Suomen teollisuus muutoksessa Pääekonomisti Jukka Palokangas

Esitys aiheesta: "Suomen teollisuus muutoksessa Pääekonomisti Jukka Palokangas"— Esityksen transkriptio:

1 Suomen teollisuus muutoksessa Pääekonomisti Jukka Palokangas 11. 12

2 Teknologiateollisuus on viiden toimialan kokonaisuus
Elektroniikka- ja sähköteollisuus ABB, Ensto, Murata Electronics, Nokia, Nokia Siemens Networks, Planmeca, Polar Electro, Suunto, Vacon... Metallien jalostus Boliden, Componenta, Kuusakoski, Luvata, Norilsk Nickel, Outokumpu, Outotec, Ovako, Rautaruukki, Sacotec... Tietotekniikka-ala Affecto Finland, Comptel, Digia, Enfo, F-Secure, Fujitsu Services, IBM, Knowit, Logica, Microsoft, Tieto... Kone- ja metallituoteteollisuus Abloy, Cargotec, Finn-Power, Fiskars, Glaston, Kone, Konecranes, Metso, Normet, Oras, Patria, Pemamek, Ponsse, Stala, STX Finland, Valtra, Wärtsilä... Suunnittelu ja konsultointi Citec, Deltamarin, Elomatic, Etteplan, FCG, Finnmap, Granlund, Neste Jacobs, Pöyry, Ramboll, Rejlers, Sito, Sweco, WSP…

3 Teknologiateollisuus – merkittävin elinkeino Suomessa
60 % Suomen koko viennistä. 80 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k-investoinneista. Alan yritykset työllistävät suoraan noin ihmistä, välillinen työllistämisvaikutus mukaan lukien henkilöä eli 30 % Suomen koko työvoimasta. Teknologiateollisuus ry:llä on noin jäsenyritystä. Suomalaisen teknologiateollisuuden päätoimialat ovat elektroniikka- ja sähköteollisuus kone- ja metallituoteteollisuus metallien jalostus suunnittelu- ja konsultointiala tietotekniikka-ala. Toimialalla tehdään 75 % koko elinkeinoelämän tutkimus- ja kehitysinvestoinneista. Ala vastaa 60 %:sta Suomen koko viennistä. Tuotteista yli 70 % menee globaaleille markkinoille. Ala työllistää suoraan henkilöä, joista jokaisen välillinen työllisyysvaikutus on vähintään 1,5 lisätyöpaikkaa. Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritystä edustavat lähes 90 % Suomen koko teknologiateollisuudesta.

4 Globaali rakennemuutos jatkuu

5 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa % Teollisuustuotannon ostovoimakorjatut osuudet. Lähde: Maddison (Historical Statistics), IMF ja ETLA

6 Teollisuustuotannon kehitys vuosittain
2005=100 Lähde: Consensus Economics

7 Tehdasteollisuuden työvoimakustannukset 2010
Lähde: Eurostat, Bureau of Labour Statistics

8 Työvoimakustannukset kehittyvissä maissa
Koko talouden tuntityövoimakustannukset suhteessa Suomeen Lähde: Rosstat, BLS

9 Teknologiateollisuuden henkilöstön kasvu kehittyvissä maissa on jatkunut vahvana
Lähde: Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu

10 Teknologiateollisuuden henkilöstö tytäryrityksissä
ulkomailla maittain vuonna 2011 20,2 % 23,1 % 2,0 % 2,1 % 12,4 % 2,1 % 2,2 % 2,8 % 6,5 % 3,2 % 5,2 % 6,5 % 5,6 % 6,2 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu 10

11 Suomen suuri haaste vuoden 2008 jälkeen - Talouskasvu on riittämätön valtionvelan kasvun taittamiseksi - Vientituloja puuttuu mrd. euroa vuodessa - Kustannuskehitys on karannut käsistä

12 Teknologiateollisuuden tilanne Suomessa muuttui pitkäaikaisesti vuoden 2008 jälkeen
Matkapuhelimien vienti Suomesta romahti ja heinäkuusta alkaen loppui kokonaan. Teknologiateollisuuden tavaraviennin lisäksi myös palveluvienti kääntyi laskuun. Elektroniikkateollisuuden negatiivinen vaikutus jatkunee myös tulevina vuosina. Tutkimus- ja kehittämisinvestoinnit kääntyivät laskuun. Erityisesti elektroniikkateollisuuden negatiivinen vaikutus jatkuu myös tulevina vuosina. Julkisen talouden ja erityisesti valtion velkamäärä alkoi kasvaa ripeästi, ja kasvu jatkuu nopeana myös 2012 ja 2013. Vaihtotaseen merkittävä ylijäämä alkoi nopeasti heiketä ja muuttui alijäämäiseksi vuonna

