Teknologiateollisuuden / Suomen taloustilanne ja näkymät Kesäkuu 2014

Esitys aiheesta: "Teknologiateollisuuden / Suomen taloustilanne ja näkymät Kesäkuu 2014"— Esityksen transkriptio:

1 Teknologiateollisuuden / Suomen taloustilanne ja näkymät Kesäkuu 2014

2 Teknologiateollisuus on viiden toimialan kokonaisuus
Elektroniikka- ja sähköteollisuus ABB, Ensto, Microsoft Mobile, Murata Electronics, Nokia, Planmeca, Polar Electro, Suunto, Vacon, Vaisala… Metallien jalostus Boliden, Componenta, Kuusakoski, Luvata, Norilsk Nickel, Outokumpu, Outotec, Ovako, Rautaruukki, Sacotec… Tietotekniikka-ala Affecto, Basware, CGI, Codebakers, Codenomicon, Comptel, Digia, Efecte, Enfo, F-Secure, Fujitsu Finland, IBM, Innofactor, Knowit, Microsoft, Nixu, Tieto… Kone- ja metallituoteteollisuus Abloy, Cargotec, Finn-Power, Fiskars, Glaston, Kone, Konecranes, Metso, Normet, Oras, Patria, Pemamek, Ponsse, Stala, STX Finland, Valmet, Valtra, Wärtsilä… Suunnittelu ja konsultointi A-Insinöörit, Citec, Elomatic, Etteplan, FCG, Finnmap, Granlund, Neste Jacobs, Pöyry, Ramboll, Rejlers, SITO, SWECO, WSP...

3 Teknologiateollisuus – merkittävin elinkeino Suomessa
55 % Suomen koko viennistä. 80 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k-investoinneista. Alan yritykset työllistävät suoraan lähes ihmistä, välillinen työllistämisvaikutus mukaan lukien henkilöä eli 30 % Suomen koko työvoimasta. Teknologiateollisuus ry:llä on yli jäsenyritystä. Suomalaisen teknologiateollisuuden päätoimialat ovat elektroniikka- ja sähköteollisuus kone- ja metallituoteteollisuus metallien jalostus suunnittelu- ja konsultointiala tietotekniikka-ala. Toimialalla tehdään 75 % koko elinkeinoelämän tutkimus- ja kehitysinvestoinneista. Ala vastaa 60 %:sta Suomen koko viennistä. Tuotteista yli 70 % menee globaaleille markkinoille. Ala työllistää suoraan henkilöä, joista jokaisen välillinen työllisyysvaikutus on vähintään 1,5 lisätyöpaikkaa. Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritystä edustavat lähes 90 % Suomen koko teknologiateollisuudesta.

4 Teknologiateollisuus on viiden toimialan kokonaisuus
Elektroniikka- ja sähköteollisuus tietoliikennelaitteet, instrumentit, sähkökoneet liikevaihto (2013): 14,3 mrd euroa henkilöstö (2013): Metallien jalostus terästuotteet, värimetallit, valut, metallimalmikaivokset liikevaihto (2013): 9,5 mrd euroa henkilöstö (2013): Tietotekniikka-ala tietotekniikkapalvelut, ohjelmistot liikevaihto (2013): 8,4 mrd euroa henkilöstö (2013): Kone- ja metallituoteteollisuus koneet, metallituotteet, kulkuneuvot liikevaihto (2013): 26,5 mrd euroa henkilöstö (2013): Suunnittelu ja konsultointi teollisuuden, yhteiskunnan ja rakentamisen asiantuntijapalvelut liikevaihto (2013): 5,5 mrd euroa henkilöstö (2013):

