Kustaa Vaasa ja Kalmarin unionista irtautuminen Kalmarin unionin oletettu lippu, aitoja lippuja ei ole säilynyt
Kalmarin unioni Pohjoismaiden valtioliitto 1397-1523 Tanska, Norja ja Ruotsi kun Tanskan ja Norjan kuningatar Margareeta I kuoli, ruotsalaiset alkoivat kapinoimaan uutta unionikuningasta vastaan 1400-luvulla Ruotsi halusi irtautua unionista, mikä johti väkivaltaisuuksiin Ruotsin sisällä ja Ruotsin ja Tanskan välillä Tukholman verilöyly 1520 1520 Tanskan kuningas Kristian II hyökkäsi Ruotsiin ja valloitti Tukholman, kruunajaisjuhlissaan hän teloitutti korkea-arvoisia ruotsalaisia Kalmarin unioni hajosi pian tämän jälkeen ja Ruotsin kuninkaaksi nousi Kustaa Vaasa vuonna 1523
Unionista irtautuminen Tukholman verilöylyn jälkeen talonpojat nousivat tanskalaisvaltaa vastaan Kustaa Vaasan johdolla kapinaliike sai nopeasti vallattua sisämaan, mutta rannikkolinnoitusten valloittamiseen Kustaa Vaasa sai apua Kristian II:n viholliselta hansakaupunki Lyypekiltä Kustaa Vaasan piti apua vastaan luvata Lyypekille tulliton kauppaoikeus Ruotsiin, mikä käytännössä tarkoitti, että Lyypekki hallitsi koko Ruotsin kauppaa 1523 unionin kannattajien hallussa ollut Tukholma antautui ja Kustaa Vaasan valinta kuninkaaksi merkitsi Ruotsin lopullista eroa Kalmarin unionista
Kustaa Vaasa valtaneuvos Erik Vaasan poika Ruotsin kuningas 1523-1560 Kustaa Vaasa irrotti Ruotsin Kalmarin unionista, mutta Lyypekin tulliton kauppa jäi Lyypekin ajauduttua kreivisotaan 1533-1536, Lyypekki pyysi Ruotsilta tukea, mutta Kustaa Vaasa kieltäytyi ja perui Lyypekin erioikeudet Lyypekki hävisi sodan, eikä voinut enää vaatia tullitonta kauppaoikeutta Kustaa Vaasa sai arvostusta Itämeren valtioissa unionista irtautumisen jälkeen