Teknologiateollisuuden / Suomen taloustilanne ja näkymät Syyskuu 2014

Esitys aiheesta: "Teknologiateollisuuden / Suomen taloustilanne ja näkymät Syyskuu 2014"— Esityksen transkriptio:

1 Teknologiateollisuuden / Suomen taloustilanne ja näkymät Syyskuu 2014

2 Teknologiateollisuus on viiden toimialan kokonaisuus
Elektroniikka- ja sähköteollisuus ABB, Ensto, Microsoft Mobile, Murata Electronics, Nokia, Planmeca, Polar Electro, Suunto, Vacon, Vaisala… Metallien jalostus Boliden, Componenta, Kuusakoski, Luvata, Norilsk Nickel, Outokumpu, Outotec, Ovako, Rautaruukki, Sacotec… Tietotekniikka-ala Affecto, Basware, CGI, Codebakers, Codenomicon, Comptel, Digia, Efecte, Enfo, F-Secure, Fujitsu Finland, IBM, Innofactor, Knowit, Microsoft, Nixu, Tieto… Kone- ja metallituoteteollisuus Abloy, Cargotec, Finn-Power, Fiskars, Glaston, Kone, Konecranes, Metso, Normet, Oras, Patria, Pemamek, Ponsse, Stala, STX Finland, Valmet, Valtra, Wärtsilä… Suunnittelu ja konsultointi A-Insinöörit, Citec, Elomatic, Etteplan, FCG, Finnmap, Granlund, Neste Jacobs, Pöyry, Ramboll, Rejlers, SITO, SWECO, WSP...

3 Teknologiateollisuus – merkittävin elinkeino Suomessa
50 % Suomen koko viennistä. 75 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k-investoinneista. Alan yritykset työllistävät suoraan noin ihmistä, välillinen työllistämisvaikutus mukaan lukien henkilöä eli 30 % Suomen koko työvoimasta. Teknologiateollisuus ry:llä on yli jäsenyritystä. Suomalaisen teknologiateollisuuden päätoimialat ovat elektroniikka- ja sähköteollisuus kone- ja metallituoteteollisuus metallien jalostus suunnittelu- ja konsultointiala tietotekniikka-ala. Toimialalla tehdään 75 % koko elinkeinoelämän tutkimus- ja kehitysinvestoinneista. Ala vastaa 60 %:sta Suomen koko viennistä. Tuotteista yli 70 % menee globaaleille markkinoille. Ala työllistää suoraan henkilöä, joista jokaisen välillinen työllisyysvaikutus on vähintään 1,5 lisätyöpaikkaa. Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritystä edustavat lähes 90 % Suomen koko teknologiateollisuudesta.

4 Teknologiateollisuus on viiden toimialan kokonaisuus
Elektroniikka- ja sähköteollisuus tietoliikennelaitteet, instrumentit, sähkökoneet liikevaihto (2013): 15,8 mrd euroa henkilöstö (2013): Metallien jalostus terästuotteet, värimetallit, valut, metallimalmikaivokset liikevaihto (2013): 8,8 mrd euroa henkilöstö (2013): Tietotekniikka-ala tietotekniikkapalvelut, ohjelmistot liikevaihto (2013): 8,3 mrd euroa henkilöstö (2013): Kone- ja metallituoteteollisuus koneet, metallituotteet, kulkuneuvot liikevaihto (2013): 27,2 mrd euroa henkilöstö (2013): Suunnittelu ja konsultointi teollisuuden, yhteiskunnan ja rakentamisen asiantuntijapalvelut liikevaihto (2013): 5,0 mrd euroa henkilöstö (2013):

5 Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta alueittain 2013
Tavaravienti yhteensä 24,8 mrd. euroa* Keski- ja Itä-Eurooppa 4,9 mrd. € 19,6 % Länsi-Eurooppa 11,4 mrd. € 46,1 % Pohjois-Amerikka 2,2 mrd. € 8,8 % Lähi- ja Keski-Itä 0,7 mrd. € 2,8 % Aasia 4,1 mrd. € 16,5 % Afrikka 0,5 mrd. € 2,1 % Etelä- ja Väli-Amerikka 1,0 mrd. € 4,1 % *) Tavaraviennin lisäksi alan yrityksillä oli palveluvientiä noin 11 miljardia euroa. Lähde: Tullihallitus, Tilastokeskus

6 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa
Mrd. euroa, käyvin hinnoin Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito

7 Ukrainan ja Venäjän tilanne jarruttavat Euroopan elpymistä

8 Teollisuustuotanto USAssa kasvaa vahvasti, EU-maissa ja Suomessa tuotanto supistunut

9 Teollisuustuotanto Suomessa on pudonnut EU-maista lähes eniten

10 Uusien omakotitalojen myynti ja rakentaminen USAssa ovat elpymässä, mutta taso on vielä matala

11 Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti
Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi 50 = ei muutosta edelliskuukaudesta / 50 = no change on previous month Viimeisin tieto elokuu 2014. Lähde: Markit

12 Teollisuustuotannon kasvu Euroalueella voi lopahtaa
Teollisuuden ostopäällikköindeksi 50 = ei muutosta edelliskuukaudesta Viimeisin tieto elokuu 2014. Lähde: Markit