5 Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta alueittain 2013
Tavaravienti yhteensä 24,8 mrd. euroa* Keski- ja Itä-Eurooppa 4,9 mrd. € 19,6 % Länsi-Eurooppa 11,4 mrd. € 46,1 % Pohjois-Amerikka 2,2 mrd. € 8,8 % Lähi- ja Keski-Itä 0,7 mrd. € 2,8 % Aasia 4,1 mrd. € 16,5 % Afrikka 0,5 mrd. € 2,1 % Etelä- ja Väli-Amerikka 1,0 mrd. € 4,1 % *) Tavaraviennin lisäksi alan yrityksillä oli palveluvientiä noin 12 miljardia euroa. Lähde: Tullihallitus, Tilastokeskus

6 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa
Mrd. euroa, käyvin hinnoin Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry

7 Kasvunäkymät Länsi-Euroopassa parantuneet
- Venäjän taantuman syveneminen on suurin riskitekijä

8 Teollisuustuotanto Suomessa on matalalla tasolla

9 Teollisuustuotanto Suomessa on pudonnut EU-maista lähes eniten

10 Euroalueella kasvu on vankistunut
Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi Viimeisin tieto toukokuu 2014. Lähde: Markit, Eurostat

11 Kehittyvissä maissa kasvu jatkuu,
mutta viime vuosia selvästi hitaampana Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi Viimeisin tieto huhtikuu 2014. Lähde: Markit, HSBC

12 Venäjän talouden taantuma pahenee
Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi Viimeisin tieto toukokuu 2014. Lähde: Markit, HSBC

13 Uusien omakotitalojen myynti ja rakentaminen USAssa on elpymässä, mutta taso on vielä matala

14 Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,6 % vuonna 2014
BKT:n kasvu 2014, % Kiina Muu Lat. Am. Intia Lähi-itä ja Afrikka Muu Aasia Muu it. Eurooppa Meksiko Kasvu keskimäärin: +3,6 % Brasilia Pohjois-Amerikka Venäjä Länsi-Eurooppa Japani Pylvään leveys kuvaa osuutta (ostovoimapariteetilla korjatusta) maailman bkt:stä vuonna 2013, %. Lähde: IMF (April 2014)

15 Teknologiateollisuuden kysyntä maailmalla kasvaa 2,4 % vuonna 2014
BKT:n kasvu 2014, % Kiina Muu Lat. Am. Intia Muu Aasia Muu it. Eurooppa Lähi-itä ja Afrikka Meksiko Brasilia Kasvu keskimäärin: +2,4 % Pohjois- Amerikka Venäjä Länsi-Eurooppa Japani Pylvään leveys kuvaa osuutta teknologiateollisuuden Suomen viennistä vuonna 2013, %. Lähde: IMF (April 2014), Tullihallitus

16 Maailmantalouden kasvunäkymät vuodelle 2014
(ennusteiden keskiarvot koottu toukokuussa 2014) Bkt:n kehitys 2014/2013, % Länsi-Eurooppa Saksa +1,9 % Iso-Britannia +2,9 % Ranska +0,8 % Italia +0,6 % Espanja +1,0 % Alankomaat +1,0 % Sveitsi +2,1 % Ruotsi +2,8 % Belgia +1,2 % Norja +2,0 % Itävalta +1,5 % Tanska +1,3 % Kreikka +0,1 % Suomi +0,5 % Portugali +1,1 % Irlanti +1,6 % Keski- ja Itä-Eurooppa Venäjä +0,3 % Turkki +2,4 % Puola +3,1 % Tšekki +2,1 % Romania +3,0 % Ukraina -4,2 % Unkari +2,5 % Slovakia +2,3 % Slovenia -0,2 % Liettua +3,2 % Latvia +3,6 % Viro +1,5 % Pohjois-Amerikka USA +2,5 % Kanada +2,3 % Aasia Kiina +7,3 % Japani +1,3 % Intia +5,4 % Australia +2,9 % Etelä-Korea +3,6 % Indonesia +5,3 % Taiwan +3,2 % Thaimaa +2,3 % Malesia +5,1 % Singapore +3,8 % Uusi Seelanti +3,5 % Filippiinit +6,4 % Vietnam +5,7 % Lähi-ja Keski-Itä Saudi Arabia +4,2 % Israel +3,4 % Etelä- ja Väli-Amerikka Brasilia +1,7 % Meksiko +2,9 % Argentiina -0,9 % Venezuela -1,7 % Kolumbia +4,6 % Chile +3,2 % Peru +5,3 % Afrikka Etelä-Afrikka +2,5 % Nigeria +6,8 % Egypti +2,5 % Lähde: Consensus Forecasts, May 2014

