Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät 3/2015

Esitys aiheesta: "Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät 3/2015"— Esityksen transkriptio:

1 Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät 3/2015
Toimitusjohtaja Jorma Turunen

2 Teknologiateollisuus on viiden toimialan kokonaisuus
Elektroniikka- ja sähköteollisuus ABB, Ensto, Microsoft Mobile, Murata Electronics, Nokia, Planmeca, Polar Electro, Suunto, Vacon, Vaisala… Metallien jalostus Boliden, Componenta, Kuusakoski, Luvata, Norilsk Nickel, Outokumpu, Outotec, Ovako, Sacotec, SSAB … Tietotekniikka-ala Affecto, Basware, Bilot, CGI, Codebakers, Comptel, Digia, Efecte, Enfo, F-Secure, Fujitsu Finland, IBM, Innofactor, Knowit, Microsoft, Nixu, Tieto… Kone- ja metallituoteteollisuus Abloy, Cargotec, Finn-Power, Fiskars, Glaston, Kone, Konecranes, Metso, Meyer Turku, Normet, Oras, Patria, Pemamek, Ponsse, Stala, Valmet, Valtra, Wärtsilä… Suunnittelu ja konsultointi A-Insinöörit, Citec, Elomatic, Etteplan, FCG, Granlund, Neste Jacobs, Pöyry, Ramboll, Rejlers, SITO, SWECO, WSP...

3 Teknologiateollisuus – Suomen merkittävin elinkeino
50 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan yli ihmistä, välillinen työllistämisvaikutus mukaan lukien henkilöä eli 30 % Suomen koko työvoimasta. Teknologiateollisuus ry on EK:n suurin jäsenliitto – yli jäsenyritystä.

4 Vientimarkkinat kehittyvät epäyhtenäisesti

5 Teollisuustuotanto Suomessa on painunut jopa vuoden 2009 alapuolelle
Lähde: Macrobond

6 Suomen taloudessa ei näy käännettä parempaan Bkt:n kehitys 2015 / 2014, %
Keski- ja Itä-Eurooppa: 0,0 % Venäjä -3,5 % Turkki +3,0 % Puola +3,6 % Tšekki +3,3 % Romania +3,6 % Ukraina -10,6 % Unkari +2,9 % Slovakia +3,0 % Slovenia +2,1 % Liettua +2,3 % Latvia +2,3 % Viro +1,9 % Länsi-Eurooppa: +1,7 % Saksa +1,9 % Iso-Britannia +2,5 % Ranska +1,2 % Italia +0,7 % Espanja +3,0 % Alankomaat +2,0 % Sveitsi +0,6 % Ruotsi +2,7 % Belgia +1,2 % Norja +1,3 % Itävalta +0,7 % Tanska +1,8 % Kreikka -0,4 % Suomi +0,4 % Portugali +1,6 % Irlanti +3,7 % Pohjois-Amerikka: +2,3 % USA +2,4 % Kanada +1,4 % Aasia: +4,7 % Kiina +6,8 % Japani +1,0 % Intia +7,7 % Australia +2,5 % Etelä-Korea +2,7 % Indonesia +4,9 % Taiwan +3,3 % Thaimaa +3,0 % Malesia +4,8 % Singapore +2,6 % Uusi Seelanti +2,6 % Filippiinit +5,9 % Vietnam +6,1 % Lähi- ja Keski-Itä Saudi Arabia +2,7 % Israel +3,0 % Etelä- ja Väli-Amerikka: +0,0 % Brasilia -1,6 % Meksiko +2,6 % Argentiina +0,5 % Venezuela -6,4 % Kolumbia +3,1 % Chile +2,4 % Peru +3,1 % Afrikka Etelä-Afrikka +2,0 % Nigeria +4,4 % Egypti +4,3 % Lähde: Consensus Forecasts, July 2015 Bkt-ennusteiden keskiarvot koottu heinäkuussa 2015.

7 Teknologiateollisuuden näkymät Suomessa

8 Teknologiateollisuuden liikevaihto
Teknologiateollisuuden liikevaihto* Suomessa on pudonnut lähes 20 miljardilla eurolla vuodesta 2008 *) Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa oli 67 miljardia euroa vuonna ja 86 miljardia euroa vuonna 2008 Lähde: Macrobond, Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito

9 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa kasvoi 2 % vuonna 2014, alkuvuonna 4 %
Lähde: Macrobond, Tilastokeskus

10 Teknologiateollisuuden päätoimialat Suomessa ovat kehittyneet epäyhtenäisesti
Osuudet liikevaihdosta 2014: kone- ja metallituoteteollisuus 40 %, elektroniikka- ja sähköteollisuus 23 %, tietotekniikkaa-ala 15 %, metallien jalostus 14 %, suunnittelu ja konsultointi 8 %. Lähde: Macrobond, Tilastokeskus

11 Teknologiateollisuuden
Teknologiateollisuuden* uudet tilaukset Suomessa Kasvu johtuu erityisesti laivatilauksista, jotka vaikuttavat liikevaihtoon usean vuoden ajan 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Muutos: II,2015 / II,2014 II,2015 / I,2015 Vientiin: +14 % +34 % Kotimaahan: +16 % +17 % Yhteensä: +28 % *) Pl. metallien jalostus ja pelialan yritykset. Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto huhti-kesäkuu 2015.

