Etelä-Pohjanmaan tietopaketti

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Verkkohoitaja eHealth 2006 Seinäjoen seudun terveysyhtymä Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri.
Advertisements

Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Ilkka Valjus.
Pk-yritysbarometri Syksy 2005 Julkaisijat Suomen Yrittäjät ry ja Finnvera Oyj.
Ikäihmisten hyvinvointipalvelut nyt ja tulevaisuudessa vanhustyön johtaja Anna Haverinen
Eläkkeellesiirtymisikä vuonna 2015 Jari Kannisto Kehityspäällikkö
Satu Sjöholm/Liikuntatoimen ylitarkastaja/Länsi-ja Sisä-Suomen Aluhallintovirasto.
Nuorisotakuun seuranta 2015 * Varsinais-Suomi ja naapurialueet Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus
Suhdannekehitys Pohjois- Karjalassa alkuvuonna 2015 TRENDIT 2/2015 -julkistustilaisuus maakunta-asiamies Kimmo Niiranen.
Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2014, Pohjois-Savon ja Kuopion seudun asema Lähde: Tilastokeskus, tutkimus- ja kehittämistoiminta (tietokanta) Tekes, Teknologiateollisuus.
Aluetilinpito * - työlliset - bruttokansantuote - arvonlisäys, brutto perushintaan - kiinteän pääoman bruttomuodostus (investoinnit) - tuotos.
Tuula Miettinen/ Espoon kaupunki
Etelä-Pohjanmaan tietopaketti
Suhdannekehitys Pohjois-Karjalassa alkuvuonna 2014 TRENDIT 2/2014 -julkistustilaisuus maakunta-asiamies Kimmo Niiranen.
Väestö ja väestönmuutokset
Ohjaamo Etelä-Pohjanmaa
Selvitys järjestöjen palveluista 2016
Kotihoidon asiakkaiden tyytyväisyys LLKY:n kotihoitoon
Pk-yritysbarometri, kevät 2017
Tietoja Koivukylän suuralueelta
Tilastoja Vantaalta Väestö-, rakentamis- ja työttömyystiedot päivittyvät seuraavan kerran lokakuun lopussa Työllisyysastetta kuvaavat ¼-vuositiedot.
Taloustilanne, ansiokehitys, ostovoima, ansiotasovertailu
Tietoja Tikkurilan suuralueelta
Koulutustaso ja osaaminen
SATAKUNNAN TALOUS 6 ● marraskuu 2005 Nykytila ja lähiajan näkymät
Lapsiperheiden elintapaohjaus Monialaista työtä –yhdessä tehden!
Perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneet Seinäjoella 2000–2016
Tilastoja Vantaalta Tilastokeskuksella on ongelmia väestön ennakkotilastojen tuottamisessa. Alkuvuoden ennakkotiedot joudutaan tekemään uudelleen.
Tilastoja Vantaalta Tilastokeskuksella on ongelmia väestön ennakkotilastojen tuottamisessa. Alkuvuoden ennakkotiedot tammi-syyskuulta joudutaan.
Matti Pohjola Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Tietopaketti 9: Vammaispalvelut
Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2016, Pohjois-Savon ja Kuopion seudun asema Lähde: Tilastokeskus (aluejako ), tutkimus- ja kehittämistoiminta,
TOL 2008, toimiala C (teollisuus) Vuoden 2017 aluerajat
Helsingin ulkomaalaistaustainen väestö vuonna 2017
Työpaikka- ja elinkeinorakenne
Työlliset toimialoittain Oulun Eteläisen alueella 2007–2015
Huomioita Suomen Pankin suhdanne-ennusteesta ja kustannuskilpailukykyanalyysistä Teknologiateollisuus.
Ajankohtaista Lapin TE-palveluissa Kuntainfo
Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset 2017
Minna Joensuu/ Espoon kaupunki
Helsingin ulkomaalaistaustainen väestö vuonna 2017
Miina Sillanpää Seuran ja Valtaa vanhuus –liikkeen seminaari
Etelä-Savon maakuntaliitto
Koulutus- ja talouspolitiikka Pohjois-Karjalassa
Valtionosuusuudistus - Turku