17 Pitkän ajan konsensus-ennusteet lupaavat
Länsi-Euroopalle heikkoa kasvua BKT, vuosimuutos, % Lähde: Consensus Forecasts, April 2014

18 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa % Teollisuustuotannon ostovoimakorjatut osuudet. Lähde: Maddison (Historical Statistics), IMF ja ETLA

19 Teollisuustuotannon kehitys vuosittain
2005=100 Lähde: Consensus Economics

20 Teknologiateollisuuden näkymät lähikuukausille Suomessa

21 Teknologiateollisuuden liikevaihdon lasku Suomessa on pysähtynyt
Muutos: 1-2,2014 / 1-2,2013, % -5 % -3 % 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kausipuhdistettu liikevaihdon arvoindeksi, viimeisin tieto 2/2014. Lähde: Tilastokeskus

22 Teknologiateollisuuden toimialojen ja yritysten välillä epäyhtenäinen kehitys on jatkunut
Muutos: 1-2,2014 / 1-2,2013, % +14 % +4 % -6 % -10 % -4 % 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kausipuhdistetut liikevaihdon arvoindeksit, viimeisin tieto 2/2014. Osuudet yritysten liikevaihdosta 2012: kone- ja metallituoteteollisuus 41 %, elektroniikka- ja sähköteollisuus 26 %, metallien jalostus 14 %, tietotekniikka-ala 11 %, suunnittelu ja konsultointi 8 %. Lähde: Tilastokeskus

23 Teknologiateollisuuden
Teknologiateollisuuden* uudet tilaukset Suomessa viimevuotista korkeammalla tasolla Milj. euroa, käyvin hinnoin 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Muutos: I,2014 / I,2013 I,2014 / IV,2013 Vientiin: +5 % -8 % Kotimaahan: +13 % +22 % Yhteensä: +7 % -1 % *) Pl. metallien jalostus ja pelialan yritykset. Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto tammi-maaliskuu 2014.

24 Milj. euroa, käyvin hinnoin
Teknologiateollisuuden* tilauskanta Suomessa vahvistui hieman joulukuusta Milj. euroa, käyvin hinnoin Yhteensä 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Muutos: / / Vientiin: -5 % -2 % Kotimaahan: +6 % +11 % Yhteensä: +1 % *) Pl. metallien jalostus ja pelialan yritykset. Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto

25 Taloudellinen tilanne yritysten välillä vaihtelee merkittävästi
Tilauskannan muutos teknologiateollisuudessa Suomessa yrityksittäin: / Mediaani: +1 % Keskiarvo: -2 % Yritykset satunnaisjärjestyksessä Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset

26 Teknologiateollisuuden saamat tarjouspyynnöt
Teknologiateollisuuden saamat tarjouspyynnöt* lisääntyivät myös tammi-huhtikuun välisenä aikana 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 ”Onko tarjouspyyntöjen määrässä viime viikkoina näkyvissä oleellista vähenemistä tai lisääntymistä, kun verrataan tilannetta noin kolme kuukautta sitten vallinneeseen tilanteeseen”. Saldoluku = niiden yritysten osuus, joissa tarjouspyyntöjen määrä on lisääntynyt – niiden yritysten määrä, joissa tarjouspyyntöjen määrä on vähentynyt. Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeisin kyselyajankohta huhtikuu 2014.

27 Elektroniikka- ja sähköteollisuuden uudet tilaukset Suomessa
Milj. euroa, käyvin hinnoin 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Muutos: I,2014 / I,2013 I,2014 / IV,2013 Vientiin: -5 % -25 % Kotimaahan: -4 % +30 % Yhteensä: -21 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto tammi-maaliskuu 2014.