13 Suomi ei pääse kasvuun tänäkään vuonna
(Bkt-ennusteiden keskiarvot koottu elokuussa 2014) Bkt:n kehitys 2014/2013, % Länsi-Eurooppa: +1,5 % Saksa +1,9 % Iso-Britannia +3,1 % Ranska +0,7 % Italia +0,1 % Espanja +1,2 % Alankomaat +0,4 % Sveitsi +2,0 % Ruotsi +2,4 % Belgia +1,2 % Norja +2,0 % Itävalta +1,4 % Tanska +1,4 % Kreikka +0,3 % Suomi +0,0 % Portugali +1,0 % Irlanti +2,9 % Keski- ja Itä-Eurooppa: +1,5 % Venäjä +0,0 % Turkki +3,0 % Puola +3,2 % Tšekki +2,6 % Romania +3,0 % Ukraina -5,6 % Unkari +2,9 % Slovakia +2,5 % Slovenia +0,5 % Liettua +3,0 % Latvia +3,1 % Viro +0,8 % Pohjois-Amerikka: +2,1 % USA +2,1 % Kanada +2,2 % Aasia: +4,8 % Kiina +7,4 % Japani +1,5 % Intia +5,4 % Australia +3,1 % Etelä-Korea +3,6 % Indonesia +5,2 % Taiwan +3,5 % Thaimaa +1,2 % Malesia +5,3 % Singapore +3,4 % Uusi Seelanti +3,6 % Filippiinit +6,2 % Vietnam +5,5 % Lähi-ja Keski-Itä Saudi Arabia +4,1 % Israel +3,1 % Etelä- ja Väli-Amerikka: +1,4 % Brasilia +1,0 % Meksiko +2,5 % Argentiina -1,6 % Venezuela -2,6 % Kolumbia +4,8 % Chile +2,3 % Peru +4,3 % Afrikka Etelä-Afrikka +1,6 % Nigeria +6,8 % Egypti +2,2 % Lähde: Consensus Forecasts, August 2014

14 Suomea koskevia suhdanne-ennusteita
Ennustaja Julkaisu-pvm BKT:n muutos-% Yksityisen kulutuksen muutos-% Viennin muutos-% Investointien muutos-% Inflaatio, % * Työttömyysaste, % 2014 2015 2016 Danske Bank -0,2 1,5 0,1 0,5 1,0 4,0 -2,5 2,5 1,2 8,5 8,4 Nordea -0,5 0,7 0,6 4,4 -3,3 3,5 1,3 8,3 OP-Pohjola -0,1 1,6 -2,0 0,0 0,8 8,6 8,8 VM 0,2 1,4 0,4 0,3 4,6 2,8 1,7 Suomen Pankki -0,7 2,1 4,8 ETLA 2,0 1,9 3,7 -2,4 PTT -1,1 3,2 PT 0,9 2,2 5,5 -0,8 2,6 1,8 Euroopan komissio 2,7 4,5 OECD 1,1 -0,4 2,4 4,3 -4,3 IMF 8,1 7,9 Keskiarvo 3,8 2,3 *) Euroopan komissio, OECD ja IMF raportoivat yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin Koottu

15 Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2014
BKT:n kasvu 2014, % Kiina Muu Lat. Am. Intia Lähi-itä ja Afrikka Muu Aasia Muu it. Eurooppa Meksiko Kasvu keskimäärin: +3,4 % Brasilia Venäjä Pohjois-Amerikka Länsi-Eurooppa Japani Pylvään leveys kuvaa osuutta (ostovoimapariteetilla korjatusta) maailman bkt:stä vuonna 2013, %. Lähde: IMF (July 2014)

16 Teknologiateollisuuden kysyntä maailmalla kasvaa 2,3 % vuonna 2014
BKT:n kasvu 2014, % Kiina Muu Lat. Am. Intia Muu Aasia Muu it. Eurooppa Lähi-itä ja Afrikka Meksiko Brasilia Kasvu keskimäärin: +2,3 % Pohjois- Amerikka Venäjä Länsi-Eurooppa Japani Pylvään leveys kuvaa osuutta teknologiateollisuuden Suomen viennistä vuonna 2013, %. Lähde: IMF (July 2014), Tullihallitus

17 Pitkän ajan konsensus-ennusteet lupaavat Euroalueelle heikkoa kasvua
BKT, vuosimuutos, % Lähde: Consensus Forecasts, August 2014

18 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa % Teollisuustuotannon ostovoimakorjatut osuudet. Lähde: Maddison (Historical Statistics), IMF ja ETLA

19 Teollisuustuotannon kehitys vuosittain
2005=100 Lähde: Consensus Economics

20 Teknologiateollisuuden näkymät Suomessa

21 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa lähes viimevuotisella tasolla
Muutos: 1-5,2014 / 1-5,2013, % -2 % -1 % 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kausipuhdistettu liikevaihdon arvoindeksi, viimeisin tieto 5/2014. Lähde: Tilastokeskus

22 Teknologiateollisuudessa epäyhtenäinen kehitys Suomessa jatkunut
Muutos: 1-5,2014 / 1-5,2013, % +15 % -1 % -2 % -5 % -4 % 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kausipuhdistetut liikevaihdon arvoindeksit, viimeisin tieto 5/2014. Osuudet yritysten liikevaihdosta 2013: kone- ja metallituoteteollisuus 42 %, elektroniikka- ja sähköteollisuus 24 %, metallien jalostus 13 %, tietotekniikka-ala 13 %, suunnittelu ja konsultointi 8 %. Lähde: Tilastokeskus

23 Teknologiateollisuuden* uudet tilaukset Suomessa
Uusien tilausten kasvu pysähtynyt Milj. euroa, käyvin hinnoin 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Muutos: II,2014 / II,2013 II,2014 / I,2014 Vientiin: -1 % +1 % Kotimaahan: +3 % -9 % Yhteensä: 0 % *) Pl. metallien jalostus ja pelialan ohjelmistoyritykset. Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto huhti-kesäkuu 2014.