Johtaminen uudessa organisaatiossa
Työllisten määrän muutos työssäkäyntialueittain 2015–2016
Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta.
PK-yritykset Suomessa
Arvonlisäys toimialoittain Raahen seutukunnassa 2016
Taloudellinen huoltosuhde Etelä-Savossa ja koko maassa *
Tilannekatsaus kokeilun tuloksista syyskuu 2018
Työpaikkaomavaraisuus kunnittain Turunmaan seutukunnassa 2016
Väestön koulutusaste kunnittain 2017
Tilastoja Vantaalta ja muista kaupungeista
Tietoja Tikkurilan suuralueelta
Elinkeinorakenne sukupuolen mukaan Pyhäjoella 2016
Etelä-Pohjanmaan tietopaketti
Työpaikat toimialoittain Pyhäjoella 2016
Työmarkkinat Helsingissä tuoreimmat tilastotiedot
Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Etelä-Savon maakunnassa
Työttömyysaste kunnittain 2006–2018
Tutkimus- ja kehittämistoiminta Raahen seutukunnassa 2001–2017
Teollisuustuotanto Suomessa on painunut jopa vuoden 2009 alapuolelle
Väkiluvun muutos kunnittain 2014–2018
Työpaikkaomavaraisuus kunnittain Turunmaan seutukunnassa 2016
Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2017, Pohjois-Savon ja Kuopion seudun asema Lähde: Tilastokeskus, tutkimus- ja kehittämistoiminta, Business Finland, avoin.
Minna Joensuu/ Espoon kaupunki
Helsingin ulkomaalaistaustainen väestö
Kumppanuus-/yrityspolkumalli
Esityksen transkriptio:

Etelä-Pohjanmaan tietopaketti Laadittu 28.11.2017 käytettävissä olleen aineiston perusteella

Etelä-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaan maakunta koostuu 17 kunnasta. Väkiluvultaan Etelä-Pohjanmaa on maakunnista yhdeksänneksi suurin. Vuoden 2016 lopussa väkiluku oli 191 860. Maakunnan vahvat yritysklusterit ovat elintarviketalous, metalli- ja teknologiateollisuus sekä puutuoteteollisuus Etelä-Pohjanmaa on myös kasvava palvelu- ja elämystuotannon maakunta. Tällä hetkellä matkailu- ja virkistysmahdollisuuksia tarjoavat esimerkiksi Ähtärin eläinpuiston, PowerParkin ja Tuurin kyläkaupan lisäksi lukuisat museot ja kulttuuritilat. Seinäjoen ammattikorkeakoulu, ammatilliset oppilaitokset, lukiot ja yliopistojen yksiköt tarjoavat maakunnan asukkaille laajat kouluttautumismahdollisuudet. Lisätietoa: http://www.epliitto.fi/maakuntatunnukset

Etelä-Pohjanmaan maakuntaprofiili 2017 Vuoden 2017 aluerajat Lähde: Tilastokeskus; Työ- ja elinkeinoministeriö

Etelä-Pohjanmaan väestömuutokset 1990-2016 Lisätietoja: http://epliitto.fi/vaestorakenne

Ulkomaalaisperäinen väestö Etelä-Pohjanmaalla 2001-2016 (%) Lisätietoja: http://epliitto.fi/vaestorakenne

Väkiluvun muutos Etelä-Pohjanmaalla kunnittain 2007-2016 (%) Lisätietoja: http://epliitto.fi/vaestorakenne

Etelä-Pohjanmaan väestöennuste kunnittain 2015-2040 (%) Lisätietoa: http://epliitto.fi/ephuomenna_vaestoennuste

Keskimääräinen työttömyysaste Etelä-Pohjanmaalla ja koko maassa 2009-2016 (%) Lisätietoja: http://epliitto.fi/tyomarkkinat

Työllisyysaste (18-64-v.) koko maassa ja Etelä-Pohjanmaalla 2000-2015 (%) Lisätietoja: http://epliitto.fi/tyomarkkinat

