-Yksi kuntamuoto: KUNTA YH9, yh1, teht. 14 -Yksi kuntamuoto: KUNTA

a) Perusjäsenet (=asukkaat) → Kotipaikka yhdessä kunnassa → Ääni- ja vaalioikeus → Kunnallinen aloiteoikeus → Oikeus kunnan palveluihin → Kunnallinen tulovero 16,5-22% (km. 19,8%)

HALLINTO VALTUUSTO (17-85 JÄSENTÄ) -Ylin päätösvalta -TALOUSARVIO HALLITUS Valtuusto valitsee ja voi erottaa → kaikkien ryhmien edustus • Ylin toimeenpanovalta • Valmistelee esitykset valtuustolle • Hoitaa kunnan taloutta ja omaisuutta

KUNNAN JOHTAJA Virkamies Pysyvä tai määräaikainen Valtuuston 2/3 enemmistö voi erottaa Toimii kunnanhallituksen esittelijänä

Lautakunnat Asioiden valmistelu Päätöksenteko johtosäännön määräämissä asioissa Tarkastusltk pakollinen Perusturvaltk sosiaali- ja terveysasioissa mm. Tekninen, ympäristö ja opetusltk

• Kuntien yhteistoiminta -Kuntayhtymät: esim. sairaanhoito (HUS) ja ammattioppilaitokset • Maakunnan liitto -Aluekehitystehtävät (EU-tuet) -Seutukaavoitus

KUNNAN TALOUS (→YH2) Kunnallisen itsehallinnon periaate →Kunta vastaa taloudestaan ja lakisääteisistä peruspalveluista -päivähoito ja peruskoulu -sosiaali- ja terveystoimi -kunnallistekniikka

↓ Rahoittaa toimintansa verotuloilla -kunnallinen tulovero -yhteisöveron tuotto -kiinteistöverot +saa valtionapua

b) Miksi halutaan kuntaliitoksia? 320

• Jo Kataisen hallitus (2011-2014) pyrki toteuttamaan kuntauudistuksen • Jo Kataisen hallitus (2011-2014) pyrki toteuttamaan kuntauudistuksen. • Pyrittiin ”vahvoihin peruskuntiin, jotka olisivat riittävän suuria vastatakseen peruspalveluista”. ∑ 2015 uudistus lopahti.

Pienet? / köyhät kunnat eivät selviä lakisääteisistä velvoitteista

Erikoissairaanhoidon menot Ikääntyvien seutujen kasvavat hoitomenot Taantuvien teollisuusalueiden ongelmat Km pienituloinen väestö ∑ Jatkuvasti paisuvat tehtävät ja kasvavat menot (esim. +5% 2011) • Työikäisen työvoiman pienentyessä liian suuri osa uudesta työvoimasta tarvitaan sosiaali- ja terveyspalveluihin

Mitä saavutetaan? Köyhät ja velkaiset ”pelastetaan” Kasvukunnat saavat tonttimaata Isommat yksiköt → Palvelut pienemmällä hallinnolla ja henkilökunnalla? Miksi vastustetaan? • Palvelut siirtyvät kauas keskuksiin • Ei ole varmaa, että isot yksiköt ovat tehok- kaampia

c) SOTE-uudistus on eri asia • Sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenneuudistus -Tavoitteena tasavertaiset palvelut kaikille koko maassa ja hillitä menojen kasvua. • Nyt päävastuu on kunnilla ja erikoissairaanhoi- dossa niiden muodostamilla Sairaanhoitopiireillä. (Kuntayhtymiä)

• Järjestämisvastuu itsehallintoalueille (18) -Vastaavat nykyisiä maakuntia / sairaan- hoitopiirejä -Sotealueita tulee 15 (3 x 2 aluetta järjestää palvelut yhdessä) -Päättävä maakuntavaltuusto valitaan suoralla vaalilla -Rahoitus tulisi valtiolta

• Itsehallintoalue kuuluu johon- kin Yliopistosairaalan ERVA- alueeseen -vaativimmat palvelut • Asiakas saa valinnanvapauden = voi valita -julkisen palveluntuottajan: terveyskeskuksen, sairaalan, kunnan sosiaalipalvelut. -yksityisen Lääkäriaseman tai palveluntuottajan -kolmannen sektorin palvelun

• Maakunnat siirtyisivät SOTE-malliin ja valinnan- vapauteen vuoden 2020 ja viimeistään vuoden 2022 aikana. • Vaativassa erikoissairaanhoidossa voidaan käyttää myös asiakasseteleitä • SOTE uudistuksen mukana olisi tullut maakunta- uudistus -Työvoimapalvelujen, pelastuspalvelun ym. siirtäminen maakunnille ∑ • KAATUI ennen vaaleja keväällä 2019. -Perustuslakivaliokunta ei olisi hyväksynyt: rajoitti liikaa kuntien itsehallintoa eikä taannut tasa- veroisia palveluja koko maassa.