Teknologiateollisuuden osaajat 11.3.2015 Minna Jokinen

Teknologiateollisuus on viiden toimialan kokonaisuus Elektroniikka- ja sähköteollisuus ABB, Ensto, Microsoft Mobile, Murata Electronics, Nokia, Planmeca, Polar Electro, Suunto, Vacon, Vaisala… Metallien jalostus Boliden, Componenta, Kuusakoski, Luvata, Norilsk Nickel, Outokumpu, Outotec, Ovako, Sacotec, SSAB (Rautaruukki Oyj)… Tietotekniikka-ala Affecto, Basware, Bilot, CGI, Codebakers, Comptel, Digia, Efecte, Enfo, F-Secure, Fujitsu Finland, IBM, Innofactor, Knowit, Microsoft, Nixu, Tieto… Kone- ja metallituoteteollisuus Abloy, Cargotec, Finn-Power, Fiskars, Glaston, Kone, Konecranes, Metso, Meyer Turku, Normet, Oras, Patria, Pemamek, Ponsse, Stala, Valmet, Valtra, Wärtsilä… Suunnittelu ja konsultointi A-Insinöörit, Citec, Elomatic, Etteplan, FCG, Finnmap, Granlund, Neste Jacobs, Pöyry, Ramboll, Rejlers, SITO, SWECO, WSP... 19.9.2018

Teknologiateollisuus on viiden toimialan kokonaisuus Elektroniikka- ja sähköteollisuus tietoliikennelaitteet, instrumentit, sähkökoneet liikevaihto (2014): 15,1 mrd euroa henkilöstö (2014): 42 300 Metallien jalostus terästuotteet, värimetallit, valut, metallimalmikaivokset liikevaihto (2014): 9,2 mrd euroa henkilöstö (2014): 15 300 Tietotekniikka-ala tietotekniikkapalvelut, ohjelmistot liikevaihto (2014): 10,0 mrd euroa henkilöstö (2014): 53 000 Kone- ja metallituoteteollisuus koneet, metallituotteet, kulkuneuvot liikevaihto (2014): 27,2 mrd euroa henkilöstö (2014): 118 900 Suunnittelu ja konsultointi teollisuuden, yhteiskunnan ja rakentamisen asiantuntijapalvelut liikevaihto (2014): 5,0 mrd euroa henkilöstö (2014): 46 300 19.9.2018

Teknologiateollisuus – merkittävin elinkeino Suomessa 50 % Suomen koko viennistä. 75 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k-investoinneista. Alan yritykset työllistävät suoraan lähes 280 000 ihmistä, välillinen työllistämisvaikutus mukaan lukien 700 000 henkilöä eli 30 % Suomen koko työvoimasta. Teknologiateollisuus ry:llä on yli 1 600 jäsenyritystä. Suomalaisen teknologiateollisuuden päätoimialat ovat elektroniikka- ja sähköteollisuus kone- ja metallituoteteollisuus metallien jalostus suunnittelu- ja konsultointiala tietotekniikka-ala. Toimialalla tehdään 75 % koko elinkeinoelämän tutkimus- ja kehitysinvestoinneista. Ala vastaa 60 %:sta Suomen koko viennistä. Tuotteista yli 70 % menee globaaleille markkinoille. Ala työllistää suoraan 295 000 henkilöä, joista jokaisen välillinen työllisyysvaikutus on vähintään 1,5 lisätyöpaikkaa. Teknologiateollisuus ry:n 1 560 jäsenyritystä edustavat lähes 90 % Suomen koko teknologiateollisuudesta. 19.9.2018

Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta alueittain 2013 Tavaravienti yhteensä 24,8 mrd. euroa* Länsi-Eurooppa 11,4 mrd. € 46,1 % Pohjois-Amerikka 2,2 mrd. € 8,8 % Keski- ja Itä-Eurooppa 4,9 mrd. € 19,6 % Lähi- ja Keski-Itä 0,7 mrd. € 2,8 % Afrikka 0,5 mrd. € 2,1 % Aasia 4,1 mrd. € 16,5 % Etelä- ja Väli-Amerikka 1,0 mrd. € 4,1 % *) Tavaraviennin lisäksi alan yrityksillä oli palveluvientiä noin 11 miljardia euroa. Lähde: Tullihallitus, Tilastokeskus 19.9.2018

Teknologiateollisuuden henkilöstön tutkinnot 1990-2011 Teknologiateollisuus 1990-2007 pl. Suunnittelu- ja konsultointiala. Toimialaluokitus 2002 Jatkotutkinto eritelty vain vuonna 2007 Teknologiateollisuuden kaikki toimialat 2007- ml. suunnittelu- ja konsultointiala Toimialaluokitus 2008 Lähde: Tilastokeskus