24 Milj. euroa, käyvin hinnoin
Teknologiateollisuuden* tilauskanta Suomessa Tilauskanta supistunut jonkin verran Milj. euroa, käyvin hinnoin Yhteensä 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Muutos: / / Vientiin: -10 % -4 % Kotimaahan: +2 % 0 % Yhteensä: -7 % -3 % *) Pl. metallien jalostus ja pelialan ohjelmistoyritykset. Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto

25 Taloudellinen tilanne yritysten välillä vaihtelee merkittävästi
Tilauskannan muutos teknologiateollisuudessa Suomessa yrityksittäin: / Mediaani: 0 % Keskiarvo: -7 % Yritykset satunnaisjärjestyksessä Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset

26 Teknologiateollisuuden saamissa tarjouspyynnöissä
Teknologiateollisuuden saamissa tarjouspyynnöissä* aiempaa hitaampaa kasvua 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 ”Onko tarjouspyyntöjen määrässä viime viikkoina näkyvissä oleellista vähenemistä tai lisääntymistä, kun verrataan tilannetta noin kolme kuukautta sitten vallinneeseen tilanteeseen”. Saldoluku = niiden yritysten osuus, joissa tarjouspyyntöjen määrä on lisääntynyt – niiden yritysten määrä, joissa tarjouspyyntöjen määrä on vähentynyt. Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeisin kyselyajankohta heinäkuu 2014.

27 Elektroniikka- ja sähköteollisuuden uudet tilaukset Suomessa
Milj. euroa, käyvin hinnoin 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Muutos: II,2014 / II,2013 II,2014 / I,2014 Vientiin: -23 % -10 % Kotimaahan: +7 % +3 % Yhteensä: -19 % -8 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto huhti-kesäkuu 2014.

28 Elektroniikka- ja sähköteollisuuden tilauskanta Suomessa
Milj. euroa, käyvin hinnoin Yhteensä 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Muutos: / / Vientiin: -23 % -9 % Kotimaahan: +8 % Yhteensä: -20 % -7 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto

29 Kone- ja metallituoteteollisuuden uudet tilaukset Suomessa
Milj. euroa, käyvin hinnoin 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Muutos: II,2014 / II,2013 II,2014 / I,2014 Vientiin: +29 % +14 % Kotimaahan: +16 % -3 % Yhteensä: +26 % +10 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto huhti-kesäkuu 2014.

30 Milj. euroa, käyvin hinnoin
Kone- ja metallituoteteollisuuden tilauskanta Suomessa Milj. euroa, käyvin hinnoin Yhteensä 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Muutos: / / Vientiin: -3 % -2 % Kotimaahan: -1 % Yhteensä: Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto

31 Suunnittelu- ja konsultointialan uudet tilaukset Suomessa
Milj. euroa, käyvin hinnoin 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Muutos: II,2014 / II,2013 II,2014 / I,2014 Vientiin: -12 % -10 % Kotimaahan: +20 % -4 % Yhteensä: +16 % -5 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto huhti-kesäkuu 2014.

32 Milj. euroa, käyvin hinnoin
Suunnittelu- ja konsultointialan tilauskanta Suomessa Milj. euroa, käyvin hinnoin Yhteensä 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Muutos: / / Vientiin: -3 % +5 % Kotimaahan: +14 % +6 % Yhteensä: +11 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto

33 Tietotekniikka-alan* uudet tilaukset Suomessa
Milj. euroa, käyvin hinnoin 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Muutos: II,2014 / II,2013 II,2014 / I,2014 Yhteensä: -15 % -25 % *) Pl. pelialan ohjelmistoyritykset. Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto huhti-kesäkuu 2014.

34 Tietotekniikka-alan* tilauskanta Suomessa
Milj. euroa, käyvin hinnoin 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Muutos: / / Yhteensä: 0 % -1 % *) Pl. pelialan ohjelmistoyritykset. Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto

35 Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa vähentynyt 48 000:lla eli 15 % vuodesta 2008
Henkilöstöstä noin lomautusjärjestelyjen piirissä Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu

36 Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa
Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu

37 Teknologiateollisuuden henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla
Lähde: Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu

38 Teknologiateollisuuden henkilöstön eläkkeelle siirtyminen
Henkilöä / vuosi Toimihenkilöt Työntekijät Lähde: Teknologiateollisuus ry:n palkkatiedustelu, Eläketurvakeskus, Tilastokeskus

