Uskonto ja yhteiskunta uskonto valtakulttuurina: vaikutta yhteiskunnalliseen päätöksentekoon suoraan (esim. Iran) osittainen vaikuttaminen päätöksentekoon (esim. kristinusko ja Euroopan valtiot) uskonnon harjoittamista rajoitettu (esim. Kiina) tai kielletty kokonaan kielletty Ristiriitoja jos uskonnolliset arvot ja normit poikkeavat yhteiskunnan vastaavista voi syntyä ristiriitoja esim. uskonnollinen pukeutuminen jos uskonnolliset tavat ristiriidassa lainsäädännön kanssa tilanne kärjistyy esim. eläinten rituaaliteurastus moniarvoisen yhteiskunnan keskeinen piirre on erilaisten uskontojen ja ajattelutapojen rinnakkaiselo
Uskonto ja yhteiskunta Valtionkirkko: kirkko osa yhteiskuntaa, kirkon toiminta ja hallinto osa valtiota esim. Rooman valtakunnan kirkko 300-luvulla Vapaakirkko: korostaa kirkon itsenäisyyttä ja riippumattomuutta valtiosta sekä paikallisseurakuntien riippumattomuutta keskushallinnosta esim. Suomessa kristilliset vapaat suunnat mm. Suomen vapaakirkko Kansankirkko: merkittävä osa kansalaisista haluaa kuulua tiettyyn kirkkokuntaan ja noudattaa tämän kirkkokunnan tapoja esim. Suomen luterilainen ja ortodoksinen kirkko Kansalaisuskonto: valtiovallan ja uskonnollisuuden yhteenliittymä, uskonnollissävytteiset arvot näkyvä valtiovallan toimissa Uskonnollisten liikkeiden suhde yhteiskuntaan Emile Durkheim ja Max Weber: uskonnollisilla liikkeillä säännönmukainen kehityskulku Kultti (voimakas johtaja, suhtautuu kriittisesti yhteiskuntaan) > lahko (vakiintunut muoto ja uskonnon harjoitus) > uskontokunta (laajentunut lahko, voimakkaat ominaispiirteet, rinnakkaiselo yhteiskunnan valtavoimien kanssa > uskonto (virallinen asema yhteiskunnassa, veronkanto-oikeus, oikeus vaikuttaa koululaitoksessa ja muissa laitoksissa)
Uskonto ja yhteiskunta Uskonto ja yhteiskunnan lait Lainsäädäntö vaikuttaa uskontojen asemaan Monissa islamilaisissa maissa lainsäädäntö kokonaan uskonnollinen esim. Afganistanissa Monissa länsimaissa esim. Ranskassa yhteiskunta ja uskonto erotettu toisistaan Suomessa luterilaisella ja ortodoksisella kirkolla erityisasema kansankirkkoina yhteiskunnassa, niiden asema määritelty myös lainsäädännössä Yhteiskunnasta eristyvä uskonnollisuus Fundamentalistiset ääriliikkeet tarjoavat täydellistä muutosta entiseen Lahkojen ja kulttien yhteisöllisyys antaa ihmiselle tunteen kuulua johonkin Useimmiten ihminen menettää kyvyn ajatella itsenäisesti osallistuttuaan valvottuihin ja ohjattuihin rituaaleihin Lahkoihin ja kultteihin liittyvän tulee olla valmis luopumaan muusta elämästään esim. perheestään ja aikaisemmista ystävistään