8 SUHDANNEVAIHTELUT Kokonaiskysynnän ja kokonaistarjonnan muutokset saavat aikaan vaihteluja kokonaistaloudellisissa muuttujissa: BKT, työllisyys, inflaatio ja vaihtotase1 (ali- tai ylijäämä) muutoksia muuttujan pitkän ajan trendin ympärillä. 1 vaihtotase= kauppatase + palvelutase + pääomakorvaukset (velkojen korot) + tulonsiirrot (esim. kehitysapu)

Suhdannevaihtelun vaiheet: korkeasuhdanne (peak) nousukausi (expansion, boom) matalasuhdanne eli lama (slump, depression) laskukausi (recession) korkeasuhdanne Tuotannon kasvu, % nousukausi laskukausi matalasuhdanne matalasuhdanne aika

Potentiaalinen tuotanto ja tuotantokuilu Tuotannon poikkeamaa potentiaalisesta kutsutaan tuotantokuiluksi. Se on positiivinen, kun toteutunut tuotanto on potentiaalista korkeampi, ja negatiivinen, kun se on potentiaalista pienempi.  Edellisessä tapauksessa kansantalouden sanotaan olevan korkeasuhdanteessa, … jälkimmäisessä tapauksessa matalasuhdanteessa. Noususuhdanteessa BKT kasvaa potentiaalista nopeammin ja laskusuhdanteessa puolestaan hitaammin.

Taantuma on tilanne, jossa BKT alenee. Lama on poikkeuksellisen syvä taantuma sellainen, jonka vaikutukset näkyvät laajasti yhteiskunnassa. .... kuten Suomen 1990-luvun lama , jolloin työttömyys nousi lähes 17 – 18 prosenttiin. Suomi on nyt toipumassa viime vuosina vallinneesta taantumasta: vuosina 2012- 2014 BKT supistui, vuonna 2015 kasvoi vain 0,3 prosenttia, mutta vuoden 2016 kasvun arvioidaan olleen jo noin 1,9 prosenttia ja tälle vuodelle ennustetaan n. 3 prosentin kasvua.

Alaindeksi N viittaa tässä talouden luonnolliseen tasapainotilaan

Suhdannepolitiikan (finanssi- ja rahapolitiikan) tarkoitus on tasata suhdannevaihteluita (tähän palataan myöhemmin)

Finanssikriisi rantautuu Eurooppaan. 90-luvun lama alkaa hellittää. Voimakas kasvun kausi Voimakas kasvun kausi Eurokriisi alkaa. Finanssikriisi rantautuu Eurooppaan. 90-luvun lama alkaa hellittää. Päivitetty syksy 2017 Lähde: http://www.findikaattori.fi/fi/3

Tuotannon kehitys eri maissa Päivitetty syksy 2017 Lähde: http://data.worldbank.org/indicator/NY.GDP.MKTP.KD.ZG?locations=XC-JP-US-FI

SUHDANNEVAIHTELUIHIN LIITTYVÄT ONGELMAT Työttömyys Suhdannevaihteluihin liittyy myös työttömyyden ja työllisyyden vaihtelut: Työttömyys merkitsee olemassa olevien resurssien vajaakäyttöä. Työttömiksi määritellään kaikki työtä hakevat. Työttömyysaste on työttömien osuus työvoimasta. Työvoimalla tarkoitetaan kaikkia niitä 15–74-vuotiaita henkilöitä, jotka ovat aktiivisesti työmarkkinoiden käytettävissä, ei siis koululaisia, opiskelijoita ja eläkeläisiä.

Työttömyyden syitä/lajeja on useita Suhdannetyöttömyys työttömyyden yleistymistä matalasuhdanteen aikaan työn kysynnän vähennyttyä. Kitkatyöttömyys tarkoittaa aikaa, joka menee uuden työn etsimiseen esimerkiksi opiskelun päättämisen tai työpaikan vaihdon yhteydessä. Rakennetyöttömyys seuraa talouden rakenteen muutoksesta, joka ohjaa työn kysyntää uusille aloille. Luonnollinen työttömyys (NAIRU = non-accelerating inflation rate of unemployment)1 NAIRU teorian mukaan "täystyöllisyyteen" viittaavaa työttömyysastetta voidaan alentaa vain tekemällä rakenteellisia uudistuksia: näillä tarkoitetaan esimerkiksi työttömyysturvan heikentämistä jotta ihmisillä olisi enemmän kannustimia hakea työpaikkoja ja ammattiliittojen vallan rajoittamista jotta niiden toiminta ei häiritsisi työmarkkinoiden luonnollista toimintaa. 1 Aikaisemmin luonnollisella työttömyydellä oli tarkoitettu sitä, että avoimia työpaikkoja olisi vähintään yhtä paljon kuin työttömiä työnhakijoita.

