IRTI VANHASTA – 1860-LUVUN MURROS nopea väestönkasvu kolminkertaisti Suomen asukasluvun 1800-luvun aikana * kasvu nimenomaan maaseudulla →liikaväestöä * ei enää riittävästi uudisraivausmahdollisuuksia → talonpoikien lapsille ei riittänyt omia maatiloja

seuraus 1: tilattoman väestön kasvu (polttava ongelma) * 1900-luvun alussa jo 2/3 maaseudun asukkaista oli palkollisia, torppareita, mäkitupalaisia tai loisia + köyhiä, epäitsenäisiä, vailla vaikutus- m mahdollisuuksia * torppari = sai viljeltäväksi palstan, joka kuului isommalle tilalle

poltto- ja tarvepuun; maksoi vuokraa * sai raivata metsää pelloksi ja ottaa metsästä poltto- ja tarvepuun; maksoi vuokraa päivätöinä (taksvärkki) ja luontaistuotteina * ongelmia 1870-l (metsien arvo nousi, maatalous koneellistui) → häätöjä torppareille (ei korvauksia esim. lisäraivauksista) * parannuksia:

* torpparilaki 1918 (kansalaissodan jälkeen) + maanvuokra-asetus 1909: vuokra-aika väh. 50 vuotta * torpparilaki 1918 (kansalaissodan jälkeen) + oikeus lunastaa torppa itsenäiseksi tilaksi (valtio tuki) * 124 000 uutta torppaa ja mäkitupaa → yhteiskunta vakautui

viljaomavaraisuuden aleneminen ja riippuvuus ulkomaisesta viljasta NÄLKÄVUODET 1867–1868: nopea väestönkasvu viljaomavaraisuuden aleneminen ja riippuvuus ulkomaisesta viljasta riittämättömät viljavarastot huonot liikenneyhteydet senaatin kyvyttömyys kriisin hoidossa poikkeukselliset sääolot. Vuosien 1868–1869 nälkävuodet olivat yksi Länsi-Euroopan viimeisistä rauhanaikaisista nälkäkatastrofeista.

seuraus 2: maassamuutto * 1800-l:n alkupuolella muutto vaikeaa rajoittavien lakien takia → helpotettiin, koska tehtaat tarvitsivat työvoimaa →1870- ja 80-l muuttovirrat kaupunkeihin käynnistyivät * maaseudun tilapäistöiden varassa olevaa väestöä etsiytyi teollisuustyön toivossa ahtaisiin ja puutteellisiin esikaupunkiasuntoihin (vrt. Englanti)

nopeimmin kasvoivat teollistumisen kärkikaupungit: Helsinki, Turku, Tampere ja Viipuri seuraus 3: maastamuutto (eli siirtolaisuus) * autonomian alussa Itä-Suomesta muutettiin Pietariin (hyviä ansiomahdollisuuksia) * Amerikan-siirtolaisuus alkoi 1860-l (Kalifornian kulta 1849) * 1860-l lähdettiin lähinnä Pohjois-Pohjanmaalta Norjan kautta70-l alkaen ennen kaikkea Etelä-

Pohjanmaalta suuri siirtolaistulva Amerikkaan (siirtolaisvärväreitä) + Pohjanmaa menettänyt entisen vaurautensa (laivanrakennus ja tervanpoltto loppunut, vähämetsäinen alue jäi osattomaksi metsien arvon noususta) + yrittäjähenki alueella vahvaa: mieluummin Amerikkaan kuin tehtaaseen + 1900-l:n alun sortokaudet (kutsunnat) lisäsivät muuttoa

* suomalaiset Yhdysvalloissa Michiganin kupari * palkatut siirtolaisvärvärit järjestivät laivalippuja lähtijöille * suomalaiset Yhdysvalloissa Michiganin kupari kaivoksille & Minnesotan metsiin, osasta maanviljelijöitä, naisia USA:n itärannikon kaupunkeihin kotiapulaisiksi → 1860-luvun ja 1920-luvun välisenä aikana n. 300 000 suomalaista siirtolaiseksi

Pohjois-Amerikkaan, joista n. 200 000 jäi sinne pysyvästi → siirtolaisuus toisaalta lievensi maaseudun rakennemuutoksen aiheuttamia sosiaalisia ongelmia, mutta toisaalta kavensi Suomen väestöpohjaa (ilman Amerikan-siirtolaisuutta ja myöhempää Ruotsiin muuttoaaltoa Suomen väkiluku olisi nyt n. 7 miljoonaa)