39 Teknologiateollisuuden työntekijöiden (toimihenkilöt pl
Teknologiateollisuuden työntekijöiden (toimihenkilöt pl.) eläkkeelle siirtyminen Henkilöä / vuosi Lähde: Teknologiateollisuus ry:n palkkatiedustelu, Eläketurvakeskus, Tilastokeskus

40 Teknologiateollisuuden henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla
Lähde: Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu

41 Teknologiateollisuuden henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla maittain vuonna 2013
Lähde: Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu

42 Teknologiateollisuuden liikevaihdosta Suomessa noin kolmannes on alihankintaa
Teknologiateollisuuden tuotteiden käyttö välituotteina* eri toimialoilla Suomessa, miljardia euroa (=25 % alan liikevaihdosta Suomessa) (37 %) (8 %) (66 %) (lähes 100 %) (34 %) *) Välituotekäyttö koostuu tuotantoprosessissa panoksina kulutettavien tavaroiden ja palveluiden arvosta, pl. kiinteät varat. Lähde: Tilastokeskus, Panos-tuotos –laskelmat 2010

43 Teknologiateollisuuden työpaikoista Suomessa puolet suuntautuu alihankintaan
Suomessa valmistettujen välituotteiden* tuomat välittömät työpaikat Suomessa (=30 % alan kaikista työpaikoista Suomessa) (45 %) (9 %) (67 %) (lähes 100 %) (49%) *) Välituotekäyttö koostuu tuotantoprosessissa panoksina kulutettavien tavaroiden ja palveluiden arvosta, pl. kiinteät varat. Lähde: Tilastokeskus, Panos-tuotos –laskelmat 2010

44 Yhteenveto alan tilanteesta ja lähiajan näkymistä
Liikevaihto Suomessa supistui viime vuonna 5 %. Tämän vuoden tammi-toukokuussa se oli 1 % alempi kuin vuosi sitten samaan aikaan. Yritykset saivat uusia tilauksia huhti-kesäkuussa saman verran kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan ja hieman vähemmän kuin tammi-maaliskuussa. Positiivinen kehitys tarjouspyynnöissä jatkui kevään ja kesän aikana, mutta aiempaa heikompana. Henkilöstön määrä Suomessa on vähentynyt kaikkiaan :lla eli 15 % vuoden 2008 jälkeen. Ukrainan kriisi sekä Venäjän taantuma ja talouspakotteet jarruttavat koko Euroopan ja Suomen elpymistä. Teknologiateollisuuden vienti Venäjälle väheni tammi-kesäkuussa 11 % viimevuotisesta. Venäjän osuus viennistä oli enää 8 %. Liikevaihto on syksyllä 2014 suunnilleen viimevuotisella tasolla.

45 Talous- ja veropolitiikkaa sekä työmarkkinoita uudistettava rohkeasti

46 Suomen viennin hartioita on levennettävä Suomen vienti on romahtanut 2008 jälkeen, vientituloja puuttuu miljardia euroa / vuosi Tavara- ja palveluviennin arvo vuosineljänneksittäin, mrd. euroa, käyvin hinnoin 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Työpäivä- ja kausivaihtelusta korjattu aikasarja. Viimeisin tieto tammi-maaliskuu 2014. Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito

47 Suomen vienti on jäänyt kilpailijamaiden kehityksestä

48 Viennin osuus bkt:stä on pudonnut merkittävästi Suomessa vuoden 2008 jälkeen

49 Palveluvienti ei ole korvannut tavaraviennin pudotusta Tavaravienti on 15 % eli vuositasolla 10 miljardia euroa pienempi kuin ennen talouskriisiä Tavara- ja palveluviennin arvo vuosineljänneksittäin, mrd. euroa, käyvin hinnoin 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Työpäivä- ja kausivaihtelusta korjattu aikasarja, viimeisin tieto tammi-maaliskuu 2014. Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito

50 Teollisuuden palveluvienti on laskusuunnassa Teollisuus kattaa % Suomen palveluviennistä Teollisuuden menestyminen on edellytys palveluviennin kasvulle Palvelujen vienti Suomesta, pl. matkailu-, kuljetus- ja finanssipalvelut Mrd. euroa, käyvin hinnoin Lähde: Tilastokeskus, Palvelujen ulkomaankauppa

51 Teollisuuden osuus bruttokansantuotteesta on Suomessa historiallisen matalalla tasolla
Lähde: Tilastokeskus

52 Nykyisellä tuotantokapasiteetilla teollisuustuotanto ja Suomen vienti eivät palaudu 2008 tasolle Tuotantokapasiteetti on vähentynyt 20 % -21% 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Työpäivä- ja kausivaihtelusta korjatut aikasarjat. Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito, Teollisuustuotannon volyymi-indeksi

53 Julkinen velka ja veroaste kasvavat hallitsemattomasti
Kustannustaakka on paisunut, siksi julkista sektoria on karsittava

54 Julkisten menojen bkt-osuuden palauttaminen 2008 tasolle edellyttää noin 10 miljardin euron leikkauksia Verojen kiristäminen ei ole oikea ratkaisu tähän ongelmaan Julkisten menojen osuus bruttokansantuotteesta, % Lähde: OECD, Economic Outlook, May 2014