28 Elektroniikka- ja sähköteollisuuden tilauskanta Suomessa
Milj. euroa, käyvin hinnoin Yhteensä 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Muutos: / / Vientiin: -6 % -21 % Kotimaahan: -17 % +22 % Yhteensä: -7 % -18 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto

29 Kone- ja metallituoteteollisuuden uudet tilaukset Suomessa
Milj. euroa, käyvin hinnoin 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Muutos: I,2014 / I,2013 I,2014 / IV,2013 Vientiin: +19 % +22 % Kotimaahan: +46 % +35 % Yhteensä: +24 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto tammi-maaliskuu 2014.

30 Milj. euroa, käyvin hinnoin
Kone- ja metallituoteteollisuuden tilauskanta Suomessa Milj. euroa, käyvin hinnoin Yhteensä 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Muutos: / / Vientiin: -4 % +9 % Kotimaahan: +10 % +15 % Yhteensä: -2 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto

31 Suunnittelu- ja konsultointialan uudet tilaukset Suomessa
Milj. euroa, käyvin hinnoin 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Muutos: I,2014 / I,2013 I,2014 / IV,2013 Vientiin: -11 % -9 % Kotimaahan: +11 % +5 % Yhteensä: +8 % +3 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto tammi-maaliskuu 2014.

32 Milj. euroa, käyvin hinnoin
Suunnittelu- ja konsultointialan tilauskanta Suomessa Milj. euroa, käyvin hinnoin Yhteensä 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Muutos: / / Vientiin: -1 % -3 % Kotimaahan: +18 % +10 % Yhteensä: +15 % +8 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto

33 Tietotekniikka-alan* uudet tilaukset Suomessa
Milj. euroa, käyvin hinnoin 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Muutos: I,2014 / I,2013 I,2014 / IV,2013 Yhteensä: -5 % +7 % *) Pl. pelialan yritykset. Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto tammi-maaliskuu 2014.

34 Tietotekniikka-alan* tilauskanta Suomessa
Milj. euroa, käyvin hinnoin 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Muutos: / / Yhteensä: +6 % +7 % *) Pl. pelialan yritykset. Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto

35 Teknologiateollisuuden henkilöstö Henkilöstö Suomessa ja ulkomailla väheni 2013
Henkilöstöstä noin 18 000 lomautusjärjestelyjen piirissä Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu

36 Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa
Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu

37 Teknologiateollisuuden henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla
Lähde: Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu

38 Teknologiateollisuuden henkilöstön eläkkeelle siirtyminen
Henkilöä / vuosi Toimihenkilöt Työntekijät Lähde: Teknologiateollisuus ry:n palkkatiedustelu, Eläketurvakeskus, Tilastokeskus

39 Teknologiateollisuuden työntekijöiden (toimihenkilöt pl
Teknologiateollisuuden työntekijöiden (toimihenkilöt pl.) eläkkeelle siirtyminen Henkilöä / vuosi Lähde: Teknologiateollisuus ry:n palkkatiedustelu, Eläketurvakeskus, Tilastokeskus

40 Teknologiateollisuuden henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla
Lähde: Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu

41 Teknologiateollisuuden henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla maittain vuonna 2012
Lähde: Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu

42 Teknologiateollisuuden liikevaihdosta Suomessa noin kolmannes on alihankintaa
Teknologiateollisuuden tuotteiden käyttö välituotteina* eri toimialoilla Suomessa, miljardia euroa (=25 % alan liikevaihdosta Suomessa) (37 %) (8 %) (66 %) (lähes 100 %) (34 %) *) Välituotekäyttö koostuu tuotantoprosessissa panoksina kulutettavien tavaroiden ja palveluiden arvosta, pl. kiinteät varat. Lähde: Tilastokeskus, Panos-tuotos –laskelmat 2010

