Valistus
Historia valistuksen kirjallis-filosofinen valtakausi noin v. 1660—1770 valistus viittaa tiedon valoon eli valistamiseen optimistinen ilmapiiri: ”ihminen voi suunnitelmallisesti parantaa elinolojaan” ennakkoluuloista ja epäkohdista vapautuminen järjen avulla perinteitä ja auktoriteetteja saa kritisoida tervettä järkeä käyttämällä: mm. yksinvaltius, säätyjen erioikeudet ja kirkko kritiikin kohteena
1700-l. luonnontutkimuksen, fysiikan (Isaac Newton), maantieteen, tutkimusmatkojen, teollistumisen ja vapautuvan kaupan vuosisata sanomalehtien leviäminen, kirjastojen rakentaminen ja sivistyneen porvariston kokoontuminen kahviloihin edistivät yhteiskunnallista keskustelua valistuksen saavutuksia ovat esim. uskonnollinen suvaitsevaisuus, noitavainojen loppuminen, aiempaa inhimillisempi oikeudenkäyttö, maaorjuuden lopettaminen, tasa-arvoisuuden tunnustaminen, kansansivistyksen leviäminen sekä Yhdysvaltojen itsenäisyysjulistus että Ranskan vallankumous perustuvat valistuksen keskeisiin ajatuksiin
Kirjallisuuden ominaispiirteet valistus painotti järjen valtiutta ja ennakkoluuloista vapautumista selkeyden, sopusuhtaisuuden, harmonian ja tasapainon ihanteet, kuten klassismissa valtioiden harjoittamaa tiukkaa sensuuria voitiin välttää sijoittamalla arvostellut epäkohdat keksittyyn tai vieraaseen ympäristöön kirjailijat tarjosivat tietoa politiikasta, taloudesta, luonnosta ja ihmisistä → suuri osa kirjallisuudesta oli faktatietoa, ja mielikuvituksellisuus väheni
Kuuluisia kirjailijoita ja heidän teoksiaan Daniel Defoe: kansanvalistusmies ja journalisti, joka kirjoitti tositapausta mukailevan Robinson Crusoen Jonathan Swift: Gulliverin matkat Voltaire: Ranskan johtava valitusfilosofi, jonka tunnetuin romaani on Candide Jean-Jacques Rousseau: Émile, uusi Héloïse, Tunnustuksia Jaakko Juteini: suomalainen kirjailija, joka joutui vaikeuksiin sensuuriviranomaisten kanssa, kuuluisin runo ”Laulu Suomesta” alkaa sanoin ”Arvon mekin ansaitsemme”