Työttömyysaste Tilastokeskuksen ja Työministeriön mukaan Työvoimatutkimuksen tiedonkeruu perustuu Tilastokeskuksen väestötietokannasta kahdesti vuodessa satunnaisesti poimittuun otokseen. Kuukausittainen otos on noin 12 000 henkeä ja tiedot kerätään tietokoneavusteisilla puhelinhaastatteluilla. Työnvälitystilaston tiedonkeruu perustuu kokonaisuudessaan TE-toimistojen asiakas-palvelujärjestelmän (URA) tietoihin. Etlan sivuilla edelleen sama (s2015) Lähde: Etla

Työttömyys: Euro-alue, EU, Japani ja US Eurokriisi Finassikriisi EA-19 EU-28 US Japani Päivitetty syksy 2017 Lähde: Eurostat, http://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php/File:Unemployment_rates_EU-28_EA-19_US_and_Japan_seasonally_adjusted_January_2000_June_2017.png

Työttömyysaste euroalueella ja Suomessa Päivitetty syksy 2017 Lähde: https://www.suomenpankki.fi/fi/Tilastot/kuviopankki/suomen-talouden-keskeisia-tunnuslukuja/tyomarkkinat/tyottomyysaste/

2. Inflaatio/Deflaatio Hintatason yleistä nousua (laskua) kutsutaan inflaatioksi (deflaatioksi). Inflaation (deflaation) seurauksena rahan ostovoima pienenee (kasvaa). Inflaatio pyrkii yleensä nousemaan nousukausien aikana kun taas deflaatiota ilmenee pitkään jatkuneen laman seurauksena. Inflaatio/deflaatio voi tulla ongelmaksi esimerkiksi, jos raaka-aineiden tai joidenkin tuotteiden maailman markkinahinnat nousevat/laskevat jyrkästi.

Harmonisoidun kuluttajahintaindeksin muutos Päivitetty syksy 2017 Lähde: http://ec.europa.eu/eurostat/tgm/table.do?tab=table&init=1&language=en&pcode=teicp000&plugin=1

Kuluttajahintaindeksi: Japani Päivitetty 2017 Lähde: https://fred.stlouisfed.org/series/JPNCPIALLMINMEI#0

Kuluttajahintaindeksi: Suomi, Ruotsi ja Sveitsi Pävitetty syksy 2017 Lähde: http://ec.europa.eu/eurostat/tgm/table.do?tab=table&init=1&language=en&pcode=teicp000&plugin=1

Inflaation seurauksia: 1. Inflaatio/deflaatio muuttaa tulonjakoa. Inflaatio/deflaatio aiheuttaa hallinnollisia kustannuksia ja lisää tehottomuutta. Ohjaa resursseja pois tuotannosta. Inflaatio/deflaatio lisää riskejä ja luo epävarmuutta  hidastaa talouden kasvua ja heikentää työllisyyttä pitkällä tähtäimellä.

Mikä aiheuttaa inflaatiota? Yleisesti voidaan sanoa, että kaikki mikä lisää kokonaiskysyntää (AD) tai supistaa kokonaistarjontaa (AS) voi käynnistää inflaation. Kysyntäinflaatio Kustannusinflaatio Odotusinflaatio Liian löysä rahapolitiikka

a) Kysyntäinflaatio (Demand-pull inflation) Kokonaiskysynnän kasvu (C, I, G tai X-M kasvaa), joka voi olla seurausta: rahan tarjonnan kasvusta julkisen kulutuksen kasvusta viennin kasvusta p Y AS AD’ AD LAS AS’ . 1) AD kasvaessa, hintataso nousee ja aktuaalinen BKT kasvaa. 2) Mutta palkat alkavat nousta, koska oli jo täystyöllisyys, AS supistuu. Hintataso kohoaa entisestään ja BKT palaa potentiaaliselle tasolleen.

b) Kustannusinflaatio (Cost-push inflation) Kustannusten kasvu: välituotteiden eli panosten hinnat nousevat esim. palkat tai raaka-aineiden hinnat. Välituotteen hinnan nousu pienentää AS:ää, hintataso nousee ja BKT laskee (stagflaatio). P LAS . AS' AS . Keskuspankkipolitiikalla voidaan lisätä AD:tä, jotta saataisiin palautettua täystyöllisyys, mutta hintataso nousisi entisestään. AD’ AD Y' Y0 Y

d) Liian löysä rahapolitiikka c) Odotusinflaatio Kustannusinflaatiota usein seuraa oletus trendin jatkumisesta, mikä puolestaan johtaa edelleen uusiin palkankorotusvaatimuksiin... d) Liian löysä rahapolitiikka Vanhimpana inflaation selittäjänä on pidetty ns. rahan kvantiteettiteoriaa, jonka mukaan hintataso on taloudessa olevan rahan määrän funktio: M x V = P x T , missä M = rahan määrä eli tietyn periodin, kuten vuoden, aikana kierrossa olevan rahan määrä V = rahan kiertonopeus, joka kertoo missä ajassa keskimäärin yksi rahayksikkö kulutetaan P = yleinen hintataso T = taloudellisen toimeliaisuuden määrä, jota voidaan mitata transaktioiden reaaliarvon indeksillä