43 Teknologiateollisuuden työpaikoista Suomessa puolet suuntautuu alihankintaan
Suomessa valmistettujen välituotteiden* tuomat välittömät työpaikat Suomessa (=30 % alan kaikista työpaikoista Suomessa) (45 %) (9 %) (67 %) (lähes 100 %) (49%) *) Välituotekäyttö koostuu tuotantoprosessissa panoksina kulutettavien tavaroiden ja palveluiden arvosta, pl. kiinteät varat. Lähde: Tilastokeskus, Panos-tuotos –laskelmat 2010

44 Yhteenveto alan tilanteesta ja lähiajan näkymistä
Liikevaihto Suomessa supistui viime vuonna noin 5 %. Liikevaihto väheni myös loppuvuoden aikana. Yritykset saivat uusia tilauksia tammi-maaliskuussa 7 % enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Markkinatilanne on parantunut lievästi myös tammi- ja huhtikuun välisenä aikana. Yritysten saamien tarjouspyyntöjen määrä on jonkin verran lisääntynyt viime kuukausina. Henkilöstön määrä väheni viime vuonna sekä Suomessa että tytäryrityksissä ulkomailla. Henkilöstön määrä Suomessa väheni tammi-maaliskuussa 2,5 prosenttia verrattuna vuoden 2013 keskimäärään. Henkilöstöä oli Suomessa kaikkiaan maaliskuun lopussa. Suomen viennille tärkeässä Länsi-Euroopassa talouskasvu on vankistunut alkuvuoden aikana.

45 Talous-, vero- ja työmarkkinapolitiikkaa on uudistettava rohkeasti - hienosäädöstä ei ole riittävää apua

46 Suomen viennin hartioita on levennettävä Suomen vienti on romahtanut 2008 jälkeen, vientituloja puuttuu miljardia euroa / vuosi Tavara- ja palveluviennin arvo vuosineljänneksittäin, mrd. euroa, käyvin hinnoin 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Työpäivä- ja kausivaihtelusta korjattu aikasarja. Viimeisin tieto loka-joulukuu 2013. Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito

47 Suomen vienti on jäänyt kilpailijamaiden kehityksestä

48 Viennin osuus bkt:stä on pudonnut merkittävästi Suomessa vuoden 2008 jälkeen

49 Palveluvienti ei ole korvannut tavaraviennin pudotusta Tavaravienti on 15 % eli vuositasolla 10 miljardia euroa pienempi kuin ennen talouskriisiä Tavara- ja palveluviennin arvo vuosineljänneksittäin, mrd. euroa, käyvin hinnoin 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Työpäivä- ja kausivaihtelusta korjattu aikasarja, viimeisin tieto loka-joulukuu 2013. Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito

50 Teollisuuden palveluvienti on laskusuunnassa Teollisuus kattaa % Suomen palveluviennistä Teollisuuden menestyminen on edellytys palveluviennin kasvulle Palvelujen vienti Suomesta, pl. matkailu-, kuljetus- ja finanssipalvelut Mrd. euroa, käyvin hinnoin Lähde: Tilastokeskus, Palvelujen ulkomaankauppa

51 Teollisuuden kilpailukykyä on parannettava laaja-alaisella ohjelmalla Teollisuuden osuus bkt:sta on Suomessa historiallisen matalalla tasolla Lähde: Tilastokeskus

52 Suomessa kasvaa nopeasti
Viennin tasopudotuksen ja julkisen sektorin kasvun seurauksena valtion ja kuntien velan määrä Suomessa kasvaa nopeasti

53 Julkisten menojen bkt-osuuden palauttaminen 2008 tasolle edellyttää noin 10 miljardin euron leikkauksia Verojen kiristäminen ei ole oikea ratkaisu tähän ongelmaan Julkisten menojen osuus bruttokansantuotteesta, % Lähde: OECD, Economic Outlook, November 2013

54 Suomen vaihtotase on painunut negatiiviseksi Suomen ja Saksan kehitys ovat peilikuvia toisilleen
Vaihtotase/bkt, neljän vuosineljänneksen liukuva summa, % 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 Viimeisin tieto loka-joulukuu 2013. Lähde: Eurostat