55 Suomen vaihtotase on painunut negatiiviseksi Suomen ja Saksan kehitys ovat peilikuvia toisilleen
Vaihtotase/bkt, neljän vuosineljänneksen liukuva summa, % Viimeisin tieto tammi-maaliskuu 2014. Lähde: Eurostat

56 Teollisuus tuo lähes 90 prosenttia Suomen viennistä, mutta ei pysty enää rahoittamaan nykyistä julkista sektoria Työpaikkojen määrä Suomessa Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito

57 Teollisuuden yritysten ja toimipaikkojen lukumäärä Suomessa Vähintään 5 henkilön yritykset
Lähde: Tilastokeskus

58 Tuottavuuskehityksen
Tuottavuuskehityksen* taitekohta Suomessa jälkeen Suomesta on hävinnyt pysyvästi merkittävää volyymituotantoa elektroniikka-, metsä- ja koneteollisuudesta** **) Teollisuuden nykyinen rakenne ei enää mahdollista vastaavaa tuottavuuskehitystä kuin vuosina *) Työn tuottavuudella tarkoitetaan kiinteähintaista jalostusarvoa työtuntia kohden. Jos tuottavuus paranee (käyrä nousee), jalostusarvo lisääntyy enemmän kuin tehdyt työtunnit. Jalostusarvo = yrityksen liikevaihto – materiaali- ja palveluostot Jalostusarvo = työvoimakustannukset + vuokrat + poistot + liikevoitto Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito

59 Tuottavuuskehitys* teknologiateollisuudessa
*) Työn tuottavuudella tarkoitetaan kiinteähintaista jalostusarvoa työtuntia kohden. Jos tuottavuus paranee (käyrä nousee), jalostusarvo lisääntyy enemmän kuin tehdyt työtunnit. Jalostusarvo = yrityksen liikevaihto – materiaali- ja palveluostot Jalostusarvo = työvoimakustannukset + vuokrat + poistot + liikevoitto Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito

60 Teollisuuden investoinnit huolestuttavalla tasolla
Teollisuuden kiinteät sekä tutkimus- ja kehittämisinvestoinnit Suomessa Lähde: Tilastokeskus, EK:n investointitiedustelu (kesäkuu 2014)

61 Investoinnit Suomessa kehittyvät heikosti myös koko elinkeinoelämässä
Yritysten kiinteät investoinnit Indeksi, 2005=100 Lähde: OECD, Economic Outlook, May 2014

62 Pk-yritysten suoraa ulkomaanvientiä on kasvatettava
Erikokoisten yritysten* osuus tavaraviennin arvosta 2011 Osuus maan koko tavaraviennin arvosta, % Henkilöstöä *) Vertailussa yritysten koko perustuu niiden henkilöstön määrään. Niitä vientiyrityksiä, joilta ei ole tiedossa henkilöstön määrää, ei ole otettu vertailussa huomioon. Lähde: OECD, Trade by Enterprise Characteristics

63 Pk-yrityksiä on kannustettava lisäämään omaa vientiään ulkomaille
Erikokoisten yritysten osuus maan koko tavaraviennistä, % *) Vertailussa yritysten koko perustuu Tilastokeskuksen määritelmiin: Mikroyritys: henkilöstöä 0-9, liikevaihto 0-2 milj. euroa tai tase 0-2 milj. euroa Pieni yritys: henkilöstöä 10-49, liikevaihto 2-10 milj. euroa tai tase 2-10 milj. euroa Keskisuuri yritys: henkilöstöä , liikevaihto milj. euroa tai tase milj. euroa Suuri yritys: henkilöstöä 250-, liikevaihto yli 50 milj. euroa tai tase yli 43 milj. euroa. Lähde: Tullihallitus, Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain

64 Uusia liiketoimintamahdollisuuksia
Uusia liiketoimintamahdollisuuksia Cleantech energiaa säästävät ja vähäpäästöisemmät teknologiat puhtaan käyttöveden ja jätevesien tehokkaamman puhdistuksen mahdollistavat teknologiat Kaivosteollisuuden ja malmien jatkojalostuksen tuomat uudet mahdollisuudet Ohjelmistot ja pelit Lääketieteellinen teknologia ja palvelut Suomi globaalien konesalien sijaintipaikkana (pilvipalvelut) Teollisuutta palveleva suunnittelutyö Autoteollisuuden murros Älyä tuotteissa, pakkauksissa, koneissa ja laitteissa (anturointi, gps, ohjattavuus, valvonta...)

65 Yhteiskunnan on tuettava yritys- ja toimipaikkakohtaisen sopimisen kulttuurin vahvistumista

66 Yleisiin palkankorotuksiin ei ole varaa moniin vuosiin Työn hinnan kehitys on ristiriidassa tuottavuuden kehityksen kanssa 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Viimeisin tieto tammi-maaliskuu 2014. Lähde: Eurostat: Quarterly National Accounts / Labour Cost Index, Tilastokeskus; Ansiotasoindeksi (yksityinen sektori, vuodet )

67 Teollisuuden yksikkötyökustannukset Suomessa ovat erkaantuneet Ruotsin ja Saksan kehityksestä Yksikkötyökustannukset = työvoimakustannukset / tuottavuus Kustannus- kilpailukyky heikkenee Kustannus- kilpailukyky paranee 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Viimeisin tieto tammi-maaliskuu 2014. Lähde: Eurostat: Quarterly National Accounts / Labour Cost Index, Tilastokeskus; Ansiotasoindeksi (yksityinen sektori, vuodet )