Työttömyysaste (%) Etelä-Pohjanmaalla kunnittain 2016 Lisätietoja: http://epliitto.fi/tyomarkkinat

Työpaikat toimialoittain Etelä-Pohjanmaalla ja koko maassa 2015 Henkilöstön määrä Etelä-Pohjanmaalla 2007-2015 Lisätietoja: http://epliitto.fi/tyomarkkinat ja http://www.epliitto.fi/yritykset_ja_elinkeinot

Toimialojen osuus liikevaihdosta (%) Etelä-Pohjanmaalla 2015 Lisätietoja: http://www.epliitto.fi/yritykset_ja_elinkeinot

Suhteellinen työpaikkaomavaraisuus Etelä-Pohjanmaalla kunnittain 2015 (%) Lisätietoja: http://epliitto.fi/tyomarkkinat

Lisätietoja: http://epliitto.fi/tyomarkkinat

Taseen kertynyt yli- tai alijäämä 2016 kunnittain, €/asukas (ennakkotieto) Lisätietoja: http://epliitto.fi/alue-_ja_kuntatalous

Bruttokansantuote koko maassa ja Etelä-Pohjanmaalla 2000-2014 Indeksi, ostovoimakorjattu, EU28 = 100 Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot Etelä-Pohjanmaalla 2001-2016 (miljoonaa euroa) Lisätietoja: http://epliitto.fi/alue-_ja_kuntatalous

Tutkinnon suorittaneet Etelä-Pohjanmaalla 2010-2016 (%) 15 vuotta täyttäneestä väestöstä Tilastokeskus, Väestön koulutusrakenne Lisätietoja: http://epliitto.fi/koulutus

Tutkinnon suorittaneet kunnittain 2016 (%) 15 vuotta täyttäneestä väestöstä Lisätietoja: http://epliitto.fi/koulutus

KELA:n sairastavuusindeksi (vakioitu)   2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Muutos 2015–2016 2011–2016 Alajärvi 116,1 115,7 115,3 114,8 117,9 119,2 119,9 115,4 116,2 0,8 -1,7 Alavus 110,6 110,4 113,9 111,8 115,9 113,5 117,2 117,8 119,4 118,8 114,2 -4,6 0,7 Evijärvi 119,3 122,5 121,5 112 113,3 112,8 120,2 115,2 120 121,7 127,4 5,7 14,6 Ilmajoki 104 104,6 104,4 100 98,4 98,1 98,2 99,6 99,9 103,1 104,5 1,4 6,4 Isojoki 124 118,1 117,1 118,9 116,7 117,5 114,4 120,7 121,4 4,7 Karijoki 108,8 106,6 108,4 107,9 107 103,2 106,1 110,9 105,9 110,2 112,0 1,8 8,8 Kauhajoki 110 109,1 108,5 111,7 117,3 116,9 118,4 1,5 3,0 Kauhava 107,5 106,4 106,3 109 109,3 108,1 108,6 110,0 -0,9 Kuortane 102,6 103,5 107,8 106 108 108,7 106,9 109,4 2,5 3,4 Kurikka 109,2 109,6 111,3 109,9 110,5 -0,8 Lappajärvi 113,8 116,3 114 111,4 106,2 106,7 113,2 -3,5 4,5 Lapua 107,2 105,6 106,5 -0,4 0,1 Seinäjoki 101,6 100,6 99,5 98 97,7 97,9 97,8 98,5 Soini 122,4 129,1 129,4 132,4 132,9 126,5 128,6 129,7 131,1 127,0 -4,1 -5,4 Teuva 100,4 100,1 98,3 100,2 101 100,7 103,8 104,8 104,9 108,0 110,8 2,8 10,1 Vimpeli 112,6 117,4 111,6 111,2 112,7 116,8 119,8 112,2 -7,6 Ähtäri 106,8 111,1 111,9 115 113 110,1 112,9 -0,1 Etelä-Pohjanmaa 107,7 107,3 107,4 107,1 108,3 0,4 1,0 Koko maa 0,0 MIN EP MAKS EP -3,7 -5,0 KELA, Terveyspuntari Lisätietoja: http://epliitto.fi/images/Hyvinvoinnin_tilastopaketti_2016.xlsx

