Ue 5 Kristinuskon historia Suomessa Ulrika Eleonoran kirkko v. 1700 Ristiinankaupunki

Kristinuskon tulo Suomeen Varhaisia vaikutteita jo 800-luvulta, jossain lähteessä jopa 500-luvulta. Kaupankäynnin myötä Idästä ja lännestä Näkyy: Esinelöydöissä Uudissanoissa Hautaamistapojen muutoksessa (muinaissuomalaisilla pohjois-etelä-suunnassa, Kristinuskon myötä länsi-itä-suunnassa, kasvot itään)

Varsinainen lähetystyö (Jo ennen kirkon jakaantumista v. 1054 vaikutteita) Idästä: Novgorodin kautta. Lännestä ristiretket 1. n.v. 1155 Lounais-Suomeen Piispa Henrik ja kuningas Eerik Liittosuhde Ruotsin kanssa 1200- l 2. ja 3. ristiretki Hämeeseen ja Karjalaan Pähkinäsaaren rauha 1323, Ruotsin ja Novgorodin raja Suomi idän ja lännen rajalla

Katolisen kirkon asema vakiintuu Uppsalan arkkipiispan alaisuudessa Turun piispalla tärkeä asema Suomessa Keskiaikaiset kirkot; ensin puukirkot, sitten kivikirkot Turun tuomiokirkko piispan kirkoksi v.1300. Piispat hengellisinä ja maallisina johtajina + tuomiokapituli. Luostarien perustaminen. Messu tärkein toiminta. Turkuun katedraalikoulu 1200-l. lopulla. Turun messukirja Missale Aboense v. 1488.

Luostarilaitos Suomessa Kökarin luostari

Luostarit Suomessa, taustaa Euroopassa ihmiset vaurastuivat ja Eurooppa kaupungistui. Luostarien asema heikkeni (erakkoluostarit), kirkkojen pääpaikoiksi kaupungit. Kaupungeissa maallikkojen asema vahvistui, syntyi hartausliikkeitä. 1100-1200-l syntyi uudistusliikkeitä: dominikaanit ja fransiskaanit -> luostarit kaupunkeihin.

Keskiaika Suomessa toimi roomalaiskatolisia luostareita keskiajalla (1200-1500-luvuilla). Melkein kaikki luostarit ovat tuhoutuneet. Tästä ajasta on kuitenkin jälkiä paikkakuntien nimissä , esim. Luostarinmäen (Turku), Munkkiniemen ja Munkkivuoren nimet (Helsinki)

Suomessa toimineet luostarit Dominikaanit Fransiskaanit Birgittalaiset

Luostarit Suomessa Dominikaaniluostarit. Fransiskaaniluostarit. Naantalissa birgittalaisluostari (yhteisluostari) Helsingissä vaikutteita sistersiläisistä (Munkkivuori, Munkkiniemi) Opetusta, sielunhoitoa, sairaanhoitoa, hyväntekeväisyyttä. Kierteleviä munkkeja. Saarnat kansankielellä. (historiankirjoissa mainintoja, että papisto oli välillä näille näreissään, kun ihmiset menivät kerjäläismunkkien pitämiin jumalanpalveluksiin ja antoivat niihin rahaa)

Dominikaanit, ns. mustat veljet Dominikaanit pitivät luostarikouluja. He kehittivät jumalanpalveluskaavan ja pyhimyskalenterin. Tästä pyhimyskalenterista muodostui meille tuttu nimipäiväkalenteri. Luostarit sijaitsivat Turussa ja Viipurissa.

Fransiskaanit Ns. harmaat veljet. Fransiskaanit keskittyivät ihmisten auttamiseen. He pitivät huolta sairaista. Luostarit sijaitsivat Raumalla, Viipurissa ja Kökarin saarella.

Birgittalaisluostari Birgittalaisluostari oli ainut Suomessa toiminut luostari, mihin naiset saattoivat mennä nunniksi. Se oli yhteisluostari. Naisten ja miesten osastot olivat erikseen. Luostarin johtajana toimi nainen, abbedissa. Munkit pitivät yhteisen jumalanpalveluksen. Luostari toimi Naantalissa.

Naantalin birgittalaisluostarin pienoismalli

Naantalin birgittalaisluostarin kaivo

Jöns Budde oli birgittalaismunkki 1400-luvulla ja ensimmäisiä suomalaisia kirjailijoita

Nykyään Suomessa toimii kaksi ortodoksiluostaria: Lintula ja Uusi Valamo. Lintula on nunnaluostari. Roomalaiskatolisia luostariyhteisöjä on myös nykyään Suomessa. Mm. Jeesuksen pikkusisaret ja Birgittalaissisaret. Pyhä Birgitta on nykyään Euroopan suojeluspyhimys.