55 Teollisuus tuo 80 prosenttia Suomen viennistä, mutta ei pysty enää rahoittamaan nykyistä julkista sektoria Työpaikkojen määrä Suomessa Lähde: Tilastokeskus

56 Teollisuuden yritysten ja toimipaikkojen lukumäärä Suomessa Vähintään 5 henkilön yritykset
Lähde: Tilastokeskus

57 Tuottavuuskehityksen
Tuottavuuskehityksen* taitekohta Suomessa jälkeen Suomesta on hävinnyt pysyvästi merkittävää volyymituotantoa elektroniikka-, metsä- ja koneteollisuudesta** **) Teollisuuden nykyinen rakenne ei enää mahdollista vastaavaa tuottavuuskehitystä kuin vuosina *) Työn tuottavuudella tarkoitetaan kiinteähintaista tuotosta työtuntia kohden. Jos tuottavuus paranee (käyrä nousee), tuotos lisääntyy enemmän kuin tehdyt työtunnit. Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito

58 Tuottavuuskehitys* teknologiateollisuudessa
*) Työn tuottavuudella tarkoitetaan kiinteähintaista tuotosta työtuntia kohden. Jos tuottavuus paranee (käyrä nousee), tuotos lisääntyy enemmän kuin tehdyt työtunnit. Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito

59 Suomi tarvitsee lisää investointeja
Yritysten kiinteät investoinnit Indeksi, 2005=100 Lähde: OECD, Economic Outlook, November 2013

60 Teknologiateollisuuden investoinnit kaksi
miljardia euroa alemmalla tasolla kuin vuonna 2008 Suomen verojärjestelmä ei kannusta investointeihin Miljoonaa euroa, käyvin hinnoin Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito, EK:n investointitiedustelu (helmikuu 2014)

61 Pk-yritysten suoraa ulkomaanvientiä on kasvatettava Erikokoisten yritysten* osuus tavaraviennin arvosta 2010 Osuus maan koko tavaraviennin arvosta, % Henkilöstöä *) Vertailussa yritysten koko perustuu niiden henkilöstön määrään. Niitä vientiyrityksiä, joilta ei ole tiedossa henkilöstön määrää, ei ole otettu vertailussa huomioon. Lähde: Eurostat, External Trade Statistics by Enterprise Characteristics

62 Pk-yrityksiä on kannustettava lisäämään omaa vientiään ulkomaille
Erikokoisten yritysten osuus maan koko tavaraviennistä, % *) Vertailussa yritysten koko perustuu Tilastokeskuksen määritelmiin: Mikroyritys: henkilöstöä 0-9, liikevaihto 0-2 milj. euroa tai tase 0-2 milj. euroa Pieni yritys: henkilöstöä 10-49, liikevaihto 2-10 milj. euroa tai tase 2-10 milj. euroa Keskisuuri yritys: henkilöstöä , liikevaihto milj. euroa tai tase milj. euroa Suuri yritys: henkilöstöä 250-, liikevaihto yli 50 milj. euroa tai tase yli 43 milj. euroa. Lähde: Tullihallitus, Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain

63 Uusia liiketoimintamahdollisuuksia
Uusia liiketoimintamahdollisuuksia Cleantech energiaa säästävät ja vähäpäästöisemmät teknologiat puhtaan käyttöveden ja jätevesien tehokkaamman puhdistuksen mahdollistavat teknologiat Kaivosteollisuuden ja malmien jatkojalostuksen tuomat uudet mahdollisuudet Ohjelmistot ja pelit Lääketieteellinen teknologia ja palvelut Suomi globaalien konesalien sijaintipaikkana (pilvipalvelut) Teollisuutta palveleva suunnittelutyö Autoteollisuuden murros Älyä tuotteissa, pakkauksissa, koneissa ja laitteissa (anturointi, gps, ohjattavuus, valvonta...)

