5. Eduskuntauudistuksesta itsenäistymiseen

Slides:

Advertisements

Samankaltaiset esitykset

Vuoden 1917 tapahtumat ja Suomen itsenäistyminen:

Advertisements

Vuoden 1918 sota.

Saksanniemi Porvoon Reserviupseerikerho Borgå Reservofficersklubb Antti Kauranne.

Романов Romanovit.

Mike on mahtava tyyppi!.

Sisällissota: Yhteenveto sisällissota teemasta:

Suomen itsenäistyminen -vuoden 1917 monet vaihtoehdot

SUOMEN SOTA 1808 Sodan syyt:

Nuori tasavalta. Sodan jälkeen  Talous sekaisin  Elintarvikepula, kauppa kärsi  Elintaso sotaa edeltävälle tasolle 1925  Samalla nuoren valtion rakentaminen.

Puolueet: Puolueiden merkitys:

Sortokaudet: Sortokaudet on suomalaisen historiankirjoituksen luoma käsite vuosien 1899 – 1917 ajalle. Voidaan hahmottaa kaksi eri sortokautta , ensimmäinen.

Rahan ja politiikan maailma

Kansakunta jakautuu kahtia ja sota 1918

Siirtomaajärjestelmän purkautuminen II MS:n jälkeen

Maailmanpolitiikkaa: Kansainliitto:

Valistus: 1700 – luvulla syntynyt aatevirtaus

Suomen itsenäistyminen

Suomi liitetään Venäjään

Sisällisodan osapuolet ja eteneminen

» Venäjän kaksijakoisuus: rikkaat ja köyhät » Huono sotamenestys » Epäluottamus hallitsijaa kohtaan » Nälkä ja puute » Vaikutusmahdollisuuksien puute.

I sortokausi ( ), Eduskuntauudistus & II sortokausi

Suomen itsenäistyminen ja sisällissota 1918

I Maailmansota s. 32-.

Suomi luvuilla s luvulla Suomen tilanne helpottui suhteessa itänaapuriin: sotakorvaukset maksettiin, Porkkala palautettiin, maltillinen.

1. Uudistukset ja Suomen rauhoittaminen uusi valtiopäiväjärjestelmä; eduskuntauudistus Suojeluskuntien ja punakaartien rooli kasvaa; kansan.

EUROOPAN UNIONI JA EUROOPPALAISUUS YH 4 EU:N TOIMIELIMET.

Konservatismin, nationalismin ja liberalismin vaikutuksia.

Valistus. Keskeisiä ajatuksia 1700-luvun keskieurooppalainen aate korosti järkeä ja kokemusta kritisoi rajatonta itsevaltiutta, yhteiskunnan epäkohtia,

I venäläistämiskausi ( ), Eduskuntauudistus & II venäläistämiskausi s

Nousu ja tuho1 NAPOLEON Nousu ja tuho2 Napoleon Bonaparte ( ) Syntyi Korsikalla Menestyi vallankumoussodissa luvulla.

Tie kohti talvisotaa. 1) Lähtökohta Kokemattomuus; ei ulkopoliittisen ajattelun perinnettä Tavoitteena turvallisuuden lisääminen idän suhteen, mutta keinoista.

Ensimmäinen maailmansota KANSAINVÄLISET SUHTEET. I MAAILMANSODAN SYITÄ: Nationalismi Imperialismi Saksan yhdistyminen Kilpavarustelu Ranska halusi kostoa.

Tie kohti sotaa. Kansan kahtiajakautuminen Venäjän vk Venäjän helmikuun vk VE.n lokakuun vk Suuret luokkaerot Punakaartit/ suojeluskunnat.

EUROOPPALAINEN IHMINEN

SISÄLLISSOTA Kirjassa s

ITSENÄISTYMINEN JA SISÄLLISSOTA

Suomen sisällissota 1918: Sodan syyt

nationalismi liberalismi konservatismi sosialismi

Vallankumousten vuosi

Suomalaisten suhtautuminen sortotoimiin

Suomen sisällissota 1918 Sodan syyt Työväestön huonot olot

maailman (ja siis Suomenkin) historiaa v

Valtioneuvoston toiminta

Käsitteitä YH1 kokeeseen

Venäjän sisällissota ja Leninin valtakausi

Suomen sisällissota 1918: Sodan syyt

Taulukuva ja tuntitehtävä: Miten Suomi säilyi demokratiana ja eheytyi?

