Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista

Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista Lausunnot 26.4.2017 kello 16.15 Erillinen lausuntopyyntökysely, kysymykset kohdistuu lain yleisperusteluihin Annetaan sekä lausunto että vastaukset lausuntopyyntökyselyyn Käsittelyaikatauluehdotus: 3.4 Johtoryhmä (mahdollinen päivitys viikoittain) 10.4 (Kh info) 24.4 (Kh päätös)

Oulun kaupungin lausunnon keskeiset kärjet: Pääkaupunkiseudun erillisratkaisun käyttöönotto muilla suurilla kaupunkiseuduilla mukaan lukien Oulun kaupunkiseutu. Lain tulisi mahdollistaa kaupungin ja maakunnan resurssien yhdistämisen kasvupalveluiden järjestämisen ja tuottamisen osalta. Lain tulisi mahdollistaa, että kilpailuttamisen/yhtiöittämisen ulkopuolelle voitaisiin jättää palvelukokonaisuuksia, jotka eivät siihen sovellu. Kuntien ja kaupunkien rooli ja resurssit on kirjattava aluekehittämis- ja kasvupalvelulakiin – laissa tulee määritellä tarkoituksenmukainen työnjako ja resurssien kohdentaminen valtion, maakunnan ja erityisesti keskuskaupunkien kanssa (kaupungeilla suuret panostukset elinkeinopolitiikkaan ja työllisyyden hoitoon). Työnjaosta huolittamatta lain tulisi mahdollistaa joustava yhteistyö ja estää päällekkäisten palvelutarjonnan syntyminen. Valtion ja kaupunkiseutujen väliset sopimukset (kasvu- ja MAL sopimukset) tulee kirjata aluekehittämislakiin. Kaupungin resurssit kasvun ja elinvoiman kehittämiseen tulee turvata aluekehittämislaissa - seuraava rakennerahastokauden varat oltava käytössä alueilla/kaupungeilla nykyisenlaisena.

Oulun lähtökohtia aluekehittämis- ja kasvupalvelut lakiin Suurten kaupunkien ja niitä ympäröivien kaupunkiseutujen suhteellinen merkitys on kasvanut tasaisesti 2000-luvun aikana ja tulee kasvamaan edelleen kaupungistumisen seurauksena. Neljän suurimman kaupunkiseudun (Helsinki, Oulu, Tampere ja Turku) väestömäärä on lähes puolet koko maamme väestöstä.  Maakunta-, kasvupalvelu ja aluekehittämisuudistuksessa on toimintojen päällekkäisyyksien vaara erityisesti suurimmilla kaupunkiseuduilla, joiden panostukset sekä työllisyyteen että elinkeinoihin ovat merkittävät. Tarvitaan paikkaperusteista aluekehittämistä Toimenpiteet ja keinot ovat erilaiset suurilla kaupunkiseuduilla ja niitä ympäröivillä maaseutumaisilla ja harvaan asutuilla alueilla (esim. heterogeeninen Pohjois-Pohjanmaa/ Oulun seutu/Oulu) Tarvitaan suurille kaupunkiseuduille erityistä metropoli/kaupunkipolitiikkaa paikkaperusteiseen aluekehittämiseen nojautuen Muulle maakunnalle omat paikkaperusteisesta aluekehittämisestä lähtevät toimenpiteet  Tarvitaan uutta eurooppalaista paikkaperusteista aluekehittämistä, kaikille alueille ei sovi samat toimenpiteet!

Oulun huomioita aluekehittämis- ja kasvupalvelut lakiin Kasvupalveluiden valmistelussa on oltava erityisen huolellinen, jotta vältetään päällekkäisten palveluiden ja rakenteiden synnyttäminen. Työllisyyden hoito tulee olla yhden toimijan vastuulla. Valtion ja maakuntien liittojen rooli tulisi keskittyä rahoittajan rooliin. Kuntien määräysvallassa olevien kehittämisyhtiöiden toiminnallista roolia tulisi vahvistaa ja selkeyttää suhteessa muihin toimijoihin määrittelemällä kehittämisyhtiöiden asema osana julkisin varoin rahoitettua kansallista elinkeinopoliittista kokonaisuutta. Suurten kaupunkien näkemyksen mukaan kasvupalvelujen järjestämisvastuu tulee määritellä lainsäädännössä vaihtoehtona maakunnalliselle ratkaisumallille myös muille suurille kaupunkiseuduille siten, kuin on valmisteltu lakiluonnoksessa kasvupalveluiden järjestämisestä Uudenmaan maakunnassa. MAL – ja kasvusopimukset on kirjattava aluekehittämislaissa kaupunkiseutujenkuntien ja valtion pysyviksi ja jatkuviksi aluekehittämistoimenpiteiksi.

Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista Pääkaupunkiseudun erillisratkaisu Kaikilla kuudella suurimmalla kaupunkiseudulla on valtava merkitys kansallisen ja oman maakunnan kasvun ja kilpailukyvyn osalta sekä omat tarpeensa. Tämän vuoksi järjestämisvastuu kasvupalveluista tulee kirjata kaikille kuudelle suurimmalle kaupunkiseudulle. Ei voida hyväksyä pelkästään Uudenmaan erillisratkaisua. Perusteluja: Suomi koostuu erilaisista alueista, PKS on taloudellisessa mielessä kiistatta tärkein Oulun seutu on aivan vastaavasti koko Pohjois-Suomen toiminnan ja talouden keskus ja tarvitsee erityistä politiikkaa – kaupunkipolitiikkaa Oulun seutu on ainoa kasvukeskus koko Pohjois-Suomessa seuraavan 20 vuoden aikana – tarvitaan osuvaa erityispolitiikkaa Oulun seutua tulee kehittää yhtenäisenä työssäkäyntialueena, jossa valtion ja seudun välisellä sopimusmenettelyllä (MAL – ja kasvusopimukset) on suuri merkitys