Uusiutuvaa energiaa käyttävät lämmitysjärjestelmät pientaloissa

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Vihreä sähkö.
Advertisements

Hiihtokeskus Paljakka
EU:n ekosuunnitteluvaatimukset tulisijoille
Ajankohtaista uusiutuvan energian käytöstä
Kokemuksia viljan kuivauksesta automatisoidulla hakekuivurilla
Innovatiivista tekniikkaa Dimplex - esittely. Glen Dimplex Group Irlantilainen omistaja Tehtaita 17:ssa maassa Myynti yli 80:ssa maassa Omia myyntikonttoreita.
Puimuri - kaava.
4 TEHO.
Tehtävä: Tehon mitoitus Mitoita rivitalokiinteistön sähköverkko
Puimuri - kaava.
Myyttejä tuulivoimasta
Metsät ja hyvinvointi – metsien käytön mahdollisuuksia Sini Harkki Vapaus valita.
Uusiutuvat energialähteet
Vihreän kasvun malli eli miten yhteiskunnan sähkön tarve turvataan ilman lisäydinvoimaa Oras Tynkkynen Helsinki.
LUMA-viikko 2005 MB8 Kyselyn tulokset. Pellon lukion oppilaille tehtiin kysely kotitalouksien energiankulutuksesta ja sen kustannuksista. Asumismuoto.
Aurinkoenergian mahdollisuudet
Energiateollisuus ry
Marjukka Vainio, Kiinteistöliitto
Uusiutuvaa energiaa käyttävät lämmitysjärjestelmät pientaloissa , Helsingin Messukeskus • Seminaarin järjestelyt: • Motiva • Työtehoseura • Kiitokset;
Keijo Ullakko toimitusjohtaja
Lämpöpumput Jorma Selkäinaho.
Kerrostalon matalaenergiaratkaisut 2010
Esimerkki 1, s. 75 (74) € talletettiin pankkiin vuodeksi Korko 3,55 %
Energiavuosi 2013 Kaukolämpö
Keisari Pelletti Oy Lämpölaitos rakentaminen, avaimet kä-
Kohti nollaenergia-asumista
Lämpöpumput Jorma Selkäinaho Johdanto •pumppaa lämpöenergiaa kylmemmästä ympäristöstä lämpimämpään •vaatii kompressorin •esimerkkinä jääkaappi •auton.
0 – ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020
Atte Järvinen Julia Martikainen Jani Grönlund
Enervent Booster Cooler
HE laiksi uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta
Irti fossiileista Puusta uusiutuvaa materiaa ja voimaa.
% mikko rahikka 2010 hyl.fi.
Bioenergian edelläkävijät Seurakunnat bioenergian edelläkävijöinä Kotimaisen energian käytön vaikutukset •Energian kulutustietoja saapunut vain vähän •3-4.
Bioenergian edelläkävijät - hanke. Bioenergian edelläkävijät TOIMINTA-AIKA – (Hankepäätös 2. ja ) Elinkeinojen kehittämishanke.
Metsäteollisuuden tehdaspolttoaineet Suomessa 2012
KERTAUSTA PERUSASTEEN MATEMATIIKASTA Piia junes
Tulos ennen satunnaisia eriä Me 7,1 6,5 3,3 4,3 4,
2) Kuinka monta prosenttia luku a on luvusta b
Hiihtokeskus Ukko Halla. Hiihtokeskus – Laskettelurinteitä noin 17 kpl – Hissejä 5 kpl – Murtomaahiihtolatuja 160 km – Asuntovaunualueella on 450 vaunupaikkaa,
Maa- ja aurinkoenergian hyödyntäminen kerrostalorakentamisessa (jatko hankkeelle Matalaenergiarakentaminen Kerrostalotuotannossa) Hanke päättyy
Presidentti Tarja Halosen aikakausi KESKI-POHJANMAALLA.
Maalämpö Kerää kallioperään, maaperään tai vesistöihin varastoitunutta aurinkoenergiaa ja geotermistä energiaa. Maalämpöpumppu tarvitsee toimiakseen sähköenergiaa.
Eksponentiaalinen kasvaminen ja väheneminen
Koronkorko Esimerkki 1, s.90 (88)
Innovatiivista tekniikkaa Dimplex - esittely 2009.
ESSI –HANKE Energia omavaraisuusohjelman luominen pilottialueille Hanketta koordinoi Vaasan yliopiston energiainstituutti Hankkeen toteuttajina Jyväskylän.
Gasek oy.
KAUKOLÄMPÖ ON KAIKKIEN ETU MYÖS SINUN
Taina Wilhelms Energiavuosi 2011 Kaukolämpö.
Uusiutuva energia ja Suomi Timo Juurikkala.
Väestö ja väestönmuutokset. Väestö äidinkielen ja iän mukaan Naisten ja miesten tasa-arvo Helsingissä2 Lähde: Tilastokeskus. Miehet.
Suomen väestöllisen huoltosuhteen muutokset vuosina
Korjausrakentamisen energiamääräykset Sovelletaan Kaikki muut kohteet paitsi: – Suojellut kohteet – Alle 50m2 – Kirkolliset rakennukset – Loma-asunnot.
n. 2,6 miljoonaa suomalaista asuu kaukolämpötaloissa
Teuvo Aro Tampereen kaupunkiseudun teknisten palveluiden seutuseminaari Tampereen alueen palvelurakennukset energiatehokkaiksi ”TAPRE”
Energiavuosi 2014 Sähkö Energiateollisuus ry.
Betonimestarit Oulainen oy Centria tutkimus ja kehitys |
Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013
Lämpö Lämpö on energiaa. Kappaleet voivat luovuttaa ja vastaanottaa lämpöenergiaa. Lämpöenergia voi myös varastoitua.
TA-Yhtymän pilotit. -TA-Asumisoikeus Oy/Isopurjeentie passiivitalohanke -Kiint.Oy Oulun Tarve/Rita-aukiontie passiivitalohanke -Kiint.Oy.
Onnistuuko energiasuunnittelu? Mikko Mielityinen, Saikotek Oy LVI-insinööri, 2016 Tietotekniikan insinööri, 1988.
Innovaatioprojekti XX00BH Ilma-ilmalämpöpumppujen toiminnan demonstraatioympäristö Rasmus Metso, Tomi Pitkänen, Joonas Färdig.
Energiantuotannon riskit/tulevaisuus s. 90
Tiivistelmä 12. Energian tuotanto ja käyttö
Tiivistelmä 6. Sähköteho ja energia
© Jodat Ympäristöenergia Oy
INVERTTERI Maalämpöpumppu
Case – esittely Emännänkatu 2, Kaarina
Energiavuosi 2018 Kaukolämpö
Esityksen transkriptio:

Uusiutuvaa energiaa käyttävät lämmitysjärjestelmät pientaloissa Työtehoseuran seminaari 11.4.2013 Messukeskus Uusiutuvaa energiaa käyttävät lämmitysjärjestelmät pientaloissa Mikko Juva Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus PRKK ry

Uusiutuvat energiamuodot Puu ja puupohjaiset polttoaineet Aurinkoenergia Maalämpö Vesivoima Tuulivoima

Uusiutuvan energian käyttö 2010 ja tavoitteet 2020 Suomessa

Uusiutuvan energian käyttö 2010 ja tavoitteet 2020 Suomessa Nyt 28 % kokonaiskulutuksesta

Uusiutuvan energian käyttö 2010 ja tavoitteet 2020 Suomessa Nyt 28 % kokonaiskulutuksesta Tavoite nostaa 38 %:iin

Energiankulutuksen jakautuminen

Energiankulutuksen jakautuminen

Asumisen energiankulutus

Asumisen energiankulutus

Asumisen energiankulutus

Asumisen energiankulutus

Asumisen energiankulutus 84 % Lämmitykseen 16 % laitteisiin

Energiankulutuksen jakautuminen pientaloissa

Energian käyttö rakennustyypeittäin

Energian käyttö rakennustyypeittäin Omakotitaloissa noin kolmasosa energiasta puun käytöllä

Energian käyttö rakennustyypeittäin Omakotitaloissa noin kolmasosa energiasta puun käytöllä

Energian käyttö rakennustyypeittäin Omakotitaloissa noin kolmasosa energiasta puun käytöllä

Energian käyttö rakennustyypeittäin Maalämmön vaikutus koko rakennuskantaan vielä vähäinen

Energian käyttö rakennustyypeittäin Maalämmön vaikutus koko rakennuskantaan vielä vähäinen

Energian käyttö rakennustyypeittäin Maalämmön vaikutus koko rakennuskantaan vielä vähäinen