TAISTELU SUOMEN ASEMASTA

TASAVALLAN PRESIDENTTI

1860-luvun murros Suomessa

VALISTUS "Valoa pimeyteen".

SUOMEN PUOLUEET Vasemmisto Porvarit Keskusta Oikeisto

Suomen suuriruhtinaskunta syntyy

Mao Tse-Tung ( ).

SUOMEN ITSENÄISTYMINEN 1917

Valtiomuototaistelu 1918 Tilanne alkukesästä 1918: Suomi oli itsenäistynyt, mutta kansakunta oli jakautunut kahtia sisällissodan seurauksena -> Punaiset.

Sosialidemokraatit (SDP)

II Sortokausi ( ) Nikolai II:n saadessa valtansa vakiinnutettua Venäjällä alkoivat sortotoimet vähitellen uudelleen syyt entiset, sotilaalliset.

Eduskuntauudistus 1906 Venäjällä puhjenneet levottomuudet ja lakkoilu pakottivat keisarin uudistuksiin Lakkoliikehdintä levisi Suomeen (suurlakko) -> Levottomuuksien.

PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT

PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT

Näkökulmia kuvien ja tehtävien käsittelyyn Tasavalta vai monarkia?

Ensimmäisen maailmansodan seuraukset

Ikaalinen 1917 Marjo Heikkilä Vanhaa Heittolaa.

SUOMEN PUOLUEET Vasemmisto Porvarit Keskusta Oikeisto

PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT

Tammikuu Joulukuu Helmikuu Marraskuu Maaliskuu Lokakuu Huhtikuu

VENÄJÄN VALLANKUMOUS 1917.

Esityksen transkriptio:

5. Eduskuntauudistuksesta itsenäistymiseen II sortokausi ja vuosi 1917

Suurlakko ja I sortokauden loppu 1905 Venäjän sisäinen epävakaus sota Japania vastaan tyytymättömyys itsevaltiuteen Suomessa yleislakko marrask. 1905  I sortokauden päätös  vasemmiston vaatimukset  yl. äänioikeus  ek-vaalit 1907

Ongelmakohtia ei yl. kunnallista äänioikeutta senaatti ei riippuvainen ek:n luottamuksesta keisarilla viimeinen sana  ek:n jatkuva hajotus  uudistusten estyminen  luottamus ek-toimintaan väheni

II sortokausi 1908–1917 halu venäläistää Suomea yhdenvertaisuuslaki 1912 sapelisenaatti  venäläisiä myöntyväisyyssuunnan kuihtuminen  Suomen ja Venäjän välirikko  I ms. keskeytti

Jääkäriliike aktivismi  aseellinen ero Venäjästä värväys ja etappitoiminta; kalterijääkärit sotilaskoulutus Saksassa 1915–16  mukana I ms:ssa paluu Suomeen 1918 valkoisten puolelle

Vuosi 1917 helmikuun vallankumous  Nikoi II pois vallasta  väliaikainen hallitus (Kerenski) venäläistäminen loppui Suomessa Suomessa elintarvikepula + työväestön lakkoja  suojeluskunnat – punakaartit  yhteenotot

Suomessa SDP:n enemmistö ek:ssa ja Tokoin SDP-johtoinen senaatti  valtalaki heinäk.  korkein valta Suomessa ek:lle  Kerenski hajotti ek:n  vasemmiston katkeruus

lokakuun vallankumous marrask lokakuun vallankumous marrask. Venäjällä  bolsevikit valtaan  Suomen porvaristo halusi eroon Venäjästä

Suomessa yleislakko marrask.  korkein valta ek:lle  työaikalaki  yl. kunnallinen äänioik. oikeiston ja vasemmiston välien kiristyminen

Suomen itsenäisyysjulistus 6.12. Venäjän tunnustus 31.12.  miksi?