Talous kasvun ja elinvoiman lähteenä Petri Malinen Ekonomisti Suomen Yrittäjät

Esityksen runko Suhdannetilanne Pidemmän aikavälin kasvunäkymät Julkinen talous Työmarkkinat Yritysten kannattavuus ja palkan määräytyminen Finanssi- ja rakennepolitiikka Pk-yritykset

Maailmantalouden kasvu on ollut vakaata Lähde: Suomen Pankki, Macrobond

Kasvu nopeutunut 2017 vuoden alkupuolella ja on laaja-alaista

Investointien positiivinen kehitys mahdollistaa tulevaa kasvua mutta nettoviennin kehityksessä vielä epävarmuutta

Merkittäviä hintapaineita ei näkyvissä Merkittäviä hintapaineita ei näkyvissä. Kilpailukykysopimus näkyy yksikkötyökustannuksissa – mutta miten tulevaisuudessa ?

Kasvun ajoittumisesta ja rakenteesta Kuluvan vuoden kasvu painottui H1:lle. Kausitasoitettu tuotanto laski kesäkuussa 1,5 % edelliskuukaudesta. Kuluttajien odotuksissa (euroalueella) vaimenemisen merkkejä. Kv-talouden ja -kaupan kehitys kohtalaista, mutta ennusteet eivät näytä kasvun kohenemista. Suomi suhdannekierrossa jälkijunassa.

Työttömyys on vähentynyt, työttömyysaste Lähde: Suomen Pankki, Macrobond

Työllisyys on parantunut, työllisyysaste (trendi) Lähde: Tilastokeskus

Avoimien työpaikkojen määrä on kasvanut

Rakenteellinen työttömyys, työttömyysaste ja työllisyysaste Heinäkuun kausitasoitettu työttömyysaste 8,6 % (n. 233 000 yksilöä) Konsensusestimaatti rakenteelliseksi työttömyysasteeksi 7,5 % (n. 205 000 yksilöä) työttömyys – rakenteellinen työttömyys = 28 000 yksilöä Heinäkuun työllisyysaste 69,3 % (2 464 000 yksilöä) Hallituksen työllisyysastetavoite 72 % (2 567 000 yksilöä) tavoite – työllisyysaste = 103 000 yksilöä

Pidemmän aikavälin kasvunäkymät Nykyinen suhdannevaihe seurausta kysynnän elpymisestä  ohimenevä ilmiö. Kasvu ei siis ole seurausta tehdyistä tuotantokapasiteettia lisäävistä tai resurssien tehokkaampaan allokaatioon kohdentavista rakenteellisista uudistuksista. Pitkän aikavälin kasvu edellyttää tuotantomahdollisuuksien lisääntymistä (ts. tarjontakäyrän siirtymistä ulospäin).

Pitkällä aikavälillä talouskasvu = tuottavuuden kasvu Pitkällä aikavälillä talouskasvu = tuottavuuden kasvu. Suomessa tuottavuuden kehitys ollut heikkoa TYÖN TUOTTAVUUS = Pääomaintensiteetti+ työpanoksen rakennemuutos+ kokonaistuottavuus. KOKONAISTUOTTAVUUS = Arvonlisäys / (työ- ja pääomapanosten kontribuutioilla). Koko kansantalouden työn tuottavuuden kasvuvauhti on hidastunut 1990-luvun puolivälin reilusta kolmesta prosentista 0,3 prosenttiin vuonna 2015. Työpanoksen rakennemuutoksen vaikutus työn tuottavuuteen on ollut vähäinen. Pääomaintensiteetin vaikutus on ollut positiivinen. Kokonaistuottavuuden vuosimuutos ollut keskimäärin vuosina 2008 – 2015 -1,2%.

Potentiaalinen tuotantomme ei lisäänny kuin rakenteita muuttamalla

Vuoden 2018 talousarvioesitys on oikean suuntainen, mutta julkisessa taloudessa on rakenteellinen alijäämä ja kestävyysvajeen purku on jäänyt puolitiehen

Julkisessa taloudessa rakenteellinen alijäämä ja velkaantumiskehitys ei taitu

Pitkän aikavälin haasteet Reaalitalouden kasvu lisää verotuloja. Mutta samanaikaisesti, ja vielä kiihtyvällä tahdilla tulevaisuudessa, väestön ikääntyminen kasvattaa julkisia menoja. Julkinen sektori työllistää potentiaalisesta työvoimasta liian suuren osan. Julkisen talouden koko on liian suuri avoimen sektorin kannettavaksi. Julkisen talouden menorakenne ei ole kasvua tukeva.

Miten tämä kaikki vaikuttaa pk-yritysten näkymiin ja välähdyksiä tulevasta – syksyn 2017 Pk-yritysbarometri julkaistaan 11.9.2017

Yleiset suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana, saldoluku Lähde: Pk-yritysbarometri, kevät 2017

Välähdyksiä tulevasta vuodesta Pk-yritysten odotukset lähiajan suhdannekehityksestä jäävät vaatimattomiksi, vaikka muutokset suhdanneodotuksissa ovat lievästi positiiviset. Pk-yritysten kannattavuusodotukset eivät ole talouskasvun kiihtymisestä huolimatta kohonneet. Pk-yritysten arviot investointien lähiajan kehityksestä ovat edelleen hyvin alhaiset. Pk-yrityksiin syntyy uutta työtä hitaasti.

Pienet ja keskisuuret yritykset kunnan elinvoiman lähteenä

Kunnan elinvoimaisuus perustuu yritysten toimintaan. Yritykset luovat työpaikat ja näin tuottavat merkittävän osan kunnan tuloista. Lisäksi yritykset tuottavat monipuolisia palveluita kuntalaisille. Jokainen kunta tarvitsee menestyviä yrityksiä. Siksi kuntien yritysmyönteisellä elinkeinopolitiikalla yhtälailla kuin yrittäjäyhdistyksen ja kunnan välisillä hyvillä yhteistyösuhteilla on keskeinen merkitys.

Alueelliset arviot paikallisen elinkeinoilmaston kehityssuunnasta Elinkeinopolitiikka kokonaisuudessaan on ottanut askeleita parempaan päin. Parantunut on muun muassa asuinympäristön viihtyisyys, yritysten välisissä yhteistyömahdollisuudet sekä tietoliikenneyhteydet ja toimitilojen sekä tonttien saatavuus. Kehittämistä löytyy vielä muun muassa yritykselle sopivan työvoiman saatavuudessa, liikenneyhteyksien kehittymisessä ja kilpailukyvyssä yritysten sijaintipaikkana.