Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät 4/2015

Esitys aiheesta: "Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät 4/2015"— Esityksen transkriptio:

1 Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät 4/2015
Toimitusjohtaja Jorma Turunen

2 Teknologiateollisuus on viiden toimialan kokonaisuus
Elektroniikka- ja sähköteollisuus ABB, Ensto, Microsoft Mobile, Murata Electronics, Nokia, Planmeca, Polar Electro, Suunto, Vacon, Vaisala… Metallien jalostus Boliden, Componenta, Kuusakoski, Luvata, Outokumpu, Outotec, Ovako, Sacotec, SSAB … Tietotekniikka-ala Affecto, Basware, Bilot, CGI, Comptel, Digia, Efecte, Enfo, F-Secure, Fujitsu Finland, IBM, Innofactor, Knowit, Microsoft, Nixu, Tieto… Kone- ja metallituoteteollisuus Abloy, Cargotec, Finn-Power, Fiskars, Glaston, Kone, Konecranes, Metso, Meyer Turku, Normet, Oras, Patria, Pemamek, Ponsse, Stala, Valmet, Valtra, Wärtsilä… Suunnittelu ja konsultointi A-Insinöörit, Citec, Elomatic, Etteplan, FCG, Granlund, Neste Jacobs, Pöyry, Ramboll, Rejlers, SITO, SWECO, WSP...

3 Teknologiateollisuus – Suomen merkittävin elinkeino
50 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan yli ihmistä, välillinen työllistämisvaikutus mukaan lukien henkilöä eli 30 % Suomen koko työvoimasta. Teknologiateollisuus ry on EK:n suurin jäsenliitto – yli jäsenyritystä.

4 Suomi ei pääse kasvuun – olemme jääneet kilpailijamaiden kehityksestä

5 Bruttokansantuote on kasvanut Länsi-Euroopassa ja USA:ssa, mutta ei Suomessa
Lähde: Macrobond

6 Myös teollisuustuotanto Suomessa on jäänyt kilpailijamaiden kehityksestä
Lähde: Macrobond

7 Suomen vienti polkee paikallaan jo viidettä vuotta
Lähde: Macrobond, Eurostat

8 Teknologiateollisuuden liikevaihto, tilauskehitys ja näkymät loppuvuodelle

9 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa
Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa* kasvoi alkuvuonna edelleen vain pari prosenttia *) Liikevaihtotiedot saattavat sisältää jonkin verran globaalien suomalaisyritysten ulkomaantoimintoja. Lähde: Macrobond, Tilastokeskus

10 Teknologiateollisuuden päätoimialojen liikevaihto Suomessa
Teknologiateollisuuden päätoimialojen liikevaihto Suomessa* on kehittynyt epäyhtenäisesti Osuudet liikevaihdosta 2014: kone- ja metallituoteteollisuus 40 %, elektroniikka- ja sähköteollisuus 23 %, tietotekniikka-ala 15 %, metallien jalostus 14 %, suunnittelu ja konsultointi 8 %. *) Liikevaihtotiedot saattavat sisältää jonkin verran globaalien suomalaisyritysten ulkomaantoimintoja. Lähde: Macrobond, Tilastokeskus

11 Teknologiateollisuuden* uudet tilaukset Suomessa
Milj. euroa, käyvin hinnoin 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Muutos: III,2015 / III,2014 III,2015 / II,2015 Vientiin: -18 % -15 % Kotimaahan: -30 % -27 % Yhteensä: -21 % *) Pl. metallien jalostus ja pelialan yritykset. Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto heinä-syyskuu 2015.

12 Ilman laivatilauksia teknologiateollisuuden
Ilman laivatilauksia teknologiateollisuuden* uudet tilaukset Suomessa olisivat vuoden 2009 tasolla Laivatilausten vaikutus tuotantoon on hidas ja ulottuu aina vuoteen 2020 asti Neljän vuosineljänneksen liukuva summa, indeksi 2005=100 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 *) Pl. telakat, metallien jalostus ja pelialan yritykset. Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto heinä-syyskuu 2015.

13 Teknologiateollisuuden
Teknologiateollisuuden* tilauskanta Suomessa Tilauskannan kasvu johtuu lähinnä laivatilauksista, jotka vaikuttavat tuotantoon aina vuoteen 2020 asti Milj. euroa, käyvin hinnoin Yhteensä 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Muutos: / / Vientiin: +14 % +7 % Kotimaahan: +6 % -3 % Yhteensä: +11 % +4 % *) Pl. metallien jalostus ja pelialan yritykset. Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto

14 Markkinatilanteen epävarmuus näkyy teknologiateollisuuden tarjouspyynnöissä*
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 ”Onko tarjouspyyntöjen määrässä viime viikkoina näkyvissä oleellista vähenemistä tai lisääntymistä, kun verrataan tilannetta noin kolme kuukautta sitten vallinneeseen tilanteeseen”. Saldoluku = niiden yritysten osuus, joissa tarjouspyyntöjen määrä on lisääntynyt – niiden yritysten määrä, joissa tarjouspyyntöjen määrä on vähentynyt. Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeisin kyselyajankohta lokakuu 2015.

