olemassa olevan toiminnan kehittämiseen ja järkeistämiseen yrityssuhteiden saralla tehtiin paljon töitä, toimikunnan työtapoja kehitettiin valtaisasti ja kehitettiin uusia yhteistyömuotoja (aamubrunssi) toimikuntien yhteistyötä pyrittiin lisäämään siten, että killan resursseja käytetään paremmin hyödyksi yhteistyötä osaston kanssa lisättiin ja tiivistettiin yhteydenpitoa ESO:an ja muihin järjestöihin (mm. KTH) sovittiin kiltahuoneen laajentamisesta Bioinformaatioteknologian KO:n tuleminen varmistui

Teknillisen korkeakoulun Sähköinsinöörikilta ry Yleistä mikä on kilta? säännöt – toiminnan perusta rekisteröity yhdistys kunniajäsenet oltermanni ProSIK ansiomerkit – ansiomerkkitoimikunta

Teknillisen korkeakoulun Sähköinsinöörikilta ry Talous vastuu rahojen käytössä koko hallituksella talousarvio eli budjetti ja toimintasuunnitelma tärkeimmät tulonlähteet: jäsenmaksut, haalarit, Yritysdeitti tilien seuranta kuitit, ALV, LY-tunnus, raha-anomukset jne

Teknillisen korkeakoulun Sähköinsinöörikilta ry Toimikunnat ja toiminta opintotoimikunta ohjelmatoimikunta (hupi, urheilu, kulttuuri) sisätoimikunta ulkotoimikunta (EESTEC, kv) tiedotustoimikunta fuksitoimikunta sössötoimikunta yrityssuhdetoimikunta myyntitoiminta kiltahuoneen palvelut

Teknillisen korkeakoulun Sähköinsinöörikilta ry Hallitustyöskentely killan ylin toimeenpaneva elin hallituksen tehtävät hallituksen kokoukset - kokoustekniikka hallituksen jäsenen vastuut ja velvollisuudet hallitus – toimihenkilöt killan nimen kirjoittaminen varapuheenjohtajan rooli

Teknillisen korkeakoulun Sähköinsinöörikilta ry Osasto osastonjohtaja Pekka Wallin kanslia – Liesiö, Djupsjöbacka, Bisi, Alander, Putila, Åman vahtimestarit skuppila kiltahuone osastopalaverit halopedit

Teknillisen korkeakoulun Sähköinsinöörikilta ry Sidosryhmät osasto TKY Sklubi Otaniemen killat SYK – Suomen sähkökillat SIL, EIS, TEK alan yritykset

Teknillisen korkeakoulun Sähköinsinöörikilta ry