(mukaellen Haikala & Mikkonen 2011, 29)

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Ohjelmistokehitys Viikko 2 Mika Salo Pekka Valtonen Asmo Voutilainen
Advertisements

KÄSIKIRJOITTAMINEN 2 ov. Sisältö 1 Johdanto 2 Projektityö 3 Projektin osa-alueista 3.1 Dokumentointi 3.2 Aikataulu 3.3 Sopimukset 3.4 Laitteistot ja tilat.
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Oppijan verkkopalveluiden hyväksymistestauksen raportointiohje Testitapauksen raportointi Havainnon raportointi.
Suunnitelma ohjelmiston testaukseen
Avointa-hanke ja Prime Solutions Oy PlugIT-loppuseminaari
Verkko-osuuskunnan ja toteuttajan yhteistyömallit sekä yhteistyön syventämisen mahdollisuudet Jukka Kapela
Tekninen suunnit-telu
Ohjelmiston elinkaarimallit
T Projektikatselmus Ryhmä Reilu PP-Iteraatio
Tietojärjestelmän suunnittelu
Projektikatselmus Publicum Teknillinen korkeakoulu Publicum-ryhmä.
Performance testing of TETRA 1. SISÄLTÖ  TETRA standardointi  ICT- yrityksen toteutus  Testaus- prosessi  Motivaatio testaukseen  Vaiheet/ osa-prosessit.
Ketterä testaus ja testauslähtöinen kehitys
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi ”KSHJ” eli Oppijan verkkopalvelukokonaisuus Mikä se on ja miten se tehdään? Joonas Mäkinen.
KETTERÄT MENETELMÄT JA CMMI:
Mikko Arasmaa / Tietohallinto
Ketterä kehitys käytännössä – TFS & Meteor
Ketterä projekti kolmen yliopiston yhteishankkeessa
T Personal SE assignment Project progress tracking and control.
Ohjelmistotekniikka - Tenttiin valmistautumisesta Kevät 2003 Hanna-Kaisa Lammi LTY/Tite.
Finnan kehittämisideoiden hallinta LUONNOS Heli Kautonen ja Aki Lassila Konsortioryhmän kokous
KANSALLISKIRJASTO - Kirjastoverkkopalvelut ONKI-projekti Dataportaali
1 Dokumentit ja niiden viimeistely kuntoon Ohjelmistokehitys Arkkitehtuuri dokumentti Wiki –sivuston päivitys Testaus Viimeistely tarvittavilta osin Täydet.
OHJP Kalenteriprojekti – Statusraportti iteraatio4 loppu
Finnish Support Center FSC Oy tietojärjestelmien asiantuntija.
Ohjelmistojen suunnittelumenetelmät ja –työkalut
(mukaellen Haikala & Mikkonen 2011, 29)
Selainkäyttöliittymän tuotantoprosessi Klikkaamalla pääotsikoista tietosi karttuu. Sininen mökki toimii paluupainikkeena. Selainkäyttöliittymän tuotantoprosessi.
Projektikatselmus Publicum Teknillinen korkeakoulu Publicum-ryhmä.
Ohjelmistotekniikka ja projektinhallinta, 4 op
Onnistunut IT-projekti - Haaveesta totta? Tiken näkemys
Heikki Salokanto Valvoja: prof. Jukka Manner Ohjaaja: DI Pekka Pajuoja, TEKES Sovelluskehitysympäristön virtualisoinnin tuomat edut ja haitat.
1 Arkkitehtuuriin liittyvien kuvien teko Sekvenssikaavio Komponenttikaavio Luokkakaavio Ohjausryhmän palaveri Toimitussisällön tarkastelu Vaatimusten läpikäynti.
Ohjelmistotuotanto.
Systeemityö 2 Vesiputousmalli Teppo Räisänen, Principal Lecturer
T Loppudemo Kaffetauko eAuction
Johdanto Teppo Räisänen, Principal Lecturer Oulu University of Applied Sciences, School of Business and Information Management
YLEISTÄ OHJELMISTOTUOTANNOSTA SEPPO RÄSÄNEN SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU TERVEYSALA, KUOPIO Ohjelmistotekniikka ja projektinhallinta, 4 op.
Käytettävän käyttöliittymän suunnittelu ITKP 103 Ihminen ja tietojärjestelmä Kimmo Wideroos
Tilannekatsaus Sisällöntuotannon kilpailutus: videoista ja suomenkielisistä artikkeleista hankintapäätös, muiden osien (valokuvat, kuvakertomukset,
Analyysi. Yleistä analyysistä Mitä ohjelmiston on tehtävä? Analyysin ja suunnittelun raja on usein hämärä Ei-tekninen näkökulma asiakkaalle näkyvien pääkomponenttien.
Tik Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Palautuspalaveri 1 Projektin esittely lyhyesti Projektin tilanne Vaiheen lopputulokset Seuraavan vaiheen (MÄ)
Tik Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Palautuspalaveri 2 Projektin esittely lyhyesti Projektin tilanne Vaiheen lopputulokset Seuraavan vaiheen (SU)
T Projektikatselmus Ampel Projektisuunnitteluvaihe (Versio 1.0)
Kaakkuri Sovellusprojekti Esityksen rakenne Projektiorganisaatio Projektiorganisaatio Taustatietoja Taustatietoja Sovelluksen ominaisuudet.
Ohjelmistotuotannon osa- alueet Kevät 2002 Päivi Ovaska LTKK/Tite.
Ohjelmistotekniikka kevät 2003 Ohjelmistotekniikan määritelmä Ohjelmistotekniikka (Software Engineering) tarkoittaa pätevien insinööriperiaatteiden vakiinnuttamista.
Projektityö Lähe: Projektityömateriaali BB:n sivulla.
Lehden tietojärjestelmän suunnittelu ja käyttöönotto.
Harjoitustyö opiskelijan työkirja MS-Project
Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.3.
Avoimen tuotteen hallintamalli Tuotteenhallinnan työpaja
jew1 Systeemityön eteneminen opintojaksolla Ohjelmiston suunnittelutaito Opintojakson eteneminen.ppt.
Sote-tieto hyötykäyttöön - strategia 2020 Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palveluiden tukena.
Kansallinen palveluväylä Hankejohtaja Pauli Kartano Valtiovarainministeriö.
Finnan ohjelmisto ja sen kehittäminen
Specification by Example – Vaatimukset ja testaus ketterissä projekteissa Marko Taipale.
Metatietovaranto Melinda tiekartta 2008 – 2020 Versio 5.0 ( )
Sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatio- ja palvelutiedon hallinta
Mukaan Finnaan - liittymisprosessin vaiheet
Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4
Ketterä ohjelmistokehitys
Tietopaketti tuoteomistajalle
Ketterä ohjelmistokehitys
Tietojärjestelmät KEHITTÄMINEN JOHTO KIRJANPITO TILAUSTEN KÄSITTELY
Vaatimusmäärittely kehitysprosessissa
Maakuntien ICT-muutosten tehtäväkartat ja tehtäväverkot
Harjoitustyö -työkirja MS-Project
– Ohjelmistojen mallintaminen, Johdatus ohjelmistotuotantoon
Ristiinopiskelun kehittäminen -hanke
Esityksen transkriptio:

(mukaellen Haikala & Mikkonen 2011, 29) Liiketoiminta (johtaminen) Tietojärjestelmän kehittäminen(prosessi, projektit) Tarkennettu määritys: MITÄ, MITEN? (palvelut , tietorakenteet , tietotarpeet, vuorovaikutus) vaatimusmääritys: MIKSI, MITÄ? MISSÄ? (liiketoiminta, liiketoiminnan vaatimukset automatisoinnille, automatisointiratkaisu) suunnittelu & toteutus: MITEN? (ohjelmistorakenteet, tietokannat, kontrollit ja yhteistyö) projektinhallinta (tulostavoite, aikataulu, budjetti) laadunvarmistus ja testaus tuotteenhallinta (ylläpito, inkrementaaliset parannukset, versiot) Tietojärjestelmän kehittämishanke visio goal sprint PBL Määrittelykuvasto SBL Suunnittelukuvasto D-of-D review Testauspöytäkirja 11.1.2013 (mukaellen Haikala & Mikkonen 2011, 29)

Ohjelmiston kehitysmallit Vesiputous (vaihejakomalli) Suunnitellaan ja toteutetaan kerralla valmiiksi tarkkojen speksien mukaan (plan-driven) Suihkulähdemalli Toteutetaan ensin, dokumentoidaan sitten Protoilu Kehitellään ensin prototyyppi, jonka perusteella tarkennetaan speksejä Evoluutioproto (~iteratiivinen) Mockup (kertakäyttöinen) Iteratiivinen (RUP, agile-mallit kuten XP tai Scrum-viitekehys) Iteratiivinen/inkrementaalinen Tärkeintä tyytyväinen asiakas, sitoutuminen yhteiseen tavoitteeseen ja liiketaloudellisesti toimiva ohjelmisto Haikala & Mikkonen 2011, 34 IMPA, Prince2, PMI Haikala & Mikkonen 2011, 336-38 Vesiputousmalli Haikala & Mikkonen 2011, 38-39 Protoilu Pelander 2013, 14 Suihkulähdemalli (Pelander J. 2013. Nurseus-järjestelmän kehittäminen. Opinnäytetyö, Tampereen amk.) 11.8.2013 Haikala & Mikkonen 2011