15 Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa on vähentynyt :lla vuoden 2008 jälkeen, silti tammi-syyskuussa uusia rekrytointeja Henkilöstöstä noin lomautusjärjestelyjen piirissä Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu

16 Henkilöstön vähenemisestä huolimatta teknologiateollisuus on rekrytoinut tänä vuonna Suomessa kaikkiaan uutta osaajaa Lähde: Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu

17 Yhteenveto teknologiateollisuuden tilanteesta ja lähiajan näkymistä
Liikevaihto Suomessa kasvoi kaksi prosenttia vuonna 2014 sekä kolme prosenttia tammi-heinäkuun aikana. Verrattuna vuoteen 2008 liikevaihto on vähentynyt noin viidenneksen. Toimialojen ja erityisesti yritysten välillä liikevaihto on kehittynyt epäyhtenäisesti. Yritykset saivat uusia tilauksia heinä-syyskuussa euromääräisesti 21 prosenttia vähemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna 2014 ja 18 prosenttia vähemmän kuin huhti-kesäkuussa. Tilauskannan arvo oli syyskuun lopussa 11 prosenttia suurempi kuin samaan aikaan vuonna 2014 ja neljä prosenttia suurempi kuin kesäkuun lopussa. Tilauskannan kasvun takana ovat laivatilaukset. Ilman niitä teknologiateollisuuden uudet tilaukset ovat painuneet vuoden 2009 tasolle. Liikevaihto on loppuvuonna 2015 samalla tasolla kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Alan yritykset rekrytoivat uutta henkilöstöä tammi-syyskuussa kaikkiaan Verrattuna vuoteen 2008 henkilöstö Suomessa on kuitenkin vähentynyt kaikkiaan :lla. Syyskuun lopussa henkilöstöä oli

18 Hallituksen tulee laittaa pikaisesti toimeen ohjelmansa kasvua tukevat toimet

19 Elinkeinoelämän usko Suomeen on palautettava
Elinkeinoelämälle ei enää yhtään EU- tason tai kansallisen tason lisärasitetta, jolla heikennetään kilpailukykyä. Sääntelyä pitää purkaa ja julkisen sektorin palveluita sujuvoittaa Tuottavuusloikka digitalisaation avulla. Panostuksia kasvuun, osaamiseen ja uudistumiseen. Koulutuksen tulee vastata paremmin yritysten tarpeisiin. Teollisuuden uudistumista on tuettava T&k-investoinnit saatava uudelleen kasvuun Yritysverojärjestelmä on ajanmukaistettava. Työmarkkinaratkaisuilla on palautettava kustannuskilpailukyky. Neuvottelu- ja sopimusjärjestelmä remontoitava vastaamaan kilpailijamaita, yrityskohtaisuutta lisättävä oleellisesti.

20 Teollisuuden työpaikkoja Suomessa on kadonnut lähes vuoden 2008 jälkeen Teollisuus tuo kuitenkin 80 % Suomen vientituloista Lähde: Macrobond, Eurostat / Kansantalouden tilinpito

21 Työttömien työnhakijoiden määrä Suomessa on lisääntynyt merkittävästi
Lähde: Macrobond, TEM

22 Merkittävät uusinvestoinnit ovat elinehto teollisuuden tuotannon ja viennin palautumiselle Tuotantokapasiteetti Suomessa on vähentynyt noin 20 % -22 % 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lähde: Tilastokeskus / Teollisuustuotannon volyymi-indeksi

23 Investoinnit Suomessa on saatava kasvuun: digitaalisuus, robotiikka, automaatio, uusi tuotanto Yritysten kiinteät investoinnit Indeksi, 2005=100 Lähde: OECD, Economic Outlook 2015

24 Yritysten investointimahdollisuuksia vaikeuttaa kannattavuuden putoaminen Koko yrityssektorin ja teknologiateollisuuden nettotulos* Suomessa verotuksen jälkeen *) Nettotulos / liikevaihto. Nettotulos tarkoittaa yritysten tulosta rahoitustuottojen ja –kulujen, satunnaisten erien sekä verotuksen jälkeen. Lähde: Tilastokeskus

25 Hallituksen tavoite Suomen yksikkötyökustannuksille Koko kansantalouden yksikkötyökustannukset = työvoimakustannukset / tuottavuus, ml. kunkin maan toteutuneet valuuttakurssit 2005,I =100 Suomen hinta- ja kustannus- kilpailukyky heikkenee Suomen hinta- ja kustannus- kilpailukyky paranee 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 *) EKP:n harmonisoidussa kustannuskilpailukykymittarissa kunkin maan keskimääräinen toteutunut valuuttakurssi lasketaan tärkeimmän vientimaan valuuttakurssipainoilla sekä koko talouden yksikkötyökustannusten kehityksellä. Viimeisin tieto huhti-kesäkuu 2015, Lähde: Euroopan keskuspankki