Teknologiateollisuuden henkilöstön koulutusalat 2011 Lähde: Tilastokeskus

Teknologiateollisuuden osuus eräiden tutkinnon suorittaneiden työllisten työnantajana 2011 (osuus, %) Tutkinto (työllisiä teknologiateollisuudessa) Lähde: Tilastokeskus

Teknologiateollisuuden osuus eräiden tutkinnon suorittaneiden työllisten työnantajana 2011 (osuus, %) Tutkinto (työllisiä teknologiateollisuudessa) Lähde: Tilastokeskus

Eräitä teknologiateollisuudelle keskeisiä tutkintoja 2007-2011 suorittaneiden sijoittuminen töihin vuonna 2011 Toinen aste, perustutkinnot AMK-tutkinto, insinööri, tradenomi Yliopistotutkinto: DI, FM Lähde: Tilastokeskus

Arvio Suomen teknologiateollisuuden henkilöstön vuotuisesta rekrytointitarpeesta 2013-2016 Rekrytointitarve yhteensä: n. 9500 henkilöä, joista Elektroniikka ja sähköteollisuuteen ja tietotekniikka-alalle n. 2000 Kone- ja metallituoteteollisuuteen ja metallien jalostukseen n. 4200 Suunnittelu- ja konsultointialalle n. 3200 *) Ammatillinen toinen aste sisältää perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnon Teknologiateollisuus ry 2013: Henkilöstöselvitys 2016

Tietosuoja ja tietoturva ovat jokaisen kansalaisen ja yrityksen perusoikeus Tietoturvayhtiö F-Securen missio on taistella digitaalisen vapauden puolesta. F-Secure on vuonna 1988 perustettu suomalainen tietoturva- ja pilvipalveluyritys. Yritys edistää aktiivisesti yleistä alan tietoisuutta ja toimii kouluttajana julkisissa tilaisuuksissa ja oppilaitoksissa. F-Secure monitoroi ja analysoi jatkuvasti verkon uhkia, ylläpitää tilannekuvaa sekä raportoi niistä. Lisäksi yritys osallistuu toimialan tutkimus- ja kehityshankkeisiin sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Yhteiskuntavastuu näkyy vahvasti F-Securen kaikissa tuotteissa ja toiminnassa. Yksityisyydensuoja- ja tietoturva-asioissa F-Secure toimii riippumattomana asiantuntijana sekä avustaa organisaatioita ja viranomaisia verkkorikollisuuden kitkemisessä. F-SECURE

Outokummun Tornion tehtaalla ruostumatonta terästä tehdään kilpailijamaita energiatehokkaammin Torniossa tuotetaan ruostumatonta terästä jopa 60 % pienemmillä hiilidioksidipäästöillä kuin kilpailijamaissa. Energiansäästö Outokummun ainutlaatuisilla teknologioilla on merkittävä: Sulan ferrokromin käyttö teräksen valmistuksessa säästää energiaa 150 GWh/vuosi eli yli 6 500 helsinkiläisen vuosittaisen energiankulutuksen verran. Prosessissa syntyvä häkäkaasu käytetään hyväksi energiana tehtaalla, mikä vähentää ulkoisen energian tarvetta ja korvaa noin 70 000 nestekaasutonnia polttoainetta. Teräsaihioiden kuumapanostus säästää vähintään 4 000 tonnia nestekaasua vuodessa. Prosesseja optimoimalla saadaan huomattavat lisäsäästöt. Lämmön talteenotoilla säästetään vuodessa noin 8 000 tonnia polttoöljyä vastaava energiamäärä. Tornion tehdas kuluttaa kolme prosenttia Suomen sähköstä Muun muassa kierrätysmetallin sulatus vaatii paljon sähköä Energiatehokkuus, vähähiilinen sähkö ja kierrätysmateriaalien käyttö takaavat Tornion teräkselle maailman pienimmän hiilijalanjäljen. OUTOKUMPU

Outotecin kierrätysteknologiat säästävät resursseja Outotecin kehittämät metallin- ja vedenkäsittelyteknologiat ovat maailman energia- ja materiaalitehokkaimpia. Noin 70% maailman kuparista tuotetaan Outotecin teknologioilla. Outotecin tavoite on kytkeä resurssien kulutus irti hyvinvoinnin kasvusta. Yksi tapa mahdollistaa tämä on metallien talteenoton sekä vedenkäsittely- ja kierrätysteknologioiden kehittäminen. Metalli materiaalina on hyvin ympäristötehokas - olettaen, että se kierrätetään mahdollisimman monta kertaa. Outotecin tehokkaat ja monipuoliset Kaldo- ja TSL-teknologiat mahdollistavat metallien toistuvan käytön, joka pienentää ratkaisevasti materiaalin ympäristöjalanjälkeä. Muun muassa lyijyn globaalin tuotannon raaka-aineista yli 65 % tulee kierrätetyistä auton akuista. Esimerkkejä Outotecin toimittamista kierrätysteknologioista löytyy Ruotsista, Japanista, Etelä-Koreasta, Kiinasta ja Saksasta. OUTOTEC