64 Yhteiskunnan on tuettava yritys- ja toimipaikkakohtaisen sopimisen kulttuurin vahvistumista

65 Yleisiin palkankorotuksiin ei ole varaa moniin vuosiin Työn hinnan kehitys on ristiriidassa tuottavuuden kehityksen kanssa 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Viimeisin tieto loka-joulukuu 2013. Lähde: Eurostat: Quarterly National Accounts / Labour Cost Index, Tilastokeskus; Ansiotasoindeksi (yksityinen sektori, vuodet )

66 Teollisuuden yksikkötyökustannukset Suomessa ovat erkaantuneet Ruotsin ja Saksan kehityksestä Yksikkötyökustannukset = työvoimakustannukset / tuottavuus Kustannus- kilpailukyky heikkenee Kustannus- kilpailukyky paranee 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Viimeisin tieto loka-joulukuu 2013. Lähde: Eurostat: Quarterly National Accounts / Labour Cost Index, Tilastokeskus; Ansiotasoindeksi (yksityinen sektori, vuodet )

67 Suomen kansantalouden kustannuskilpailukyky on heikentynyt suhteessa kilpailijamaihin
Yksikkötyökustannukset = työvoimakustannukset / tuottavuus, ml. kunkin maan efektiiviset valuuttakurssit 2005,I =100 Suomen kustannus- kilpailukyky heikkenee Suomen kustannus- kilpailukyky paranee 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 *) EKP:n harmonisoidussa kustannuskilpailukykymittarissa kunkin maan keskimääräinen efektiivinen valuuttakurssi lasketaan tärkeimmän vientimaan valuuttakurssipainoilla sekä koko talouden yksikkötyökustannusten kehityksellä. Viimeisin tieto loka-joulukuu 2013. Lähde: Euroopan keskuspankki

68 Työllisyys- ja kasvusopimuksen vaikutus Suomen kustannuskilpailukykyyn jää pieneksi Suomen suhteelliset yksikkötyökustannukset Saksaan nähden Lähde: EK

69 Suomen pahimmat kilpailijat ovat itäisessä Euroopassa Teollisuuden työn hinta eri maissa
Huom! Valuuttakursseilla voi olla merkittävä vaikutus euroiksi muutettuihin työvoimakustannuksiin (esim. Ruotsi ja Norja) Lähde: Eurostat, Bureau of Labour Statistics

70 Paikallinen sopiminen on ainut tapa pitää huolta myös heikommista yrityksistä ja työllisyydestä
Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten jalostusarvo / työntekijä vuonna 2012 Jalostusarvo = yrityksen liikevaihto – materiaali- ja palveluostot Jalostusarvo = työvoimakustannukset + vuokrat + poistot + liikevoitto Työvoima- kustannusten osuus jalostusarvosta: -keskiarvo 69 % -mediaani 77 % Yritykset satunnaisjärjestyksessä (pl. negatiivisen jalostusarvon sekä jalostusarvoltaan euroa / työntekijä ylittävät yritykset) Tuloslaskelman mukainen liikevoitto oli negatiivinen 25 %:ssa yrityksistä vuonna 2012. Lähde: Teknologiateollisuus ry:n jäsentietojärjestelmä / päivitys

71 Työvoimakustannuksilla on erityisen suuri merkitys alihankkijayrityksissä
Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten työvoimakustannukset / jalostusarvo 2012 Jalostusarvo = yrityksen liikevaihto – materiaali- ja palveluostot Jalostusarvo = yrityksen työvoimakustannukset + vuokrat + poistot + liikevoitto % Työvoima- kustannusten osuus jalostusarvosta: -keskiarvo 69 % -mediaani 77 % Yritykset satunnaisjärjestyksessä Tuloslaskelman mukainen liikevoitto oli negatiivinen 25 %:ssa yrityksistä vuonna 2012. Lähde: Teknologiateollisuus ry:n jäsentietojärjestelmä / päivitys