12 Teknologiateollisuuden
Teknologiateollisuuden* tilauskanta Suomessa Kasvu johtuu erityisesti laivatilauksista, jotka vaikuttavat liikevaihtoon usean vuoden ajan Yhteensä 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Muutos: / / Vientiin: +20 % +10 % Kotimaahan: +25 % 0 % Yhteensä: +22 % +7 % *) Pl. metallien jalostus ja pelialan yritykset. Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto

13 Markkinatilanteen lievä positiivisuus näkyy edelleen teknologiateollisuuden tarjouspyynnöissä*
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 ”Onko tarjouspyyntöjen määrässä viime viikkoina näkyvissä oleellista vähenemistä tai lisääntymistä, kun verrataan tilannetta noin kolme kuukautta sitten vallinneeseen tilanteeseen”. Saldoluku = niiden yritysten osuus, joissa tarjouspyyntöjen määrä on lisääntynyt – niiden yritysten määrä, joissa tarjouspyyntöjen määrä on vähentynyt. Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeisin kyselyajankohta: heinäkuu 2015.

14 Teknologiateollisuus rekrytoi tammi-kesäkuussa lähes henkilöä, lisäksi runsaat kesätyöntekijää Henkilöstö Suomessa on kuitenkin vähentynyt :lla vuoden 2008 jälkeen Henkilöstöstä noin lomautusjärjestelyjen piirissä Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu

15 Uusien rekrytointien määrä teknologiateollisuudessa vuosineljänneksittäin
Lähde: Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu

16 Teollisuuden investointisuunnitelmat ennakoivat investointien kasvavan vuonna Teollisuuden tuotannolliset sekä tutkimus- ja kehitysinvestoinnit Suomessa Lähde: Tilastokeskus, EK:n investointitiedustelu (kesäkuu 2015), Teknologiateollisuus ry

17 Yhteenveto teknologiateollisuuden tilanteesta ja lähiajan näkymistä
Liikevaihto Suomessa kasvoi 2 % vuonna 2014 sekä 4 % tammi-kesäkuun aikana. Verrattuna vuoteen 2008 liikevaihto on vähentynyt 22 %. Toimialojen ja erityisesti yritysten välillä liikevaihto on kehittynyt epäyhtenäisesti. Yritykset saivat uusia tilauksia huhti-kesäkuussa euromääräisesti 14 % enemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna 2014 ja 28 % enemmän kuin tammi-maaliskuussa. Tilauskannan arvo oli kesäkuun lopussa 22 % suurempi kuin samaan aikaan vuonna 2014 ja 7 % suurempi kuin maaliskuun lopussa. Liikevaihto on syksyllä 2015 hieman suurempi kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Alan yritykset rekrytoivat uutta henkilöstöä tammi-kesäkuussa lähes sekä kesätyöntekijöitä runsaat Verrattuna vuoteen 2008 henkilöstö Suomessa on kuitenkin vähentynyt kaikkiaan :lla. Kesäkuun lopussa henkilöstöä oli Tytäryrityksissä ulkomailla henkilöstö on niin ikään vähentynyt viime vuosina, mutta kone- ja metallituoteteollisuudessa kasvu on jatkunut.

18 Talous- ja veropolitiikkaa sekä työmarkkinoita uudistettava rohkeasti

19 Elinkeinoelämän usko Suomeen on palautettava
Sääntelyä pitää purkaa ja julkisen sektorin palveluita sujuvoittaa Yritysverojärjestelmä on ajanmukaistettava. Tuottavuusloikka digitalisaation avulla. Suomi on kaukana markkinoista, ja pitkät kuljetusetäisyydet ovat jo itsessään lisäkustannus. Tätä taakkaa ei pidä kasvattaa. Panostuksia kasvuun, osaamiseen ja uudistumiseen. Koulutuksen tulee vastata paremmin yritysten tarpeisiin. TKI-investoinnit synnyttävät uutta liiketoimintaa. Työmarkkinaratkaisuilla on palautettava kustannuskilpailukyky.

20 Työmarkkinoita on uudistettava rohkeasti
Työmarkkinajohtaja Eeva-Liisa Inkeroinen

21 Teollisuuden työpaikkoja Suomessa on kadonnut lähes vuoden 2008 jälkeen Teollisuus tuo kuitenkin edelleen 80 % Suomen vientituloista Lähde: Macrobond, Eurostat / Kansantalouden tilinpito

22 Yksikkötyökustannuksia on kyettävä alentamaan Koko kansantalouden yksikkötyökustannukset = työvoimakustannukset / tuottavuus, ml. kunkin maan toteutuneet valuuttakurssit 2005,I =100 Suomen kustannus- kilpailukyky heikkenee Suomen kustannus- kilpailukyky paranee 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 *) EKP:n harmonisoidussa kustannuskilpailukykymittarissa kunkin maan keskimääräinen toteutunut valuuttakurssi lasketaan tärkeimmän vientimaan valuuttakurssipainoilla sekä koko talouden yksikkötyökustannusten kehityksellä. Viimeisin tieto tammi-maaliskuu 2015, Lähde: Euroopan keskuspankki

23 TES-korotusten ja toteutuneiden palkankorotusten muutos Suomessa 2005-2014
%-yksikköä Lähde: Tilastokeskus, Statistisches Bundesamt ja Medlingsinstitutet

24 TES-korotusten ja toteutuneiden palkankorotusten muutos Saksassa 2005-2014
%-yksikköä Lähde: Tilastokeskus, Statistisches Bundesamt ja Medlingsinstitutet

25 TES-korotusten ja toteutuneiden palkankorotusten muutos Suomessa ja Saksassa Suomen jäykkä palkkamalli on heikentänyt Suomen kustannuskilpailukykyä TES-korotukset ylittävät/alittavat palkankorotukset kumulatiivisesti , %-yksikköä. 13 %-yks. Lähde: Tilastokeskus, Statistisches Bundesamt ja Medlingsinstitutet