Lämmitysenergiankulutus eri aikakausilla

PRKK:n rakentajatutkimus 2013 Mihin energiatehokkuusluokkaan talo suunniteltu

PRKK:n rakentajatutkimus 2013 Mihin energiatehokkuusluokkaan talo suunniteltu

PRKK:n rakentajatutkimus 2013 Päälämmitysjärjestelmä

PRKK:n rakentajatutkimus 2013 Päälämmitysjärjestelmä

PRKK:n rakentajatutkimus 2013 Lisälämmöntuotanto

Uusiutuvan energian lämmitysjärjestelmät Puu Varaavat takat Puukattilat Vesikiertoinen takka tai tulisija Lämmön talteenottopiippu takoissa ja kiukaissa Yhdistelmäkattilat

Puu Varaava takka - kokonaislä

Muurattu takka

Vuolukivitakka

Tulisijan lämmönluovutusteho

Tulisijan lämmönluovutusteho Pesällinen puuta 6-8 kg

Tulisijan lämmönluovutusteho Pesällinen puuta 6-8 kg Energiasis. n. 4,3 kWh/kg

Tulisijan lämmönluovutusteho Pesällinen puuta 6-8 kg Energiasis. n. 4,3 kWh/kg Hyötysuhde 75 %

Tulisijan lämmönluovutusteho Pesällinen puuta 6-8 kg Energiasis. n. 4,3 kWh/kg Hyötysuhde 75 %  21 kWh/pesällinen

Tulisijan lämmönluovutusteho Pesällinen puuta 6-8 kg Energiasis. n. 4,3 kWh/kg Hyötysuhde 75 %  21 kWh/pesällinen

Tulisijan lämmönluovutusteho Pesällinen puuta 6-8 kg Energiasis. n. 4,3 kWh/kg Hyötysuhde 75 %  21 kWh/pesällinen

Tulisijan lämmönluovutusteho Pesällinen puuta 6-8 kg Energiasis. n. 4,3 kWh/kg Hyötysuhde 75 %  21 kWh/pesällinen Lämmitysvaihe

Tulisijan lämmönluovutusteho Pesällinen puuta 6-8 kg Energiasis. n. 4,3 kWh/kg Hyötysuhde 75 %  21 kWh/pesällinen Lämmitysvaihe

Tulisijan lämmönluovutusteho Pesällinen puuta 6-8 kg Energiasis. n. 4,3 kWh/kg Hyötysuhde 75 %  21 kWh/pesällinen Lämmitysvaihe

Tulisijan lämmönluovutusteho Pesällinen puuta 6-8 kg Energiasis. n. 4,3 kWh/kg Hyötysuhde 75 %  21 kWh/pesällinen Lämmitysvaihe

Tulisijan lämmönluovutusteho Pesällinen puuta 6-8 kg Energiasis. n. 4,3 kWh/kg Hyötysuhde 75 %  21 kWh/pesällinen Teho laskee tasaisesti

Tulisijan lämmönluovutusteho Pesällinen puuta 6-8 kg Energiasis. n. 4,3 kWh/kg Hyötysuhde 75 %  21 kWh/pesällinen Teho laskee tasaisesti

Tulisijan lämmönluovutusteho Pesällinen puuta 6-8 kg Energiasis. n. 4,3 kWh/kg Hyötysuhde 75 %  21 kWh/pesällinen Teho laskee tasaisesti

Tulisijan lämmönluovutusteho Pesällinen puuta 6-8 kg Energiasis. n. 4,3 kWh/kg Hyötysuhde 75 %  21 kWh/pesällinen Teho laskee tasaisesti

Tulisijan lämmönluovutusteho Pesällinen puuta 6-8 kg Energiasis. n. 4,3 kWh/kg Hyötysuhde 75 %  21 kWh/pesällinen Teho laskee tasaisesti 7,3 h yli 2 kW

Tehontarve (2000 luvun taloissa) 15 asteen pakkasella Lämmitetään 60 m2 tilaa

Tehontarve (2000 luvun taloissa) 15 asteen pakkasella Lämmitetään 60 m2 tilaa

Tehontarve (2000 luvun taloissa) 15 asteen pakkasella Lämmitetään 60 m2 tilaa

Tehontarve (2000 luvun taloissa) 15 asteen pakkasella Lämmitetään 60 m2 tilaa

Tehontarve (2000 luvun taloissa) 15 asteen pakkasella Lämmitetään 60 m2 tilaa

Tehontarve (2000 luvun taloissa) 15 asteen pakkasella Lämmitetään 60 m2 tilaa

Tehontarve (2000 luvun taloissa) 15 asteen pakkasella Lämmitetään 60 m2 tilaa

Tehontarve (2000 luvun taloissa) 15 asteen pakkasella Lämmitetään 60 m2 tilaa

Tehontarve (2000 luvun taloissa) 15 asteen pakkasella Lämmitetään 60 m2 tilaa

Vesikeskuslämmitys

Vesikeskuslämmitys

Vesikeskuslämmitys

Puukeskuslämmitys

Lämmönsiirrin varaavassa takassa Uunin tuottamasta lämmöstä 30 – 50 % saadaan siirrettyä veteen