13 Tuottavuuskehityksen* taitekohta Suomessa 2008
*) Työn tuottavuudella tarkoitetaan kiinteähintaista tuotosta työtuntia kohden. Jos tuottavuus paranee (käyrä nousee), tuotos lisääntyy enemmän kuin tehdyt työtunnit. Lähde: Tilastokeskus

14 Tuottavuuskehitys* teknologiateollisuudessa
*) Työn tuottavuudella tarkoitetaan kiinteähintaista tuotosta työtuntia kohden. Jos tuottavuus paranee (käyrä nousee), tuotos lisääntyy enemmän kuin tehdyt työtunnit. Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito

15 Työn hinta Suomessa nousee ripeästi, vaikka talouden pohja on pettänyt
2008 2009 2010 2011 2012 Viimeisin tieto huhti-kesäkuu 2012. Lähde: Eurostat / Quarterly National Accounts / Labour Cost Index

16 Tehdasteollisuuden työvoimakustannusten kehitys
Lähde: Eurostat / Labour Cost Index

17 Yksikkötyökustannukset teollisuudessa Työvoimakustannukset suhteessa tuottavuuteen
Kustannus- kilpailukyky heikkenee Kustannus- kilpailukyky paranee 2008 2009 2010 2011 2012 Viimeisin tieto huhti-kesäkuu 2012. Lähde: Eurostat / Quarterly National Accounts / Labour Cost Index

18 Yksikkötyökustannukset kansantaloudessa (ml
Yksikkötyökustannukset kansantaloudessa (ml. efektiivinen valuuttakurssi) 2008 =100 Kustannus- kilpailukyky heikkenee Kustannus- kilpailukyky paranee 2008 2009 2010 2011 2012 *) EKP:n harmonisoidussa kustannuskilpailukykymittarissa kunkin maan keskimääräinen efektiivinen valuuttakurssi lasketaan tärkeimmän vientimaan valuuttakurssipainoilla sekä koko talouden yksikkötyökustannusten kehityksellä. Viimeisin tieto II/2012. Lähde: Euroopan keskuspankki

19 Teknologiateollisuuden tavaravienti* Suomesta
Milj. euroa, käyvin hinnoin 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 1-9,2012 / 1-9,2011 Muutos: % *) Pl. henkilöautojen kauttakulkukauppa. Viimeisin tieto 9/2012. Lähde: Tullihallitus

20 Suomen viennistä puuttuu vuositasolla 20-30 miljardia euroa
Tavara- ja palveluviennin arvo vuosineljänneksittäin, mrd. euroa, käyvin hinnoin 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 *) Maltillinen kasvu tarkoittaa 4,6 %:n vuosikasvua, kun kasvu oli keskimäärin 9,1 % vuosina ja 5,2 % vuosina Viimeisin tieto heinä-syyskuu 2012. Lähde: Tilastokeskus

21 Suomen vienti on kaukana kilpailijamaiden kehityksestä
Tavara- ja palveluviennin arvo vuosineljänneksittäin, käyvin hinnoin, indeksi 2005,I = 100 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Viimeisin tieto huhti-kesäkuu 2012. Lähde: Eurostat

22 Valtionvelka Suomessa kasvaa nopeasti
Kilpailukyky ja talouskasvu eivät riitä yhteiskunnan rahoittamiseen Mrd. euroa, kuukausisaldo 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Viimeisin tieto syyskuu 2012. Lähde: Valtiokonttori

23 Suomen vaihtotase on vajonnut kriisimaiden tasolle
Vaihtotase/bkt, neljän vuosineljänneksen liukuva summa, % 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 Viimeisin tieto huhti-kesäkuu 2012. Lähde: Eurostat

24 Mitä opimme? Tuottavuuden lisäksi on kiinnitettävä huomiota työllisyyden kehitykseen. On pidettävä huolta myös alemman tuottavuuden yrityksistä. Kustannuskehitys on mitoitettava turvaamalla koko vientisektorin (ml. alihankkijat) kilpailukyky ja ottamalla huomioon yrityskohtaiset erot. Työaikoja, työntekomuotoja ja työehtoja on kehitettävä palvelemaan yritys- ja yksilökohtaisia tarpeita. Nykyisiä jäykkyyksiä on purettava.

