Luterilainen Puhdasoppisuus PUHDASOPPISUU-DEN AIKA 1600-L. KIRKKO- KUNTIEN KILPAILU OPIN KOROSTAMINEN JA MUODOLLISUUS PIETISMI tapakristillisyyden sijaan tunteet, ko-kemukset ja ”elävä usko” seurat kipinä herätysliik-keille VAHVA YHTEISÖLLISYYS asema → istuinpaikka kirkkokuri köyhäinhoito RUHTINAS-JOHTOINEN RE-FORMAATIO VALTIONKIRKKO-JÄRJESTELMÄ KANSAN-KIELISYYS KANSANOPETUS (luku-taito ehto ehtoolliselle)
EI-USKONNOLLISET SEURAUKSET REFORMAATION EI-USKONNOLLISET SEURAUKSET POLIITTISET kirkon ja valtion suhtei- den uudelleenmäärittely lut.: kaksi regimenttiä ref.: krist. politiikka levottomuudet kansannousut (radi-kaalireformaatio) uskonsodat ja vainot (siirtolaisuus) uskonnonvapaus Augsburgin uskonrauha Nantesin edikti ajatus yhteiskunnasta sopimuksena (ei luonto) TALOUDELLISET JA SOSIAALIPOLIITTISET arkielämän arvostuksen kohoaminen (tämänpuo-leisuus) protestanttinen työetiikka ja kapitalismille suotuisa ilmapiiri vähäosaisten auttaminen yhteisin varoin (hyvin-vointivaltion esikuva) KULTTUURISET kansankielen arvostus lukutaidon koheneminen koruttomuus esteettisenä arvona protestanteilla barokki (katolinen kirkko) voimisti jo renessanssin aloittamaa individualis-min nousua vrt. yleinen pappeus on ok vaurastua sisäisyys (ei rippiä, vaan yksilö jätetään painis-kelemaan itsekseen synteineen)