68 Suomen kansantalouden kustannuskilpailukyky on heikentynyt suhteessa kilpailijamaihin
Yksikkötyökustannukset = työvoimakustannukset / tuottavuus, ml. kunkin maan efektiiviset valuuttakurssit 2005,I =100 Suomen kustannus- kilpailukyky heikkenee Suomen kustannus- kilpailukyky paranee 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 *) EKP:n harmonisoidussa kustannuskilpailukykymittarissa kunkin maan keskimääräinen efektiivinen valuuttakurssi lasketaan tärkeimmän vientimaan valuuttakurssipainoilla sekä koko talouden yksikkötyökustannusten kehityksellä. Viimeisin tieto tammi-maaliskuu 2014. Lähde: Euroopan keskuspankki

69 Työllisyys- ja kasvusopimuksen vaikutus Suomen kustannuskilpailukykyyn jää pieneksi Suomen suhteelliset yksikkötyökustannukset Saksaan nähden Lähde: EK

70 Suomen pahimmat kilpailijat ovat itäisessä Euroopassa Teollisuuden työn hinta eri maissa
Huom! Valuuttakursseilla voi olla merkittävä vaikutus euroiksi muutettuihin työvoimakustannuksiin (esim. Ruotsi ja Norja) Lähde: Eurostat, Bureau of Labour Statistics

71 Paikallinen sopiminen on ainut tapa pitää huolta myös heikommista yrityksistä ja työllisyydestä
Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten jalostusarvo / työntekijä vuonna 2013 Jalostusarvo = yrityksen liikevaihto – materiaali- ja palveluostot Jalostusarvo = työvoimakustannukset + vuokrat + poistot + liikevoitto Työvoima- kustannusten osuus jalostusarvosta: - mediaani 77 % Yritykset satunnaisjärjestyksessä (pl. negatiivisen jalostusarvon sekä jalostusarvoltaan euroa / työntekijä ylittävät yritykset) Tuloslaskelman mukainen liikevoitto oli negatiivinen 27 %:ssa yrityksistä vuonna 2013. Lähde: Teknologiateollisuus ry:n jäsentietojärjestelmä / päivitys

72 Työvoimakustannuksilla on erityisen suuri merkitys alihankkijayrityksissä
Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten työvoimakustannukset / jalostusarvo 2013 Jalostusarvo = yrityksen liikevaihto – materiaali- ja palveluostot Jalostusarvo = yrityksen työvoimakustannukset + vuokrat + poistot + liikevoitto % Työvoima- kustannusten osuus jalostusarvosta: - mediaani 77 % Yritykset satunnaisjärjestyksessä Tuloslaskelman mukainen liikevoitto oli negatiivinen 27 %:ssa yrityksistä vuonna 2013. Lähde: Teknologiateollisuus ry:n jäsentietojärjestelmä / päivitys

73 Teknologiateollisuus ry

74 Teknologiateollisuuden jäsenyritykset 2012
Yritysten lukumäärä / 1 629 Henkilöstön määrä / 1–249 henkilön yritykset 500–999 henkilön yritykset 250–499 henkilön yritykset 1000– henkilön yritykset Lähde: Teknologiateollisuus ry:n jäsentietojärjestelmä

75 Teknologiateollisuuden pk-jäsenyritykset 2012
Yritysten lukumäärä / 1 484 Henkilöstön määrä / 1–19 henkilön yritykset 50–99 henkilön yritykset 20–49 henkilön yritykset 100–249 henkilön yritykset Lähde: Teknologiateollisuus ry:n jäsentietojärjestelmä

76 Ei päivää ilman teknologiaa
76

77 Teknologiateollisuus on myös palvelua
77

78 Teknologiateollisuus ry:n strategia 2014-2015
Vaikuttavin suunnannäyttäjä TeknologiaSuomi nousuun! Kilpailukyky ja uudistuminen Toimintaympäristö kilpailukykyiseksi Osaamisesta kasvua ja työllisyyttä Innovaatioista eväitä kansain-väliseen liiketoimintaan Digitalisaatiolla tehokkuutta ja uutta liiketoimintaa Työmarkkinoiden uudistaminen Kustannuskilpailukyvyn palauttaminen vientisektorivetoisesti Yrityskohtaisuuden lisääminen Työrauha pitäväksi Kasvun ja menestyksen rakentaja