25 Vuoden 2013 näkymät ovat haastavat

26 Euroopan velkakriisi jatkuu pitkään

27 Bruttokansantuote EU-maissa ja Suomessa kääntynyt laskuun
Vuosineljänneksittäin, muutos edellisvuotisesta, % 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Viimeisin tieto heinä-syyskuu 2012. Lähde: Eurostat

28 Teollisuustuotannon määrä kuukausittain EU-maissa
2005=100 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kausipuhdistettu volyymi-indeksi, viimeisin tieto 9/2012. Lähde: Eurostat

29 Bkt euromaissa supistuu myös lähikuukausina
Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi on selvästi kasvun rajan alapuolella PMI, 50 = ei muutosta edeltävästä kuukaudesta Bkt, 3 kk / 3 kk, % Viimeisin tieto 11/2012. Lähde: Markit, Eurostat

30 Teollisuustuotannon määrä kuukausittain
2005=100 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kausipuhdistettu volyymi-indeksi, viimeisin tieto 9/2012 tai 10/2012. Lähde: Tilastokeskus, Eurostat, Federal Reserve (USA), Statistics Bureau and Statistics Center (Japan)

31 Kiinan teollisuudessa hieman parempaa
PMI, 50 = ei muutosta edeltävästä kuukaudesta Viimeisin tieto 11/2012. Lähde: Markit

32 Uusien omakotitalojen myynti ja rakentaminen on elpynyt hieman USA:ssa
Taso on kuitenkin historiallisen matala Tuhatta asuntoa, vuositasolle korotettuna Kausipuhdistetut tiedot, viimeisin tieto 10/2012. Lähde: U.S. Department of Commerce, National Bureau of Economic Research (NBER)

33 Teknologiateollisuuden* uudet tilaukset Suomessa merkittävässä laskussa
Milj. euroa, käyvin hinnoin 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 III,2012 / III,2011 III,2012 / II,2012 Muutos (vientiin): -23 % -7 % Muutos (kotimaahan): -27 % Muutos (yhteensä): -20 % -14 % *) Pl. metallien jalostus. Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeisin tieto III/2012.

34 Teknologiateollisuuden liikevaihto kääntyy laskuun Liikevaihdon huippu jäi 20 % alle talouskriisiä edeltävän tason 2008 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kausipuhdistettu liikevaihdon arvoindeksi, viimeisin tieto 8/2012. Lähde: Tilastokeskus

35 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa
Muutos: 2011/2010 | 1-8,2012 / 1-8,2011, % +12 % | -5 % +8 % | +7 % +14 % | +3 % -2 % | -1 % +9 % | +10 % 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kausipuhdistetut liikevaihdon arvoindeksit, viimeisin tieto 8/2012. Osuudet yritysten liikevaihdosta 2011: kone- ja metallituoteteollisuus 41 %, elektroniikka- ja sähköteollisuus 27 %, metallien jalostus 15 %, tietotekniikka-ala 10 %, suunnittelu ja konsultointi 7 %. Lähde: Tilastokeskus

36 Yritysten välillä taloudellinen tilanne vaihtelee merkittävästi
Tilauskannan muutos teknologiateollisuudessa Suomessa yrityksittäin: / Mediaani: -7 % Keskiarvo: -10 % Yritykset satunnaisjärjestyksessä Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu

37 Teknologiateollisuuden työpaikat hupenevat
Työmarkkinoilla Suomessa käänne heikompaan tapahtui syksyllä Lomautusjärjestelyjen piirissä tällä hetkellä lähes henkilöä Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu

38 Yritysten välillä henkilöstömäärä Suomessa on kehittynyt epäyhtenäisesti
Henkilöstön määrän muutos teknologiateollisuudessa yrityksittäin: / Mediaani: 0 % Keskiarvo: -1,9 % Yritykset satunnaisjärjestyksessä Lähde: Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu

39 Yritysten on hyödynnettävä globaalit megatrendit Hallituksen on tuettava proaktiivisesti kasvua

40 Uusia liiketoimintamahdollisuuksia
Uusia liiketoimintamahdollisuuksia Cleantech energiaa säästävät ja vähäpäästöisemmät teknologiat puhtaan käyttöveden ja jätevesien tehokkaamman puhdistuksen mahdollistavat teknologiat Kaivosteollisuuden ja malmien jatkojalostuksen tuomat uudet mahdollisuudet Ohjelmistot ja pelit Lääketieteellinen teknologia ja palvelut Suomi globaalien konesalien sijaintipaikkana (pilvipalvelut) Teollisuutta palveleva suunnittelutyö Autoteollisuuden murros Älyä tuotteissa, pakkauksissa, koneissa ja laitteissa (anturointi, gps, ohjattavuus, valvonta...)