Kaivostoiminnan haasteita ja mahdollisuuksia tulevaisuudelle Lauri Ihalainen Kansanedustaja, sd

Megatrendeistä Johtaa siihen, että globaalisti mineraalien ja metallien tarve tulee kasvamaan Terästä kaupunkien rakennusmateriaalina tullaan tarvitsemaan seuraavan 20 vuoden aikana 57% enemmän kuin viimeisen 20 vuoden aikana On siirryttävä kiertotalouteen, sillä ihmiset kuluttavat jo nyt luonnonvaroja enemmän kuin maailman kantokyky sallii. Tämä pätee myös kaivostoimintaan. On siirryttävä enemmän kierrätettyjen materiaalien kuin uusien louhintaan Kaivostuotteiden/raaka-aineiden saatavuus on Euroopassa ja Suomessakin strateginen kysymys. Kriittisten raaka-aineiden listalla on harvinaiset materiaalit: harvinaiset maametallit (tuontiriippuvuus 100%), fosfori (tuontiriippuvuus 92%). Euroopalla on suuret intressit tuontiriippuvuuden vähentämiseksi. Kasvava väestömäärä Kaupungistuminen Kasvava kulutus

Hyvä kestävän kaivostoiminnan/metallijalostuksen esimerkkejä on Suomessa: Outokummun terästehdas Torniossa: raaka-aine enimmäkseen metalliromusta – Kemin kromilaitos Mustavaaran kaivos suunnittelee vanadiinin talteenottoa SSAB – sivutuotteista. Onnistuessaan tehdas tuottaa 6-7% maailman validiumista

Kaivosteollisuus tänään 1 Tuotannossa yhteensä 45 kaivosta/louhosta Työllistää 4500 – 5000 henkilöä (mukana malminetsintä) Liikevaihto n. 1,3 mrd., investointeja n. 300 milj. 2016 Kuusi uutta kaivosta avattu kuluneen vuosikymmenen aikana – laajennuksia mm. Kittilän kultakaivoksella Kaivosprojekteja suunnitteilla Kelibor – litium –hanke Keski-Pohjanmaalle Sotkamo silver 2 Metallijalosteiden osuus maamme viennistä on n. 12% ja ala työllistää suoraan n. 15 000 ihmistä 3 Suomi ei ole omavarainen metallirikasteiden suhteen – tuontia n. 15 mrd. arvoista (v. 2015)

Kaivoksen sulkemistoimen-piteet 1-10v. 4 Merkittäviä metallijalostajia Boliden (Harjavalta/kupari, Kokkola/sinkki) Outokumpu (Tornio/ruostumaton teräs) Norilsk Nickel (Harjavalta) 5 Yara Siilinjärvi (apatiittirikaste) lannoitetehdas Siilinjärvellä, Uudessakaupungissa, Kokkolassa 6 Kaivostoiminnan pitkä elinkaari Malmin etsintä 5-15v. Kaivoshanke 10-25v. Kaivostoiminta 5-10v. Kaivoksen sulkemistoimen-piteet 1-10v.

Voiko nelikentän kuvaus olla toisiaan tukevia tavoitteita? Kestävän ja vastuullisen kaivannaistoiminnan kehittäminen Voiko nelikentän kuvaus olla toisiaan tukevia tavoitteita? Edelläkävijä Suomen Cleantechin ja kiertotalouden strategia Koulutus Turvallisuus/Hyvinvointi Asuminen Sopimuspolitiikka Työntekijöiden asema ja voimavara Ekologinen kestävyys ja luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen Ympäristö- ja ilmastovaikutukset minimoidaan Luonnon monimuotoisuus Kaivostoiminnan edellytysten varmistaminen Lupakäytäntöjen kehittäminen Matkailu-elinkeinojen toiminta-edellytysten turvaaminen Yhteiskunnallinen hyväksyttävyys – toimilupa Luontaiselinkeino-jen turvaaminen Harkitut infraratkaisut, pitkäjänteisellä otteella n. 5000 uutta työntekijää lähivuosina (2012–2022) 2012 kaivoksissa töissä 4100 henkilöä Työpaikkojen kerrannais- vaikutus 1+4 Kaivostoiminnan liikevaihto yli 1 miljardi Työtä ja investointeja Tutkimus- ja tuotekehitys Laite- ja konevalmistaja Prosessiosaaminen Palveluyritykset Materiaalitehokkuus Energiatehokkuus Kaivosteollisuutta tukevan klusterin vahvistaminen KASVU JA TYÖLLISYYS - 1+4 työpaikkaa - Pohjois- ja Itä-Suomen uudet mahdollisuudet

Mitä vastuullisen kaivostoiminnan eteen on tehty? 1 Vuonna 2013 laadittiin laajalla valmistelupohjalla kestävän kaivostoiminnan toimintaohje – edelläkävijä tällaisen ohjelman laadinnassa ”Kaivostoiminnan on oltava yhteiskunnallisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävää” 2 Perustettiin vuonna 2014 kestävän kaivostoiminnan verkosto (Sitra) edistämään monipuolista- ja arvoista vuoropuhelua Tavoitteena yhteiskuntavastuuindikaattoreiden, raportoinnin ja seurannan kehittäminen- ja käyttöönotto 2016 kehitettyä kaivosvastuujärjestelmää on ryhdytty kouluttamaan eri toimijoille

3 Rakennettiin yhteistyösitoumusmalli periaatteista: 1 Lakien noudattaminen 2 Ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä toiminta 3 Tiedon avoimuus 4 Aito- vuorovaikutteinen yhteistyö 5 Luonnon monimuotoisuuden suojeleminen 6 Ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten hallinta 7 Työntekijöiden hyvinvointi ja työllisyys 8 Kulttuuriperinteiden vaaliminen 9 Saamelaisten ja porotalouden erityisoikeuksien kunnioittaminen 10 Järjestelmällinen ja laaja riskienhallinta