Korvattujen lääkkeiden kustannukset €/asukas 2016 Kustannusten muutos Etelä-Pohjanmaalla ja koko maassa 2011-2016 (€/asukas) Kunnittaiset kustannukset €/asukas 2016 Alajärvi 431,2 Alavus 363,6 Evijärvi 424,9 Ilmajoki 336,6 Isojoki 473,3 Karijoki 465,5 Kauhajoki 397,2 Kauhava 426,8 Kuortane 364,5 Kurikka 439,4 Lappajärvi 550,7 Lapua 366,4 Seinäjoki 317,3 Soini 407,6 Teuva 447,0 Vimpeli 442,0 Ähtäri 435,9 Kustannusten kunnittainen muutos 2011-2016 (%) Lisätietoja: http://epliitto.fi/images/Hyvinvoinnin_tilastopaketti_2016.xlsx Stakes, SOTKAnet

Etelä-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaalla on laajalle levittäytynyt ja monipuolinen yritysrakenne. Keskeisiä yritysklustereita ovat elintarviketalous, metalli- ja teknologiateollisuus sekä puutuoteteollisuus. Pk-sektorilla kasvunäkymät ovat maltillisemmat kuin muualla maassa. Pk-yritysbarometrin (2/2017) mukaan Etelä-Pohjanmaalla noin 67 prosentilla pk-yrityksistä on internetsivut. Tämä on maakunnista toiseksi pienin osuus. Maakunnan osaamisperusta on kuitenkin vahvistunut vuodesta 1990. Kyseisenä vuonna peruskoulun jälkeisiä tutkintoja oli suoritettuna suhteellisesti Etelä-Pohjanmaalla kaikkein vähiten, mutta vuonna 2015 maakunta oli jo kahdeksas. Hajautuneesti asuva väestö liikkuu paljolti henkilöautoilla, jonka osuus päivittäisistä matkoista onkin 64 prosenttia, kun pyöräilyn osuus on 19 prosenttia, jalankulun 7 prosenttia ja joukkoliikenteen 4 prosenttia. Liikenneverkko on riittävä, mutta sen mahdollisuuksia parannetaan ja kehitetään jatkuvasti lisää. Maakunnassa tavoitellaan energiaomavaraisuutta ja energiantuotantotapoja ja -teknologioita sovelletaan joustavasti. Erityisesti hajautettua energian pientuotantoa ja siihen liittyvien ratkaisujen kehittämistä edistetään. Etelä-Pohjanmaalla väestö asuu varsin hajautuneesti maakunnan eri puolilla. Taajamaväestön osuus on myös maakunnistamme pienimpiä. Maaseutualueilla asuvien suhteellinen osuus on Etelä-Pohjanmaalla maakuntien toiseksi suurin Ahvenanmaan jälkeen. Työikäisten (15-64-vuotiaat) väestöosuus on maakunnista pienimpiä. Maakunnassa asui vuoden 2016 lopulla hieman alle 3 200 ulkomaalaista. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen arvion mukaan noin 83 600 työllistä vuoden 2017 kolmannella vuosineljänneksellä. Tilastokeskuksen mukaan sosiaali- ja terveyspalvelut ovat maakunnassa eniten työllistävä toimiala. Lokakuussa 2017 työttömyysaste noin 8,0 prosenttia (TEM). Pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna maakunnan haasteena on erityisesti ikärakenteesta johtuva työvoiman väheneminen. Lisätietoa: http://www.epliitto.fi/maakuntatunnukset

Visio 2040 Etelä-Pohjanmaa on hyvinvoivien ihmisten ja menestyvien yritysten uudistuva ja yhteistyötä rakentava kulttuurimaakunta. (Maakuntastrategia) http://www.epliitto.fi/