Hintatason nousun vaikutus talouden tasapainotilaan Hintatason nousu saa aikaiseksi myös rahan hinnan eli korkojen nousun. Kohonneet korot vähentävät korkoherkkiä menoja/investointeja. i . I suunn. investoinnit

Vähentyneet investoinnit laskevat kokonaismenoja ja saavat siten aikaan tasapainotuotannon supistumisen: E 45 (Y = E) . C0 + I0 + G . E* C1 + I1 + G Myös kulutus supistuu korkojen noustessa. Y

Phillipsin käyrä Työmarkkinat ovat inflaation kannalta avainasemassa, koska jatkuva hintatason nousu ei ole mahdollinen ilman palkankorotuksia. 1960-luvulla tuli suosituksi tarkastella inflaatiota niin sanotun Phillipsin käyrän avulla.

Phillipsin käyrä jatkoa A. W. Phillips havaitsi empiirisestä USA:n 50- ja 60-lukujen aineistosta työttömyyden ja inflaation välisen trade-offin: inflaatio työttömyysaste

3. Maksutasevaikeudet Ongelmat: Miten rahoittaa alijäämä? TAI Myös maksutaseen (Balance of Payments) epäsuotuisa kehitys usein liittyy suhdannevaihteluihin  vaihtotaseen (current account) ali- tai ylijäämä. vaihtotase = kauppatase + palvelutase + pääomakorvaukset (velkojen korot) + ulkomaiset tulonsiirrot (esim. kehitysapu) vaihtotase + pääomatase = maksutase Ongelmat: Miten rahoittaa alijäämä? TAI Onko valuutan vahvistuminen tai heikentyminen ongelma?

Suomen kauppatase ja vaihtotase Päivitetty syksy 2017 Lähde: http://www.stat.fi/til/mata/2017/06/mata_2017_06_2017-08-15_tie_001_fi.html

USA:n vaihtotase 1960 – 2017 (MRD USD) Päivitetty 2017 Lähde: http://data.worldbank.org/indicator/BN.CAB.XOKA.CD

Kiinan vaihtotase, v. 1982 – 2016 (MRD USD) Päivitetty 2017 Lähde: http://data.worldbank.org/indicator/BN.CAB.XOKA.CD

Saksan vaihtotase v. 1971 – 2016 (MRD USD) Päivitetty 2017 Lähde: http://data.worldbank.org/indicator/BN.CAB.XOKA.CD

Kerrataan: Suhdannevaihtelut saavat aikaan Talouskasvun tyrehtyessä työttömyyttä, vaihtotaseen alijäämän ja inflaatio hidastuu (ääritapauksessa syntyy deflaatio). Liiallisen talouskasvun seurauksena talous ylikuumenee: tuotantokapasiteetti ei riitä lisäämään riittävästi tarjontaa, työvoimasta tulee pulaa, inflaatio kiihtyy, vaihtotaseen ylijääm/- alijäämä riippuen mistä talouskasvu saanut alkunsa.

Mitä julkinen sektori voi tehdä tasatakseen suhdannevaihtelujen aiheuttamia ongelmia? Y = C + I + G + X – M Elvyttävä, taloutta kasvattava politiikka: lisätään G:tä veron helpotukset (kasvattavat Yd:tä, josta seuraa, että C ja I kasvavat) tulonsiirtojen kasvattaminen (kasvattavat Yd:tä, josta seuraa C lisääntyminen, yrityksille suunnatut tuet voivat kasvattaa I:tä)

Suhdanteita tasaava elvyttävä finanssipolitiikka: 1. Lisätään esim. julkista kysyntää. . 45 (Y = E) AD’ = C’ + I’ + G’ + X – M E*1 Vaihtoehtoisesti veronkevennykset ja tulonsiirrot kasvattavat C:tä/I:tä. G AD = C + I + G + X - M E*0 2. Talous kasvaa enemmän kuin G:n kasvu tai vastaavasti C:n ja/tai I:n kasvu. Y Y

Jos pelkona talouden ylikuumeneminen voidaan harjoittaa kontraktiivista finanssipolitiikkaa: 2) Ylikuumenemista hillistevä finanssipolitiikka supistetaan G:tä veron korotukset (vähentää Yd:tä, josta seuraa, että C ja I supistuvat) tulonsiirtojen vähetäminen (supistaa Yd:tä, josta seuraa C pientyminen, supistetaan yrityksille suunnattuja tukia)

Suhdanteita tasaava kontraktiivinen finanssipolitiikka: Vaihtoehtoisesti veronkevennykset ja tulonsiirrot. . 45 (Y = E) AD’ = C + I + G + X - M E*0 1. vähennetään esim. julkista kysyntää. G AD = C + I + G’ + X - M E*1 2. Talous supistuu enemmän kuin G:n vähennys tai vastaavasti C:n ja/tai I:n pienentyminen. Y Y