Oilonin polttimet vähentävät päästöjä kymmenillä prosenteilla Oilon on toimittanut 30 000 MW:n edestä kaasupolttimia Kiinaan. Vuonna 2012 Pekingiin toimitettiin 83 poltinta, jotka vähensivät CO2-päästöjä 40 % ja poistivat hiukkaspäästöt kokonaan. Kaasupolttimia käytetään mm. kiinteistöjen lämmityksessä, kaukolämpökattiloissa sekä teollisuuden energiantuotannossa. Oilonin tuotteet ovat maailman kärkitasoa alentaessaan jopa 60 % kaasunpoltossa syntyviä typpioksidipäästöjä. Polttimilla kasvatetaan ympäristöystävällisen energian osuutta korvaamalla hiiltä käyttävät kaukolämpölaitokset kaasua käyttäviksi. Oilonin toimittamalla tekniikalla toteutettavat kaukolämpölaitokset vähentävät vuodessa CO2-päästöjä miljoonalla tonnilla eli lähes 400 000 bensiinikäyttöisen henkilöauton vuosipäästöjen verran. Hiukkaspäästöjä laitokset vähentävät 10 000 tonnilla vuodessa. OILON

Hyvällä suunnittelulla merkittäviä säästöjä energiankulutukseen Konsultointi- ja suunnittelukonserni Granlundin osaamisen keihäänkärkenä on energiatehokkuus Meilahden tornisairaalan peruskorjaus 2011–2014 on energiatehokkuuden pilottikohde. Lämmitysenergian kulutuksen arvioidaan pienenevän 25 % ja sähkönkulutuksen 5 % sisäolosuhteiden samalla parantuessa. Katolle tulee aurinkolämpökerääjiä. Energiatehokkuutta parannetaan kohteessa nykyaikaisella talotekniikalla, lämmön talteenotolla, kaksoisjulkisivurakenteella, seinien lämmöneristyksen uusimisella, hyvälaatuisilla ikkunoilla ja rakenteiden tiivistämisellä. Granlund vastaa kohteen LVI-, sähkö- ja rakennusautomaation suunnittelusta sekä sprinkleri-, tele- ja turvajärjestelmien suunnittelusta ja energiakonsultaatiosta. GRANLUND

Materiaalitehokkuudella vähennetään tuotteiden ympäristökuormitusta Nokia vähentää ympäristön kuormitusta materiaalivalinnoilla. Flexi Base Station -tukiaseman materiaalivalinnoilla vähennetään merkittävästi valmistus-, kuljetus- ja käsittelykustannuksia. Aikaisemmin alumiinista ja ruostumattomasta teräksestä tehty levyrakenne vaihdettiin alumiinista painevalettuun runkoon. Uusi tukiasema on kooltaan entistä pienempi, kevyempi sekä ympäristötehokkaampi valmistaa. Sen jalusta esimerkiksi painaa 60% aiempaa vähemmän. NOKIA

Kaivoksen optimointi tehosti tuotantoa ja energian käyttöä Perulaisen Antaminan kaivoksen tuottavuus nousi merkittävästi Metson teknologialla. Metson PIO-projektissa kehitettiin tuotantoprosessia siten, että tuottavuus ja kannattavuus paranivat sekä tuotantokustannukset ja energiankulutus pienenivät. Tuotannon merkittävän nousun ja tuotantojärjestelmän kokonaisoptimoinnin seurauksena myös energiatehokkuus parani tuntuvasti ja tuotetonnikohtainen energiankulutus pieneni. Antaminan energiankulutus väheni 25 %. METSO

HIGH METAL PRODUCTION OY Valmistuksen ja suunnittelun yhdistäminen toi uutta liiketoimintaa ja puolitti materiaalimäärät High Metal Production Oy kehitti keräyspahvin hajottamiseen tarkoitetun rumpupulpperin ja saavutti huimia säästöjä valmistuskustannuksissa. Keräyspahvin käsittelylaiteen uudelleensuunnittelussa pyrittiin hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti kierrätysmetalleja. Laitteen rakenne yksinkertaistui ja keveni, samalla laitteesta tuli entistä kestävämpi. Uudelleensuunnittelun kustannukset olivat noin 20 000 euroa. Tuotesuunnittelun ansiosta kokonaissäästöä kertyi yli 200 000 euroa, kun mukaan luettiin valmistuksen eri työvaiheet sekä laitteen rahti ja asennus. Tuotteen valmistuksessa ja kuljetuksessa säästyi 14,8 tonnia hiilidioksidia. HIGH METAL PRODUCTION OY