79 Kilpailukyky – Uudistuminen – Työmarkkinoiden uudistaminen
Toimintamalli 2014 TeknologiaSuomi nousuun! Kilpailukyky – Uudistuminen – Työmarkkinoiden uudistaminen Teollisuus-politiikka Innovaatio-ympäristö ja uudistuminen Digitalisaatio ja kasvu Työ- markkinat Toimitusjohtaja Jorma Turunen Mika Nykänen Mervi Karikorpi Jukka Viitasaari Risto Alanko Edunvalvonnan koordinaatio Energia-politiikka Kestävä kehitys Logistiikka Yritysjuridiikka Innovaatio-, koulutus- ja tutkimus-politiikka Innovaatio verkostot ja liiketoiminnan kehittäminen Ennakointi Yritys-oppilaitos-yhteistyö ICT 2015 Teollinen internet Kasvutiimi Tietoturva-hankkeet Real Time Economy Työmarkkina-politiikka Sopimus-toiminta Talouden arviointi ja tilastot Työsuhde-asioiden neuvonta ja koulutus Kone- ja metallituoteteollisuus Ilkka Niemelä Sähkö- ja elektroniikkateollisuus Jukka Viitasaari Metallien jalostus Mika Nykänen Tietotekniikka Suunnittelu ja konsultointi Matti Mannonen Toimialaverkostot Ilkka Niemelä Toimialaryhmät Toimialayhdistykset Huoltovarmuus Pk-asiat ja aluetoiminta Eeva-Liisa Inkeroinen Yrittäjävaliokunta Aluetoimistot Piiriyhdistysyhteistyö Viestintä Nora Elers PR Tavoitemielikuva ja brändi Netti ja julkaisut Talous ja hallinto Esko Keskinen Teknologiainfo Teknova Oy HR Talous Tietohallinto Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö Mervi Sibakov

80 Jäsenyritysten segmentointi ”Segmentointimalli” käytettäväksi palvelutarjooman kehittämiseen
Kansainv ä liset Suomessa Suomessa olevat yksik ö t ovat osa kansainv list yrityst , jonka p ää konttori sijaitsee muualla kuin Suomessa, ulkomainen omistus > 50 % Osuu jäsenkunnasta 14 % (200 kpl), 17 % henkil st Tyypillinen yrityskoko 160 hl öä Esim. ABB, AGCO, Fujitsu, IBM, Logica, Microsoft, Norilsk Nickel, STX Vahvat suomalaiset Yrityksen p ja/tai ” juuret Suomessa, mutta toiminta on hyvin ja osaamisalue laaja Osuus jäsenkunnasta 1 % (11 kpl), 30 % Ø 5 200 ( kotim .) Cargotec, KONE, Konecranes, Metso, Nokia, Outokumpu, Rautaruukki, Tieto, W rtsil listyv t Suomalainen yritys, jolla on kansainv liiketoimintaa ja/ tai kyky ja resurssit kasvaa lisesti 24 % (345 kpl), 35 % 190 Basware, Ensto, F - Secure, Hollming, Polar, Ponsse, Suunto Pienet paikalliset Yritys toimii kotimaassa ja usein paikallisella tasolla. Toiminta on yleens keskittynytt tiettyyn osaamis alueeseen 60 % (860 kpl), 17 % 35 Hakaniemen Metalli, Hellmanin Konepaja

81 Teknologiateollisuus edistää yrittäjyyttä
Yritysympäristö kilpailukykyiseksi kehittää PK-yritysten toimintaedellytyksiä tukee kansainvälistymistä vaikuttaa tekniseen lainsäädäntöön vaikuttaa kauppa- ja teollisuuspolitiikkaan edistää kilpailukykyistä verotusjärjestelmää Toimiala- ja asiantuntijaryhmät hoitavat eri toimialojen erityiskysymyksiä

82 Teknologiateollisuus lisää vetovoimaa
Jakaa opettajille, vanhemmille ja nuorille tietoa ammateista ja koulutusmahdollisuuksista. Edistää yritysten ja oppilaitosten yhteistyötä. Luo myönteistä mielikuvaa.

83 Teknologiateollisuus palvelee
Uudistaa työelämää ja tarjoaa työmarkkinapalveluja työsuhdeneuvonta koulutus ja valmennus työehtosopimustoiminta tuottavuuden parantaminen EU-vaikuttaminen Julkaisee ammattikirjallisuutta ja tilastoja talouden kehityksestä sekä järjestää seminaareja Tarjoaa liikejuridiikkapalveluja

84 Hallituksen nimittämät työryhmät
Energiatyöryhmä Toimitusjohtaja Heikki Lehtonen Componenta Oyj Innovaatiotyöryhmä Chief Technology Officer Glen Koskela Fujitsu Finland Oy Kilpailukykytyöryhmä Hallituksen puheenjohtaja Päivi Leiwo Oilon Oy Koulutus- ja työvoimatyöryhmä Henkilöstöjohtaja Päivi Castrén Wärtsilä Oyj Abp Logistiikkatyöryhmä EVP, General Stainless Hannu Hautala Outokumpu Oyj Rahoitustyöryhmä Vice President, Group Treasure & Financial Services Markus Pietikäinen Wärtsilä Oyj Abp Työnantajapoliittinen työryhmä Toimitusjohtaja Tauno Heinola  ABB Oy Työturvallisuustyöryhmä Manager, Global Occupational Health & Safety Jukka Rikkinen Metso Oyj Viestintätyöryhmä Vice President, Marketing & Communications Mira Iso-Markku Tieto Finland Oy Ympäristötyöryhmä Director, Environment and Sustainability  Ilkka Kojo Outotec Oyj Yrittäjävaliokunta Hallituksen puheenjohtaja Pauli Nurminen Hellmanin Konepaja Oy