Ohjelmistojen yleisiä ominaisuuksien luokittelua Koko (esim. ohjelmarivien määrä, käsiteltävän tiedon määrä) Reaaliaikaisuus vs. eräajo Hajautus/sulautus Luotettavuus (turvallisuuskriittisyys) Skaalautuvuus Ulkoiselle/sisäiselle tilaajalle Tuotteistusaste Haikala & Mikkonen 2011, 12-14 Koko: ohjelmarivien määrä, kehittäjien määrä, käsiteltävän datan määrä Reaaliaikaisuus: toiminnan oikeellisuus riippuu ajasta vs. suoritus päättyy ”kohtuullisen” ajan kuluessa Hajautus: rinnakkaiset suoritukset, integrointi, rajapinnat eri toimintojen välillä tai laitteen ja ohjelman välillä Luotettavuus: virhetilanteista toipuminen (häiriöttömyys) -> varajärjestelmät. Turvallisuuskriittisyys virheellinen toiminta: 1. epämukavuus käyttäjälle, 2. siedettävät rahanmenetykset, 3. ihmishenkien menetykset Skaalautuvuus: kuinka helposti on laajennettavissa uusille toiminnoille, suuremmalle käyttäjämäärille, lokalisoitavissa 11.1.2008 ict2td005

Vesiputousmalli Esiselvitys Määrittely Suunnittelu Toteutus Testaus (dokumentointi) Käyttöönotto Ylläpito VS. Ketterän kehityksen malli Ennakkosuunnittelun ansiosta tiedetään tarkat tavoitteet, todellisuudessa tarkat tavoitteet usein muuttuvat matkan varrella Etukäteen aikataulutus tarkka, todellisuudessa projekti venyy Tilaajalle luovutetaan kerralla valmis hanke Tilaajalle helppo: kokonaiskustannus, valmistumisaika ja lopputulos juridisilla sopimuksella muuttumattomat. Sopimusneuvottelun jälkeen sitoo vähemmän resursseja tilaajalta Dokumentointi tehdään yleensä lopussa kerralla kuntoon (vrt. suihkulähdemalli) Haikala Mikkonen 2011, 37 11.8.2013 ICT2TX007

Ketterä kehitys Esiselvitys Tavoitemäärittely VS. Vesiputousmalli Etukäteen sekä koko hankkeen että julkaisujen valmistumispäivät tarkkoja, saavutetut tulokset eivät Tilaajalle luovutetaan toimintakelpoinen versio dokumentoituna noin kuukauden välein Tilaajan helppo lisätä, muuttaa tai poistaa vaatimuksiaan ja toiveitaan Ongelmana voi olla ohjelmistoarkkitehtuurin rapautuminen Testaukseen ja dokumentointiin käytetään enemmän aikaa Sitoo tilaajan resursseja enemmän Tapaamiset vievät paljon aikaa, erityisesti, jos hanke on uusi ja ennen kokematon sovelluskehittäjille tai tilaajalle Vaatii tilaajan paneutumista hankkeeseen koko kehitystyön ajan. Vaatii keskinäistä luottamusta, toisaalta hanke on helppo tarvittaessa lopettaa. Esiselvitys Tavoitemäärittely Iteraatiot 1kk (~julkaisu) Määrittely Suunnittelu + ylläpitodokumen Toteutus + ylläpitodokumen Testaus + dokumentaatio Katselmointi Tilannearvio Käyttöönotto Ylläpito 11.8.2013

Vastuualueet ohjelmistokehityksessä Liiketoiminnan ymmärrystä (it-tradenomi :-) Vaatimusmäärittelijä Projektipäällikkö Dokumentoija Organisoija Koodaaja Käyttöliittymäsuunnittelija Testaaja Tietokantaosaaja, sql-osaaja Asiakasyhteyshenkilö Tietoturva-asiantuntija Infrastruktuurin (laitteet ja tietoverkot) asiantuntija Arkkitehtuurin asiantuntija 11.8.2013 Ict-2tx007

Asiakasprojektin työnkulku Kehitysympäristö Integraatio Testausympäristö Tuotantoympäristö Jatkuva testaus Haikala & Mikkonen 2011, 58 21.8.2013 ict2td005