Lämmön talteenottopiippu

Uusiutuvan energian lämmitysjärjestelmät Pelletti Pellettikattilat Pellettitakat Yhdistelmäkattilat

Pellettilämmitys Varastosäiliö ja pellettipoltin

Pellettitakka

Aurinkoenergia Aurinkokeräimet Aurinkosähköpaneeli Yhdistetään vesikeskuslämmitykseen tai lämminvesivaraajaan Aurinkosähköpaneeli Tuottavat sähköä

Aurinkokeräimet

maalis-syyskuu

Aurinkokeräimen tuottama energia(6 m2)

Aurinkokeräimen tuottama energia(6 m2)

Aurinkokeräimen tuottama energia(6 m2)

Aurinkokeräimen tuottama energia(6 m2)

Aurinkokeräimen tuottama energia(6 m2) 4-henkinen perhe

Aurinkokeräimen tuottama energia(6 m2)

Aurinkokeräimen mitoitus

Aurinkokeräimen mitoitus Käyttöveden lämmitys

Aurinkokeräimen mitoitus Käyttöveden lämmitys n. 1,25 – 2 m2 keräinalaa / henkilö

Aurinkokeräimen mitoitus Käyttöveden lämmitys n. 1,25 – 2 m2 keräinalaa / henkilö n. 100-150 litraa varaajatilaa / hlö

Aurinkokeräimen mitoitus Käyttöveden lämmitys n. 1,25 – 2 m2 keräinalaa / henkilö n. 100-150 litraa varaajatilaa / hlö Mikäli keräinten määrä ylimitoitetaan 50 %, pitää varaaja mitoittaa vastaavasti 100 % suuremmaksi

Aurinkokeräimen mitoitus Käyttöveden lämmitys n. 1,25 – 2 m2 keräinalaa / henkilö n. 100-150 litraa varaajatilaa / hlö Mikäli keräinten määrä ylimitoitetaan 50 %, pitää varaaja mitoittaa vastaavasti 100 % suuremmaksi Käyttöveden ja talon lämmitys

Aurinkokeräimen mitoitus Käyttöveden lämmitys n. 1,25 – 2 m2 keräinalaa / henkilö n. 100-150 litraa varaajatilaa / hlö Mikäli keräinten määrä ylimitoitetaan 50 %, pitää varaaja mitoittaa vastaavasti 100 % suuremmaksi Käyttöveden ja talon lämmitys Noin 2,5 – 3 m2 keräinalaa / hlö

Aurinkokeräimen mitoitus Käyttöveden lämmitys n. 1,25 – 2 m2 keräinalaa / henkilö n. 100-150 litraa varaajatilaa / hlö Mikäli keräinten määrä ylimitoitetaan 50 %, pitää varaaja mitoittaa vastaavasti 100 % suuremmaksi Käyttöveden ja talon lämmitys Noin 2,5 – 3 m2 keräinalaa / hlö Noin 200-300 litraa varaajatilaa / hlö

Aurinkokeräimen mitoitus Käyttöveden lämmitys n. 1,25 – 2 m2 keräinalaa / henkilö n. 100-150 litraa varaajatilaa / hlö Mikäli keräinten määrä ylimitoitetaan 50 %, pitää varaaja mitoittaa vastaavasti 100 % suuremmaksi Käyttöveden ja talon lämmitys Noin 2,5 – 3 m2 keräinalaa / hlö Noin 200-300 litraa varaajatilaa / hlö Ylimitoitus kuten yllä