85 Toimialaryhmät Alihankkijat Pumput Alumiinituotteet Puuntyöstökoneet
Armatuurit Kulkuneuvot Lukot ja helat Lämpökäsittely ja takomot Maatalouskoneet Metallintyöstökoneet Nosto- ja siirtolaitteet Ohutlevytuotteet Perävaunut ja päällirakenteet Polttokennot Polttomoottorit ja turbotekniikka Pumput Puuntyöstökoneet Rakennuskonevalmistajat Sähköinen liikenne Teollisuusovet Teräspalo-ovet Tietotekniikka Tuulivoima-alan toimittajat Työvälineiden valmistajat Valaisinvalmistajat Voimansiirto Ydinenergia

86 Toimialayhdistykset Kaapeliteollisuusyhdistys ry Kaivosteollisuus ry
LVI-talotekniikkateollisuus ry Meriteollisuus ry Metallinjalostajat ry Metalliteollisuudenharjoittajain Liitto - MTHL:n Työnantajat ry Suomen Puolustus- ja Ilmailuteollisuusyhdistys PIA ry Suunnittelu- ja konsultointiyritykset SKOL ry Terveysteknologian Liitto ry Valutuoteteollisuusyhdistys ry

87 Aluetoiminta ja piiriyhdistysyhteistyö
Helsingin Metalliteollisuuden Piiriyhdistys ry Hämeen Teknologiateollisuus ry Keski-Savon Teknologiateollisuus ry Keski-Suomen Teknologiateollisuus ry Etelä-Savon Teknologiateollisuus ry Pirkanmaan Teknologiateollisuus ry Pohjanmaan Teknologiateollisuus ry Pohjois-Karjalan Teknologiateollisuus ry Pohjois-Savon Teknologiateollisuus ry Pohjois-Suomen Teknologiateollisuus ry Satakunnan Teknologiateollisuus ry Varsinais-Suomen Teknologiateollisuus ry  Oulu Seinäjoki   Kuopio  Tampere Turku   Helsinki

88 Päätoimialat

89 Kone- ja metallituoteteollisuus
Henkilöstöstä 55 % työskentelee Suomessa. Myynnistä 70–80 % EU:n sisämarkkinoille ja lähialueille. Nopeasti kehittyvien talouksien kasvu ja kaupungistuminen edelleen kasvun moottorina. Yritysten läsnäolo näillä alueilla vahvistuu entisestään. Kilpailukyvyn parantaminen edellyttää t&k-investointien lisäämistä ja tuotannon automaatiotason nostoa. Uusia osaajia tarvitaan kaikilla koulutustasoilla. Investointituotteita: koneita, metalli- tuotteita, kulkuneuvoja

90 Sähkö- ja elektroniikkateollisuus
Panostus tutkimukseen ja tuotekehitykseen vahvaa useilla alueilla yli 10 % liikevaihdosta Ala on yksi teollisen internetin mahdollistajista Dataa keräävät anturit tuotteissa, ”sulautettu äly” Viennin osuus myynnistä yli 80 % Kilpailukykyinen toiminta Suomessa edellyttää yliopistotason osaajien saatavuutta tutkimuksen tehokasta hyödyntämistä liiketoiminnaksi niche-alueiden löytymistä ja korkean jalostusarvon luomista Tietoliikennelaitteita, sähkökoneita, terveysteknologiaa ja instrumentteja

91 Metallien jalostus Maailmantalouden kasvualueet pitävät metallien ja niihin perustuvien ratkaisujen kysynnän vahvana. Viennin osuus myynnistä 80 %. Kilpailukykyinen toiminta Suomessa edellyttää osaajien saatavuuden ja osaamisen tason varmistamista huippututkimuksen ylläpitämistä kohtuuhintaista energiaa toimintaympäristön kilpailukykyä EU:ssa erityisesti ilmasto- ja ympäristöpolitiikassa toimintavarmaa ja kohtuuhintaista logistiikkaa. Terästuotteita, värimetalleja, metalleihin perustuvia ratkaisuja, valuja

92 Tietotekniikka-ala Tietotekniikan mahdollistamia älyratkaisuja tarvitaan yhä enemmän kaikilla toimialoilla. IT on keskeinen kehittämisen väline esimerkiksi cleantechissä, pelialalla ja terveysteknologiassa. Alan kasvu Suomessa edellyttää alan yrityksiltä uutta asiakaslähtöisyyttä nykyisten asiakkaiden kouluttamista alan yrityskoon kasvattamista voimakasta kansainvälistymistä korkeatasoista osaamista esimerkiksi tietoturvassa Ohjelmistoja ja tietotekniikan palveluita

93 Suunnittelu ja konsultointi
Alan yritykset toimivat asiantuntijoina ja suunnittelijoina teollisuuden, rakentamisen ja yhteiskunnan kehittämisessä ja investoinneissa Kilpailukyky Euroopassa on hyvä, globaalit markkinat edellyttävät uusia toimintamalleja Suunnittelu- ja konsulttipalvelut ovat tärkeä osa teollisuuden yritysverkostoja Yli 60 prosentilla alalla työskentelevistä on yliopisto- tai korkeakoulututkinto Alan kilpailukykyinen toiminta edellyttää asiantuntijaosaamisen ylläpitoa ja parantamista kansainvälistä osaamista ja verkottumista investointeja ja innovatiivisia ratkaisuja hankinnoissa painotetaan osaamista ja laatua Teollisuuden, yhteiskunnan ja rakentamisen asiantuntijapalveluja