Aurinkokeräin yhdistettynä lämpövaraajaan

Aurinkokeräin yhdistettynä lämpövaraajaan

Aurinkokeräin yhdistettynä lämpövaraajaan

Aurinkokeräin yhdistettynä lämpövaraajaan

Aurinkokeräin yhdistettynä lämpövaraajaan

Aurinkokeräin yhdistettynä lämpövaraajaan

Aurinkokeräin yhdistettynä energiavaraajaan

Aurinkokeräin yhdistettynä lämpövaraajaan Puukattila

Aurinkokeräin yhdistettynä lämpövaraajaan Lämmitys- ja käyttövesijärjestelmät

Aurinko- sähköpaneeli

Maalämpö Tontin maaperästä talon lämmitys

Maalämpö Tontin maaperästä talon lämmitys

Maalämpö Tontin maaperästä talon lämmitys Kallio

Maalämpö Tontin maaperästä talon lämmitys Kallio

Maalämpö Tontin maaperästä talon lämmitys Pintamaa Kallio

Maalämpö Tontin maaperästä talon lämmitys Pintamaa

Maalämpö Tontin maaperästä talon lämmitys Vesistö Pintamaa Kallio

Maaperä lämmönlähteenä

Maaperä lämmönlähteenä Vuotuinen lämpöenergia maaperästä Etelä-Suomessa

Maaperä lämmönlähteenä Vuotuinen lämpöenergia maaperästä Etelä-Suomessa Savimaaperässä 50 – 60 kWh/jm

Maaperä lämmönlähteenä Vuotuinen lämpöenergia maaperästä Etelä-Suomessa Savimaaperässä 50 – 60 kWh/jm Hiekkamaaperässä 30 – 40 kWh/jm

Maaperä lämmönlähteenä Vuotuinen lämpöenergia maaperästä Etelä-Suomessa Savimaaperässä 50 – 60 kWh/jm Hiekkamaaperässä 30 – 40 kWh/jm Tonttimaata tarvitaan noin 1,5 m2 yhtä putkimetriä kohti Kalliokaivon lämpöenergia 100 – 110 kWh/jm Vesistöstä saadaan 70-80 kWh/jm

Lämpöpumppu

Lämpöpumppu Paisunta- venttiili

Lämpöpumppu Höyrystin Neste höyrystyy Paisunta- venttiili

Lämpöpumppu Kompressori Höyrystin Neste höyrystyy Paisunta- venttiili

Lämpöpumppu Kompressori Höyrystin Lauhdutin Kaasu tiivistyy Neste höyrystyy Lauhdutin Paisunta- venttiili

Maalämpöjärjestelmä Lämpöpumpun hyötysuhde, eli COP-luku COP (coefficient of performance) – luku kertoo kuinka monikertaisesti lämpöpumppu tuottaa enrgiaa suhteessa käytettyyn tehoon Esim. COP-luku 4,8 kertoo, että yhden kilowattitunnin sähköenergialla saadaan 4,8 kWh lämpöenergiaa.

Maalämpöjärjestelmän mitoitus Osatehomitoitus Esim. 60-90 % lämmöntarpeesta kovalla pakkasella tuotetaan lämpöpumpulla Loppuosa lämmöntarpeesta tuotetaan maalämpöpumpun sähkövastuksella Osatehomitoituksellakin katetaan maalämmöllä kuitenkin jopa 95-99 % vuotuisesta energiantarpeesta Osateholle mitoitettu maalämpöpumppu käy pidempiä syklejä optimaalisella hyötysuhteella

Maalämpö ja aurinkokeräin

Maalämpö ja aurinkokeräin putkisto

Maalämpö ja aurinkokeräin putkisto

Maalämpö ja aurinkokeräin Maalämpöpumppu Maalämpö- putkisto

Maalämpö ja aurinkokeräin Maalämpöpumppu Maalämpö- putkisto

Maalämpö ja aurinkokeräin Maalämpöpumppu Maalämpö- putkisto

Maalämpö ja aurinkokeräin Energiavaraaja Maalämpöpumppu Maalämpö- putkisto

Maalämpö ja aurinkokeräin Energiavaraaja Maalämpöpumppu Maalämpö- putkisto

Maalämpö ja aurinkokeräin Energiavaraaja Maalämpöpumppu Maalämpö- putkisto

Maalämpö ja aurinkokeräin Energiavaraaja Maalämpöpumppu Aurinko-keräin Maalämpö- putkisto

Poistoilmalämpöpumppu

Tuulivoima Pien- ja mikrotuulivoimalat

Pien- ja mikrotuulivoimalat Teho yleensä 1-10 kW Investointi 10…40.000 €

Eri energiamuotoja voi yhdistellä

Eri energiamuotoja voi yhdistellä

Eri energiamuotoja voi yhdistellä

Eri energiamuotoja voi yhdistellä

Eri energiamuotoja voi yhdistellä

Investointikustannuksia Aurinkokerääjät 5.000 € Lämmön talteenottopiippu 6.000 € Vesikiert. Takka 7.000 € Hybridivaraaja 2.500 € Puu-/pellettikeskuslämmitys 13.000 € (ei sisällä pannuhuoneen, savuhormin ja varaston kustannuksia) Maalämpöpumppu 20.000 €

Kiitos Mikko Juva PRKK ry